Lyhyet palat

Vapaa tekstiilikauppa tuo Kiina-ilmiön köyhimpiin maihin

Tekstiilien ja vaatteiden maakohtaisten kauppakiintiöiden poistaminen vuodenvaihteessa on jakamassa tekstiiliteollisuutta harjoittavat kehitysmaat häviäjiin ja voittajiin. Kiinasta on yhä selvemmin tulossa koko maailman vaatettaja. Sen nykyisen noin neljännesosuuden tekstiilien ja vaatteiden kansainvälisestä kaupasta uskotaan nousevan lähivuosien aikana jopa puoleen.

Tekstiilikaupan vapauttamisen varmoihin häviäjiin kuuluvat teollisuusmaiden tekstiilityöläiset. Ammattiliittojen laskelmien mukaan ensimmäisen kiintiövapaan vuoden aikana Britanniasta häviää 15 prosenttia ja Saksasta 13 prosenttia alan työpaikoista. Yhdysvalloissa ennustetaan satojentuhansien työpaikkojen katoamista Kiina-ilmiön seurauksena.

Myös keskituloiset ja köyhät tekstiiliteollisuuden vientiä harjoittavat maat seuraavat kehitystä huolestuneina. Bangladesh, Indonesia, Marokko, Sri Lanka, Turkki ja noin 50 muuta tekstiilien ja vaatteiden viejää ovat allekirjoittaneet Istanbulin vetoomuksen, jossa vedotaan maailman kauppajärjestöön WTO:hon kiintiöiden säilyttämiseksi vielä kolmen vuoden ajan.

Monille alikehittyneille maille tekstiiliala on elintärkeä osa teollistumista. Tekstiiliteollisuus on työvoimaintensiivistä ja vaatii suhteellisen vähän korkean teknologian pääomasijoituksia, joten se on tarjonnut työpaikkoja ihmisille, joilta puuttuu korkeampi koulutus.

Kansainvälisen tekstiili- ja nahkatyöläisten ammattiliiton johtaja Neil Kearney pelkää seurausten olevan kohtalokkaita erityisesti Aasian köyhille tekstiilituottajille. ”Bangladesh tulee menettämään 1,8 miljoonaa työpaikkaa, Indonesiasta katoaa miljoona työpaikkaa ja Sri Lankan 350 000 tekstiilityöläisestä 300 000 voi joutua lähivuosina työttömiksi.” Viidessä vuodessa Kiinan osuus EU:n ja Yhdysvaltain tekstiilituonnista kasvanee noin 80 prosenttiin.

Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälinen liitto arvioi kiintiöiden lopettamisen jo heikentäneen tekstiilityöläisten työehtoja monessa kehitysmaassa. Bangladeshissa on poistettu naisten yötyötä koskevia rajoituksia.

Filippiineillä tekstiiliteollisuudessa luovuttiin vähimmäispalkkamääräyksistä alan työpaikkojen turvaamiseksi.

Rasismi arkipäivää helsinkiläisissä ravintoloissa

Vuonna 2002 suoritettuun kokeiluun osallistui neljä romaneista, tummaihoisista sekä valtaväestön edustajista koostunutta testiryhmää. Testiryhmät kävivät neljässätoista eri ravintolassa, joista puolessa ovimies kieltäytyi päästämästä heitä sisään. Asiakkaiden ulosjättämistä perusteltiin mm. ravintolan yleisellä käytännöllä, henkilöiden etnisellä taustalla tai näiden asusteilla.

Syrjinnäksi katsottavasta kohtelusta tehtiin yhteensä 11 rikosilmoitusta. Vain yksi tapaus tuotiin oikeuden eteen.

Euroopan parlamentin jäsen ja ihmisoikeusaktiivi Matti Wuori toteaa, ettei oikeusviranomaisten harjoittama rasismi ole vähentynyt viime vuosikymmeninä. Esimerkiksi poliisi ei Wuoren mukaan aja romanien oikeuksia.

Ihmisoikeusliiton vastaus rasismiin on viranomaisten sekä ravintolahenkilökunnan koulutus, liiton pääsihteeri Kristiina Kouros sanoo.

Suomessa ovat ihmisoikeuspoliittiset tavoitteet ainakin romanien osalta jääneet toistaiseksi saavuttamatta.

