Lesken vuosi alkoi
Kiina lisäsi teloituksia selvästi tammi-helmikuun vaihteessa kiinalaisen uuden vuoden lähestyessä, kertoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International. Kuun vaihteessa teloitettiin 200 ihmistä, ja paikallisten tiedotusvälineiden mukaan luku nousi joulu-tammikuussa ainakin 650:een.
Todellinen luku voi olla tuntuvasti korkeampi, sillä Kiinan viranomaiset eivät julkaise täydellisiä tilastoja teloittamistaan ihmisistä. Jopa kymmenien ihmisten yhtäaikaista teloitusta perusteltiin keinona ”suojella yhteiskuntarauhaa ja taata, että kiinalaisilla olisi turvallinen, iloinen ja onnellinen uusivuosi.” Kiinalaista uutta vuotta vietettiin 9. helmikuuta.
Kiinassa teloitetaan joka vuosi ehkä jopa tuhansia ihmisiä, ja tällä luvulla Kiina on ykkössijalla kuolemantuomioiden täytäntöönpanossa. Amnestyn saamien tietojen mukaan vuonna 2003 vähintään 1 146 vankia teloitettiin 28 maassa.
Kiinan viranomaisten mukaan kuolemantuomiota käytetään harkiten, mutta Amnestyn Aasia-ohjelman apulaisjohtajan Catherine Baberin mukaan teloitusten ”rituaalisen” suuri määrä on ristiriidassa väitteen kanssa. Osa teloitetuista on mahdollisesti syyttömiä, eikä Kiina pysty takaamaan epäillyille oikeudenmukaisia oikeudenkäyntejä.
Nyt alkanut kukon vuosi on kiinalaisen perinteen mukaan niin sanottu lesken vuosi.
Ilmastonmuutos murjoisi pahiten Afrikan köyhiä
Miljoonien afrikkalaisten elämä on vaarassa, jos kasvihuoneilmiön aiheuttama ilmaston lämpeneminen jatkuu. Näin arvioi nigerialainen tutkija Anthony Nyong Maailman luonnonsäätiölle tekemässään tutkimuksessa. Nykyisen kehityksen jatkuessa Afrikan keskilämpötilat nousevat kaksi astetta ja sademäärät vähenevät kymmenen prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Seurauksena on lisääntyvää kuivuutta ja pienempiä satoja, jotka vaarantavat jopa 100 miljoonan uuden afrikkalaisen ruokaturvan.
Pienetkin muutokset Afrikan ekosysteemissä altistavat ihmisiä joukkosairauksille. Eteläisessä Afrikassa arvioidaan, että tulvien ja kuivuuden uuden vuorottelun vuoksi malarian leviämiseen soveliaan alueen pinta-ala kaksinkertaistuu.
Ilmastonmuutos Afrikassa merkitsee myös polttopuu- ja vesipulan yleistymistä, mikä puolestaan voi johtaa maatalouden heikompaan tuottavuuteen ja metsien suunnittelemattomaan hakkuuseen.
”Ilmastomuutoksen mahdollisista vaikutuksista köyhyyden kitkemiseen käydään aivan liian vähän keskustelua, vaikka todellisuudessa asiat kulkevat käsikkäin, eikä niitä voi erottaa toisistaan”, sanoi Anthony Nyong tutkimuksensa julkistamistilaisuudessa.
”Afrikka on erityisen haavoittuva monien syiden vuoksi. Köyhyys, sodat ja konfliktit, matala tekninen kehittyneisyys, korkea alttius sairauksille ja nopea väestönkasvu syventävät ilmastomuutoksen kielteisiä vaikutuksia”, luetteli Nyong.
Rauhanturvaajat uhka siviileille Kongossa
Raportteja rauhanturvaajien asiattomasta käytöksestä on tullut eniten Buniasta.
YK:n rauhanturvaajien epäillään käyttäneen hyväkseen teini-ikäisiä tyttöjä ja naisia Kongon demokraattisessa tasavallassa. Ilmoituksia seksuaalisista väärinkäytöksistä on tehty kymmeniä, YK:n sisäisen valvontaelimen OIOS:n raportista ilmenee.
Raportin mukaan YK:n Kongo-operaation MONUC:n sotilaat käyttivät hyväksi 13-18-vuotiaita tyttöjä. Tytöt ajoi seksuaaliseen kontaktiin pula rahasta ja ruoasta sekä kyvyttömyys huolehtia toimeentulostaan muilla keinoin.
Tutkimukset epäillyistä hyväksikäyttötapauksista aloitettiin, kun MONUC sai 72 ilmoitusta seksuaalisista väärinkäytöksistä Bunian asukkailta.
Valvontaelimen tutkimuksissa ilmeni, että hyväksikäyttö on ollut säännöllistä ja siihen on pääasiassa syyllistynyt sotilashenkilöstö.
Tapauksista ainoastaan 20 pystyttiin osoittamaan todeksi ja yli puolet jäi selvittämättä, koska todistajat ja uhrit eivät lopulta kyenneet tunnistamaan tekijää. Haastattelututkimus tehtiin touko-syyskuussa 2004.
Haastatteluiden aikana tyttöjen oli vaikeata muistella tapahtumahetkiä, koska monille oli jäänyt traumoja vastaavista tilanteista jo sisällissodan ajoilta, jolloin heidät oli raiskattu. Suurin osa tytöistä kertoi, että seksiin suostumisen syynä oli puute ruoasta ja rahasta. Seksiin suostuville ja suostuttelijoille oli luvattu palkkioksi muun muassa kananmunia, leipää, hilloa tai suklaata. Tytöt olivat tutustuneet sotilaisiin usein kylän poikien tai nuorten miesten houkuttelemina.
