Myyttinen maissi

"Keltaisesta ja valkoisesta maissista tehtiin heidän lihansa; maissitaikinasta he tekivät ihmisen käsivarret ja jalat. Meidän isiemme, neljän luodun ihmisen, lihaan pantiin vain maissitaikinaa." (Popol Vuh)

Teksti: Merituuli Vuorikoski

PitkätKulttuuriMaatalous ja maaseutuRuokaAmerikkaLatinalainen AmerikkaKeski-Amerikka

Maissi (Zea mays) on riisin ja vehnän ohella maailman viljeltyimpiä kasvilajikkeita. Vuonna 2000 maissin kokonaistuotanto maailmassa oli 594 miljoonaa tonnia.

Maissin alkukoti on Meksiko, jossa ensimmäisenä maailmassa noin 5000–7000 vuotta sitten se jalostettiin villinä kasvaneesta teocintlesta kotitalouskäyttöön. Maissi kasvaa monissa ilmasto-olosuhteissa ja levisikin nopeasti koko Väli-Amerikan kulttuuripiirin tärkeimmäksi viljelyskasviksi. Tämä mahdollisti suurten sivilisaatioiden kehittymisen alueella.

Meksikoa ja koko Latinalaista Amerikkaa voidaan kutsua maissin maailmaksi, jonka perinteissä, kulttuurissa, ruokavaliossa ja toimeentulossa maissilla on merkittävä osuus. Maissi on myös Saharan eteläpuolisen Afrikan tärkein viljelyskasvi, jonne se saapui eurooppalaisten valloittajien mukana.

 

Liittolaiset ihminen ja maissi

Quiché-mayojen pyhässä kirjassa Popol Vuhissa jumalat luovat ihmisen maissista monen epäonnistuneen yrityksen jälkeen. Meksikon wixarikojen myyteissä jumalat puolestaan lahjoittavat ihmisille sinisen maissineidon, joka oli yksi maissin viidestä tyttärestä.

Väli-Amerikan alkuperäiskansojen myyttinen alkuperä on maississa. Sen viljely ja hoito oli mayoille, atsteekeille ja muille kansoille vastuullinen tehtävä, jonka laiminlyöminen kostautui nälkänä ja epäonnena. Ihminen oli maissin liittolainen ja veli. Maissi ei menestynyt ilman ihmiskäden apua, eikä ihminen tullut toimeen ilman maissia. Koska maissin suuret siemenet ovat tiukasti kiinni kodassa, tarvitsee se ihmisen apua pystyäkseen lisääntymään.

Maissin uskonnollinen ja rituaalinen merkitys Väli-Amerikan alueen alkuperäiskansojen keskuudessa ei ole kadonnut. Yhä edelleen maissi on tärkein viljelykasvi, mutta myös pyhä kasvi, joka antaa elämän ja jonka olemassaolosta muistetaan kiittää.

Maissi on määrittänyt monien kansojen ajan kulkua. Maissipellon kylvö, sen hoito, ensimmäisen tähkän leikkaaminen, sadonkorjuu, säilöminen ja maissin valmistaminen ovat kaikki toimineet vuotuisen kierron viisareina sekä ritualistisen elämän taitekohtina.

Maissilla on myös symbolinen merkitys lapsen syntymässä ja kasvussa. Napanuora saatetaan haudata peltoon tai lapsen verta vuodatetaan jyvien päälle, jotka lapsi varttuessaan istuttaa perheen tai kylän maille. Näin taataan jatkuva yhteys ihmisen ja maissin sekä jumalien välillä.

Sana maissi on peräisin Karibian saaria asuttaneen taino-kansan sanastosta, josta eurooppalaiset valloittajat ottivat sen käyttöön. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja niinpä Amerikan alkuperäiskansojen kielissä on runsas sanasto keltaisille, valkoisille, punaisille, sinisille ja kirjaville maissintähkille, maissin eri osille ja kasvuvaiheille.

Maissin ja sen jumaluuksien merkitys omien juurien ja identiteetin merkitsijänä myyteissä mutta myös taiteissa on jatkunut prehispaaniselta ajalta aina tähän päivään saakka.

 

Maissi meksikolaisessa ruokapöydässä

Maissi on meksikolaisen ruokapöydän tärkein raaka-aine. Maassa kulutetaan arviolta 300 miljoonaa tortillaa eli maissilettua päivittäin. Jokaisesta taloudesta löytyy comal, pyöreä metalli, jonka päällä tortillat lämmitetään, sekä niiden tarjoiluun tarkoitettu kori, jossa ne säilyvät lämpiminä.

Tortillat valmistetaan taikinasta taputtelemalla tai koneellisesti pienissä tortillatehtaissa eli tortillerioissa. Tortilloiden taputtelu on perinteisesti kuulunut naisten töihin, ja niinpä paikallisilla marketeilla maissiletut muotoutuvat yhä edelleen naisten kätten työn tuloksena. Vanhat naiset saattavat osata ennustaa tortillaan muodostuvista kuvioista.