”Romaninaiset kohtaavat syrjintää miehiä useammin näkyvän esilläolonsa vuoksi. Tummaihoisten aseman voi sen sijaan nähdä parantuneen merkittävästi lisääntyneen kansainvälistymisen seurauksena”, Euroopan neuvoston romaniasiain neuvonantaja Miranda Vuolasranta huomauttaa.

Turistit kyltymättömiä vesiahmatteja

Kuva: Turistit tuhlaavat monta kertaa enemmän vettä kuin valtaväestö. (Kuvaaja: xxx_nimi_tähän

Täysimittaiset golfkentät ja usean uima-altaan modernit hotellit lähellä neitseellisiä hiekkarantoja ja eksoottisia nähtävyyksiä ovat monen turistin puitteet toivelomalle. Yhdistelmän ongelma on, että se kuluttaa tavattomasti vettä.

Maailman luonnonsäätiö WWF on laskenut, että turisti kuluttaa Espanjassa 880 litraa vettä päivässä, paikallinen asukas 250 litraa. Vesipulasta kärsivissä kehitysmaissa kulutuserot ovat vieläkin suuremmat.

18-reikäisen golfkentän kastelu etelän polttavan auringon alla kuluttaa yhtä paljon vettä kuin 10 000 asukkaan kaupunki. Goassa Intiassa paikallisten kylien kaivot kärsivät vähävetisyydestä, kun vesivirrat ohjataan turistien hotelleihin.

”Tässä on kyse massiivisesta ja maailmanlaajuisesta ilmiöstä”, sanoo Tricia Barnett, joka johtaa vastuulliseen matkailuun kannustavaa Tourism Concern -järjestöä.

”Afrikassa turisti käy suihkussa hotellissaan ja näkee sitten paikallisen naisen kantavan vettä ruukussa päänsä päällä, eikä näe yhteyttä asioiden välillä. Monesti Afrikassa näkee kyliä, joissa on vain yksi juoksevan veden hana, kun vieressä on hotelli, jonka jokaisessa huoneessa on hanat ja suihkut.”

Turismi on maailman nopeimmin kasvava suuri teollisuudenala. Vielä vuonna 1950 arviolta vain 25 miljoonaa ihmistä matkusti ulkomaille. Vuonna 1999 turistien määrä oli kasvanut 670 miljoonaan, ja maailman turistijärjestö arvioi vuotuisten matkustajien määrän nousevan 1,6 miljardiin vuonna 2020.

Samaan aikaan vesipulasta kärsivillä alueilla asuvien ihmisten määrän arvioidaan nousevan 130 miljoonasta yli miljardiin.

Aivovuoto vie lääkärit Afrikasta

Kuva:xxx_mita_kuvassa_on (Kuvaaja: xxx_nimi_tähän

Afrikka tarvitsee lähivuosina vähintään miljoona terveysalan ammattilaista lisää selviytyäkseen aidsin, tuberkuloosin, malarian ja muiden joukkomittaisten tautien haasteesta. Ammattilaisten puute mitätöi mahdollisuudet hyödyntää uusia hoitomuotoja ja rokotteita.

Brittiläisen lääketieteellisen Lancet-julkaisun asiantuntijaryhmän keräämien tietojen mukaan Saharan eteläpuoleisen Afrikan 700:aa miljoonaa asukasta hoitaa noin kymmenesosa siitä lääkärimäärästä, joka hoitaa Euroopan 800 miljoonaa asukasta. Italiassa on noin 50 kertaa enemmän terveydenhoitohenkilökuntaa asukasta kohden kuin Etiopiassa.

Aivovuoto kehitysmaista teollisuusmaihin on suurin yksittäinen syy terveydenhoitohenkilökunnan pulaan. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa työskentelevä afrikkalaislääkäri ansaitsee helposti monikymmenkertaisesti sen mitä kotimaassaan.

Etelä-Afrikan hoitajaliiton tekemän tutkimuksen mukaan maan sairaanhoitajat työskentelisivät kuitenkin mieluiten kotimaassaan, jos heidän palkkansa olisi parempi. Myös monien muiden syiden kuin palkkauksen todettiin vaikuttavan muuttohaluihin: väkivalta arkipäivässä, lasten heikot koulutusmahdollisuudet, terveydenhuollon puutteellinen infrastruktuuri ja lääkkeiden heikko saatavuus sysäävät osaltaan terveydenhuollon ammattilaisia etsimään parempia työoloja.

