Veljeys - ihmiskunnan elinehto

Teksti: Heta Muurinen

Abbé Pierre: Veljeys - ihmiskunnan elinehto. Sinapinsiemen ry ja Emmaus Helsinki y 2004. ISBN 951-96207-8-8.

Abbé Pierre on Ranskan kuuluisimpia ja suosituimpia henkilöitä, vaikkei häntä Suomessa tunnetakaan kovin hyvin. Katolinen pappi ja kansanedustaja Henri Grouès (s. 1912) otti luokseen asumaan toisen maailmansodan jalkoihin jääneitä kodittomia. Tästä asunnottomien yhteisöstä sai alkunsa kansainvälinen Emmaus-liike.

Veljeys - ihmiskunnan elinehto -kirjan ranskalainen alkuperäisteos "Fraternité" julkaistiin vuonna 1999, jolloin kirjoittaja oli jo 87-vuotias. Kirjaa lukiessa sitä ei juuri tule ajatelleeksi. Painava yhteiskuntakritiikki tuntuu ajankohtaistuvan entisestään vuosi vuodelta.

Ranskan suureen vallankumoukseen viittaava sana "veljeys" on kirjan ydin. Sen ympärille Abbé Pierre rakentaa vaihtoehtoisen näkökulmansa nyky-yhteiskuntaan. Kirjoittajan mukaan lähihistoria on taistellut tasa-arvon ja vapauden välillä: tasa-arvo ilman vapautta on luonut kommunistisen, totalitaarisen valtion, kun taas liberalismi, vapaus ilman tasa-arvoa, luo itsekkään ja epätasa-arvoisen yhteiskunnan. Veljeyden nykykulttuuri on unohtunut kokonaan, vaikka se Abbé Pierren mukaan on ainoa, joka voi yhdistää kaksi muuta "toimivaksi kokonaisuudeksi": "Veljeys on samanaikaisesti yksilöllinen ja kollektiivinen järkeen perustuva valinta, joka kunnioittaa ihmisen henkilökohtaista vapautta."

Kirjassa sivutaan niin rikkaiden valtioiden suhdetta köyhiin, työn uudelleen jakamista ja kulutuksen vähentämistä kuin veljeyden filosofista ja hengellistäkin puolta. Luvut ovat esseemäisiä, vaikkakin kokonaisuus on yhtenäinen. Teoksessa näkyy perinteinen ranskalainen keskustelukulttuuri, johon kuuluvat viittaukset klassikkokirjallisuuteen ja aikalaiskeskusteluun.

Kirjan vaatimattoman omakustanneulkonäön ei kannata antaa hämätä, sillä pitkän uran tehneen yhteiskunnallisen vaikuttajan ja kansalaisaktivistin kirkkaiksi hiottuja ajatuksia on nautinnollista lukea. Kantaaottavista näytelmistään tunnettu Reko Lundán on kirjoittanut kirjaan lyhyen saatepuheen, jossa hän kertoo oivaltaneensa kirjan luettuaan heikkouden kokemuksen tärkeyden: vain oman heikkouden kautta voi saada oikean kontaktin toiseen ihmiseen.

Kirjan nimestä olisi toivonut sukupuolineutraalimpaa. Suomalaisessa käännöksessä se olisi teoriassa ollut jopa mahdollista, joskin "Sisaruksellisuus" ei ehkä olisi toiminut kovin hyvin.

Teos on kaiken muun ohella myös yksioikoisen julistava pamfletti, joka saattaa ärsyttää joitakin. Omasta mielestäni pieni läksytys tekee kuitenkin meille monille ihan hyvää.

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 4/2005

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Heta Muurinen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.