Maissista valmistetaan piiraita, keittoja, juomia ja jälkiruokia. Tacos, quesadillas, burritos, sopes, tlacoyos ja tamales ovat kaikki maissitaikinasta valmistettuja erimuotoisia ja makuisia, lihalla, pavuilla, sienillä, nopal-kaktuksella, juustolla tai kurpitsankukilla täytettyjä herkkuja.

Maissista käytetään kaikki osat. Siemenet jauhetaan ja niistä tehdään taikina, lehdet kelpaavat herkullisten taikinanyyttien eli tamaleiden kuoreksi ja käsitöiden materiaaliksi. Maissintähkän ruskeita haituvia käytetään lääkkeenä ja juuret ruokkivat viljelymaata seuraavaa kylvöä varten.

 

Tuhatvuotinen kulmakivi keikkuu

Milpa eli maissipelto on koko meksikolaisten maanviljelyn tuhatvuotinen kulmakivi. Elinkeinona maissipellon viljely on meksikolaiselle viljelijälle tärkein toimeentulon lähde.

Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen Naftan tultua voimaan vuonna 1994 meksikolaisen maanviljelijän ja maissipellon asema elämän perustana horjui. Halvan maissin tuonti Yhdysvalloista Meksikoon lisääntyi huomattavasti ja köyhät maanviljelijät joutuivat entistä suurempiin taloudellisiin vaikeuksiin.

Yhdysvallat on maailman suurin maissin tuottaja. Meksikolaiset maanviljelijät eivät pysty kilpailemaan yhdysvaltalaisten, valtion tuella viljeltyjen maissisatojen kanssa. Suurten satojen takia maissin maailmanmarkkinahinta on pudonnut, ja meksikolaisille pienviljelijöille hinta on liian alhainen. Toisaalta tuotanto on kallistunut. Lannoitteet ja tuholaismyrkyt sekä uusi maatalousteknologia ovat kalliita.

Maanviljelijät ovatkin enenevässä määrin joutuneet hylkäämään maissipeltonsa tai turvautumaan pienimuotoisen viljelyn lisäksi muihin toimeentulolähteisiin. Meksikon valtio on ollut haluton tukemaan omaa maatalouttaan. Koko pienviljelijöitä suojeleva ja tukeva järjestelmä ajettiin Naftan tullessa nopeasti alas. Maaseudun köyhtymisen seurauksena suuret muuttoliikkeet kaupunkeihin ja rajan yli Yhdysvaltoihin ovat kasvaneet.

Meksikossa yleiset maakiistat ovat myös osaltaan uhanneet monien alkuperäiskansojen perinteisen toimeentulon harjoittamista.

Tuontimaissin mukana Meksikoon tulee Yhdysvalloista geenimuunneltua maissia, joka on tällä hetkellä suurin huolenaihe monien pienviljelijöiden, ympäristöjärjestöjen ja alkuperäiskansojen keskuudessa. Onkin puhuttu ”geneettisestä saastumisesta”, jota on vaikea enää pysäyttää.

Geenimuunnellun maissin sekoittumista perinteisiin maissilajeihin on tapahtunut 2000-luvun alusta lähtien, ja enää ei voida tarkkaan tietää, kuinka paljon Meksikossa geenimuunneltua maissia kasvaa ja mitkä tuotteet sitä sisältävät.

Maanviljelijöitä houkuttavat geenimaissin tuottavat sadot, vaikka lajikkeet ovat patentoituja ja siten viljelijät ovat velvollisia maksamaan yhtiöille käyttämistään siemenistä. Geenimuunnellun maissin vaikutus ympäristöön ja terveyteen, sosiaaliseen elämään ja kulttuuriin on tulevaisuuden kysymys, johon ei ole toistaiseksi selkeää vastausta.

 

Maissi ja monimuotoisuus

Meksikossa on luonnolliselta geeniperimältään maailman rikkain ja monipuolisin maissilajikkeiden valikoima.

Maissin kehitys perustuu vuosituhansien perinteeseen, jossa viljelijät vaihtavat eri lajikkeita keskenään. Naftan myötä pienviljelijöiden työ on käynyt kannattamattomammaksi ja kaupalliset ja suuryhtiöiden tarkoitusperiä varten kehitellyt maissilajikkeet ovat vallanneet alaa. Tämä on tarkoittanut perinteisten ja vahvojen maissilaatujen katoamista.

Maissinviljelyn ja maissilajikkeiden monimuotoisuus kulkee käsi kädessä kulttuurisen monimuotoisuuden kanssa. Alkuperäiskansojen keskuudessa elämän ja kulttuurin jatkuvuus tarkoittaa maissinviljelyn ja siihen liittyvien uskomusten, rituaalien ja perinteiden jatkumista. Vuosituhansia suullisena perintönä siirtynyt tieto, kansojen muisti ja selviytymisen historia ovat osa meksikolaisen maissipellon historiaa.

Vapaakaupan ja talouspainotteisen ajattelun myötä perinteinen maissipelto on muuttunut riittämättömäksi, mutta sen voima kulttuurisena ja sosiaalisena tekijänä on säilynyt.

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 12/2005

 


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!