Joissakin maissa aivovuoto on ryöstäytynyt kansallisen kriisin asteelle. Sambiassa itsenäisyyden aikana koulutetusta 600 lääkäristä vain 50 työskentelee kotimaassaan. Brittiläisessä Manchesterin kaupungissa on enemmän malawilaisia lääkäreitä kuin koko Malawissa.

 

 
Kuva: Kalkutan slummia. (Kuvaaja: Riitta Sourander)

 

Koulutusta slumminuorille

Tässä se sitten on: ”Tiheästi asutettu kaupunkialue, jolle on tunnusomaista heikkotasoinen rakennuskanta ja yleinen kurjuus.” Slummi.

Kurainen ja mutkitteleva polku johtaa pikkuruiseen taloon, jossa asuu 22-vuotias Jagatpur Khalder perheineen. Khalder on aloittanut ompelijakoulutuksen kaksi kuukautta sitten, ja jo nyt on valmiina saya, sarin alle tuleva alushame sekä turkoosi pikkupusero.

Khalder halusi ompelijaksi, sillä ”köyhimmätkin ihmiset käyttävät vaatteita”. ”Vaikka ihmiset lakkaisivat ostamasta kaikkea muuta, vaatteita ja ruokaa he tarvitsevat aina”, Khalder selventää.

Khalderin tulevaisuuden suunnitelmat ovat selvät. Ensin hän haluaa oppia taitavaksi ompelijaksi ja sen jälkeen perustaa oman liikkeen.

”Haluan tehdä itselleni niin kauniita vaatteita, että naapuritkin huomaavat, kuinka taitava ompelija minusta on tullut.”

Khalder asuu Polly Royn laillisessa slummissa Kalkutan laitamilla. Hänen koulutuksensa maksaa Luterilainen maailmanliitto (LML). Opiskelijan itsensä vastuulla on kustantaa matkat kouluun ja takaisin. Slummien köyhissä perheissä tämä 250 rupian (n. 5 euroa) kustannus vaatii todella tarkkaa taloussuunnittelua.

Apua ammattiin

Tulu Rehman LML:n kaupunkiohjelmasta tuntee Kalkutan slummien asukkaat.

”He ovat työtä etsiviä maaseudun ihmisiä ja Bangladeshista muuttaneita laittomia siirtolaisia.”

LML:n kaupunkiohjelma auttaa slummien nuoria ammattiin kouluttautumisessa. Pelkkä peruskoulutus, luku- ja kirjoitustaito, ei riitä työpaikan takeeksi miljoonakaupungissa. Ohjelmaan onkin valittu koulutusaloja, joiden ammattilaisista on selvää kysyntää. Slumminuoret voivat valmistua esimerkiksi autonkuljettajan, sairaanhoitajan, fysioterapeutin, kosmetologin, automekaanikon tai radio- ja tv-korjaajan ammatteihin. Vuoden 2005 Yhteisvastuukeräys tukee slumminuorten koulutusta Kalkutassa. Keräys alkaa 6. helmikuuta.

”Paikallinen yhteisö valitsee koulutukseen lähetettävät nuoret”, selventää Tulu Rehman.

”Nuoret joutuvat osallistumaan koulutuskustannuksiin, esimerkiksi maksamalla koulumatkakulut itse, jotta he sitoutuvat hankkeeseen. Koulutuksen edistymistä valvotaan kuukausittain ja opiskelijoita motivoidaan.”

YK:n asuinyhteisökeskuksen vuonna 2003 julkaiseman The Challenge of Slums -raportin mukaan slummeissa asuu tällä hetkellä 928 miljoonaa ihmistä. Arvioiden mukaan kolmenkymmenen vuoden sisällä slummeissa tulee asumaan kaksi miljardia ihmistä. Maailman slummien asukkaista 60 prosenttia asuu Aasiassa, 20 prosenttia Afrikassa ja 14 prosenttia Latinalaisessa Amerikassa. Useissa maissa slummeista on kasvanut kaupungin kokoisia alueita. Tai laajempiakin: Kalkutan viidestätoista miljoonasta ihmisestä kolmasosa asuu slummeissa.

 

Vuoden 2005 Yhteisvastuukeräys ”Siivet ja juuret”
www.yhteisvastuu.fi

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 2/2005

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!