Aids lyö arpia Namibian kasvoihin

Hiv/aids on vaikuttanut Namibiassa kaksikymmentä vuotta. Tänä aikana se on vetänyt syvät arvet läpi koko yhteiskunnan.

Teksti: Tapani Pentikäinen

IhmisoikeudetAfrikkaEteläinen AfrikkaNamibia

Kuva: Laiton katukapakka Windhoekissa. (Kuvaaja: Tapani Pentikäinen

Laiton katukapakka Katuturan kaupunginosassa Windhoekissa.

Viime vuosina namibialaiset ovat saaneet surra hautojen äärellä. Liki neljännes kansasta on saanut hiv-tartunnan, ja tauti korjaa ahkerasti satoa. Vähitellen hiv:stä ja aidsista on tullut enemmän kuin sairauksia: niistä on tullut suuria myyttejä.

"Owambojen perinteen mukaan jokaisella taudilla pitää olla syynsä. Jos taudin alkuperää ei tunneta, niin kysellään, olisiko noidilla sormensa pelissä", sanoo Veikko Munyika, Namibian evankelis-luterilaisen kirkon ELCIN:n pääsihteeri.

Hiv:n ja aidsin salaperäisyys on saanut mielikuvituksen liikkeelle, sillä viruksen alkuperää tai leviämistapaa eivät monet namibialaiset tunne kovinkaan hyvin. Varteenotettavana syyllisenä pidetään amerikkalaisia, joiden epäillään haluavan tuhota eteläisen Afrikan valtiot. Epäily siitä, että jokaisen kondomin sisään on ruiskutettu hi-viruksia, saa miehet täyttämään kondomeita vedellä ja pohtimaan, mitä ovat ne salaperäiset kuplat, jotka näkyvät valoa vasten tarkasteltaessa.

Hiv:n ja aidsin hoitoon liittyy monia arvailuja. Yksityisyrittäjät ja parantajat ovat löytäneet viruksen uhreista uuden tulonlähteen. Parannusmenetelmien tarjonta on laaja ulottuen perinteisistä yrttilääkkeistä moderniin elektroterapiaan.

Kaupungit edistävät muutosta

Namibian itsenäistyminen antoi sysäyksen sisäiselle muuttoliikkeelle. Slummit kaupunkien reunamilla kasvavat, kun maaseudun työttömyyttä pakenevat tulokkaat raivaavat itselleen elintilaa.

"Nuoret haluavat paremman elämän kuin kotipaikka tarjoaa ja lähtevät kaupunkeihin. Vanhemmat puolestaan vastustavat muuttoa. Monesti muutto tarkoittaa perheiden sisäisiä ristiriitoja, jopa hajoamista", kertoo pastori Festus Ashipala.

Kaupungit houkuttelevat, sillä niissä on työmahdollisuuksia. Jos ei muuta työtä saa, niin voi vartioida autoja marketin parkkipaikalla tai kerätä polttopuuta kaupunkien ympäristöstä ja myydä niitä työssä käyville. Myös prostituution tarjoamat mahdollisuudet ansaita rahaa houkuttavat nuoria poikia ja tyttöjä puoleensa.

Kaupungeissa kukaan ei valvo, mitä toinen tekee. Ja jos vajoaa aivan pohjalle, tomboa, maissista tehtyä kiljua, saa halvalla slummien laittomista kapakoista.

"Kaupunkiin muutto antaa ihmisille mahdollisuuden paeta yhteisöllisyyden painetta", diakoni Päivi Löytty sanoo. Hän työskentelee Windhoekissa Suomen Lähetysseuran työntekijänä.

Kaupungistuminen merkitsee Löytyn mukaan uuden, modernimman identiteetin kehittymistä. Siinä korostuvat yksilöllisyys ja itsekkyys. Välittäminen ja toisista huolehtiminen murenevat.

"Aids kuitenkin hidastaa tuota kehitystä, se on tavallaan tuonut menneen yhteisöllisyyden takaisin kaupunkeihin. Jos sairastuu, ei enää pärjääkään yksin", Päivi Löytty sanoo.

Maaseudulla asuvat perheet eivät välttämättä huoli hiv-tartunnan saaneita takaisin kotiin. Jos muuta apua ei löydy, he jäävät kaupungeissa toimivien avustusorganisaatioiden ja kirkkojen diakonia-avun varaan. Ne ylläpitävät tukitoimintaa, jonka tarkoitus on auttaa hiv:n tai aidsin saaneita elämään hieman pitempään lähes normaalia elämää.