Buniassa oli tutkimusaikana 4 500 sotilasta eri maista. Iturin alueella puhkesi konflikti toukokuussa 2003. Kodittomia varten rakennettiin pakolaisleiri, jonka välittömään läheisyyteen pystytettiin rauhanturvaajien asuttama ”turvavyöhyke”. Pakolaiset olivat siis rauhanturvaajien armoilla.
ABC-uutiskanava paljasti hiljattain, että YK:nvirkamies Didier Bourguet oli tallentanut tietokoneelleen kuvia, joissa hän harrasti seksiä satojen alaikäisten kongolaistyttöjen kanssa. Bourguet’n asianajaja ilmoitti hänen myös pyörittäneen pedofiilirinkiä, johon on Bourguet’n lisäksi kuulunut useita muita YK:n virkamiehiä. YK:lla ei tällä hetkellä ole valtuuksia asettaa ulkomaisia joukkoja syytteeseen naisten hyväksikäytöstä, vaan ainoana vaihtoehtona on sotilaan lähettäminen kotiin. OIOS esittää ongelman ratkaisuksi muun muassa sitä, että rauhanturvaajien lähtömaiden vastuuta lisätään.
Katastrofimaiden asukkaat eivät ole avuttomia uhreja
Traagiset televisiokuvat Aasian hyökyaaltokatastrofin uhreista peittävät alleen katastrofimaiden asukkaiden suunnattoman sinnikkyyden ja kyvyn aloittaa pelastustoimet omatoimisesti. Näin arvioivat Kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun edustajat Kobessa Japanissa pidetyssä katastrofikonferenssissa.
Yksin Kansainvälisen Punaisen Ristin avustustoimiin osallistui tsunamin jälkeen yli 9 000 paikallista vapaaehtoista.
Paikallisten yhteisöjen toimintakyvyn parantaminen on keino onnettomuuksien vaikutusten vähentämiseen.
”Ei riitä, että tiedetään tsunamin tai jonkun muun katastrofin olevan tulossa. Ellei yhteisössä myös tiedetä, mitä pitää tehdä, suuri joukko heikoimpia tulee yhä kärsimään”, korosti Kansainvälisen Punaisen Ristin pääsihteeri Markku Niskala Kobessa.
Punaisen Ristin kokoama Maailman onnettomuusraportti on täynnä kertomuksia paikallisten yhteisöjen kyvyistä.
Bamissa Iranissa joulukuussa 2003 tapahtunut maanjäristys vaati noin 30 000 ihmisen hengen. Paikalle lennätettiin 1 800 kansainvälistä avustustyöntekijää 44 maasta, ja he onnistuivatkin pelastamaan 22 ihmistä raunioista. Samanaikaisesti paikalliset avustustyöntekijät olivat kuitenkin jo kaivaneet esiin 157 hengissä selviytynyttä.
Jälleenrakennusraha hupenee korruptioon Irakissa
Iirakin jälleenrakennukseen suunnattua rahaa on kadoksissa miljardien dollarien edestä. Christian Aid -järjestön viime kesäkuussa julkaisemasta raportista ilmenee, että peräti 13 miljardin dollarin edestä Irakin öljy- ja muita tuloja olisi hävinnyt tuntemattomille teille. Yhdysvaltain johtama Irakin väliaikaishallinto on kiistänyt väitteet.
Irakin jälleenrakennuksen erikoistarkastajan, kenraali Stuart Bowenin tuoreessa raportissa todetaan, että samalla kun väliaikaishallinto valvoi huolellisesti Yhdysvaltain veronmaksajien rahojen käyttöä Irakissa, se laiminlöi Irakin omien varojen käytön tarkkailun.
YK:n Ruokaa öljystä -ohjelman periaatteiden mukaan kaikki Irakin öljytulot pitäisi käyttää humanitaarisiin tarkoituksiin Irakissa ja maan infrastruktuurin jälleenrakentamiseen.
Kehitysmaateknologian ohjelmaa pohditaan TKK:ssa
Teknillisessä korkeakoulussa selvitetään parhaillaan tarvetta perustaa TKK:lle kehitysmaateknologian ohjelma. Se koordinoisi TKK:n kehitysmaatutkimustoimintaa mm. yhdistämällä eri koulutusohjelmien asiantuntemusta ja antamalla kehitysmaateknologian opetusta.
Kehitysmaateknologian ohjelmaan olisi tarkoitus saada ulkomaisia opiskelijoita ja opettajia erityisesti kehitysmaista. Opetuksessa painotettaisiin aktiivisesti kiinteiden yhteistyöverkostojen luomista Suomen ja kehitysmaiden välille.
”Kehitysmaissa on valtava markkinapotentiaali muun muassa uusille ympäristöystävällisille energiateknologioille. Jos Suomen teknologian asiantuntijat osaavat toimia paikalliset olosuhteet huomioon ottaen, on se Suomelle merkittävä kilpailuetu”, sanoo ohjelman erikoissuunnittelija Ulla Heinonen TKK:n rakennus- ja ympäristötekniikan osaston vesi- ja kehitysryhmästä.
”Teollisuuden tuotanto siirtyy yhä enemmän kehitysmaihin. Siksi on erityisen tärkeää, että kehitysmaissa osataan toimia eettisesti ja ekologisesti”.
Julkaistu Kumppani-lehdessä 3/2005