"Naapureiden syrjinnän pelossa suku ei halua sairaita kotiin. Ja jos sairastuneita on useampia, niin hoitamisesta tulee kohtuuttoman raskas taakka", Festus Ashipala sanoo.

Kuolleet sen sijaan kelpaavat suvulle. Se, mihin joku on kuollut, ei ole tärkeää. Tärkeämpää on saada surra omaa lastaan.

Voimia kamppailuun

Namibian sosiaaliministeriön selvitykset hiv:n ja aidsin vaikutuksista maassa ovat korutonta luettavaa. Kuolemantapausten määrä ovat viime vuosina kasvanut yli 80 prosenttia, ja ainakin neljännes kuolemista on suoraan yhdistettävissä hiv/aidsiin. Pahimmilla tartunta-alueilla valtaosa sairaalakäynneistä johtuu hi-viruksesta.

Äskettäin on käynnistynyt kansallisen hiv/aids-strategian kolmas vaihe. Keskeistä on kansalaisjärjestöjen ja kirkkojen saaminen mukaan hiv:n ja aidsin vastaiseen toimintaan, myytteihin, stigmaan ja syrjintään puuttuminen sekä todellisten hoitomahdollisuuksien tarjoaminen kaikille kansalaisille.

Köyhyys onkin estänyt monia hoidon tarpeessa olevia ja hoitoon oikeutettuja saamasta valtion lupaamaa ilmaista lääkitystä. Päästäkseen mukaan hoitoon tartunnan saaneen on sitouduttava etsimään itselleen tukihenkilö, joka auttaa häntä tarvittaessa.

Namibialaiset järjestöt ja kirkot ovat hiljattain tehneet aloitteen, jossa toivotaan yleisen sosiaaliavustusjärjestelmän luomista maahan. Toisen luterilaisen kirkon ELCRN:n piispan Zephania Kameetan mukaan sosiaaliturva ei ole lääke köyhyyteen, mutta se on vahva askel taistelussa köyhyyttä vastaan. Jos sosiaaliapua olisi riittävästi, se takaisi myös köyhille mahdollisuuden päästä mukaan valtion tarjoaman hiv/aids-lääkityksen piiriin.



Kirkot muuttamassa kondomikantaansa

 

Kirkkojen vastaus hiv:n ja aidsin leviämiseen on ollut pitäytyminen ABC-ohjelmassa. Ohjelman ytimessä ovat pidättäytyminen esiaviollisesta seksistä (abstinence), uskollisuus avioliitossa (be faithful) ja kondomien käyttö (condomise).

Ehkäisyvälineiden suositteleminen on kirkolle selvästi vaikea kysymys. Periaatteessa kirkkojen johto on ottanut sen kannan, että kondomi ei ole pahasta.

"Vielä 80-luvulla ei oikeastaan ymmärretty, mistä hiv/aidsissa on kyse. Silloin kondomien käyttö tuomittiin sukupuolietiikkaa rappeuttavana seikkana", Namibian evankelis-luterilaisen kirkon pääsihteeri Veikko Munyika sanoo.

Vaikka kondomiin suhtaudutaan nyt myönteisemmin, ennaltaehkäisevässä työssä kirkot painottavat asennekasvatusta. Ne korostavat, että vain asennemuutoksella sekä toisenlaisella suhtautumisella seksiin ja seksuaalisuuteen voidaan saavuttaa todellisia tuloksia. Jos kaikki pidättäytyisivät esiaviollisesta seksistä ja olisivat uskollisia puolisoilleen, ongelmaa ei olisi.

Kansalaisjärjestöt kokevat olevansa hiv:n ja aidsin torjunnassa vastakkain kirkkojen kanssa.

"Sanomme ihmisille, että jos harrastatte seksiä vieraiden kanssa, käyttäkää kondomia. Se suojaa tartuntaa vastaan. Esimerkiksi katolilaiset eivät puhu kondomeista. He sanovat, että ainoa oikea tapa suojautua on uskollisuus", Aids Care Trustin tiedottaja Saara Mupupa kertoo.

Arkisessa seurakuntatyössä kirkkojen työntekijät kohtaavat yhä useammin hiv:n ja aidsin vaikutukset. Hautajaisten määrä on lisääntynyt ja erityisesti nuoria kuolee paljon, orpoja on aikaisempaa enemmän ja sairaista on jonkun pidettävä huolta.

“Hiv/aids-työssä ei ole kyse pelkästään ennaltaehkäisystä, vaikka sekin on tärkeää. Jonkun pitää kulkea viruksen haavoittamien ihmisten rinnalla", Veikko Munyika sanoo.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 4/2005

 


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!