Femi Kuti: Pois isän varjosta

Toukokuussa Helsingin Savoy-teatterin lavalle nousee Femi Kuti, afrobeatin suurlähettiläs.

Teksti: Joakim Berghäll

PitkätKulttuuriMusiikkiAfrikkaKeski-AfrikkaNigeria

 

Kuva: Femi Kuti. (Kuvaaja: xxx_nimi_tähän)
Maailma kylässä -festivaalille tuleva Femi Kuti ei luota hyväntekeväisyysjärjestöihin.
 

Lontoossa vuonna 1962 syntynyt Femi Anikulapo Kuti kasvoi muusikoksi Nigerian Lagosissa isänsä varjossa. Fela Kuti, afrobeat-musiikin legendaarinen pioneeri ja koko Afrikan oma saarnamies, opetti poikaansa soittamaan useita soittimia jo kun pieni Femi vasta oppi kävelemään.

Femin muusikon ura alkoi hänen jätettyään koulunkäynnin ja liityttyään saksofonistiksi isänsä yhtyeeseen vuonna 1978. Kun Fela Kuti joutui 80-luvun puolivälissä tekaistuin syytöksin vankilaan, Femi Kuti otti pariksi vuodeksi bändin hoidettavakseen, mutta ei ollut tyytyväinen muusikkojen todelliseen panokseen. Egypt 80 -yhtye oli jatkuvasti tien päällä, mikä oli Femille raskas, mutta opettavainen kokemus.

"Se oli erilainen maailma täynnä pelottavan paljon hämmennystä. Kaikki olivat niin tekopyhiä, teeskentelivät olevansa huolestuneita ongelmista, joista isäni saarnasi. En nähnyt heidän joukossaan yhtään rakkautta Felaa kohtaan, joten minun oli lähdettävä. Se oli elämäni hankalinta, kivuliasta aikaa."

Felan palattua Femi lähti isänsä bändistä perustaakseen oman Positive Force -yhtyeen, josta tuli nopeasti suosittu Nigeriassa. Positive Force koostui seitsemästätoista muusikosta.Yhtyeen nimi kertoo Femin pyrkimyksestä tehdä kantaaottavaa musiikkia, joka kuitenkin samanaikaisesti saa kuulijan hyvälle tuulelle.

Tukevasti isänsä jalanjäljissä taipaleensa aloittaneen Femi Kutin muut musiikilliset vaikutteet tulevat Afrikan lisäksi Amerikasta. Funk on vaikutteista kuuluvin, mutta Kutia ovat inspiroineet myös jazz, soul, high life, juju sekä nykyään hip hop.

"Koulussa minua alkoivat kiinnostaa Michael Jackson, The Temptations, Donna Summer, Diana Ross, Stevie Wonder… 70-luvun amerikkalainen musta musiikki oli läsnä kaikkialla Lagosissa. Isäni kertoi minulle, että jos aikoisin muusikoksi, tulisi minun kuunnella jazzia. Aluksi en pitänyt siitä lainkaan. Kuunneltuani Dizzy Gillespien, John Coltranen ja Miles Davisin musiikkia aloin kuitenkin ymmärtää sitä, mutta ymmärsin myös, ettei minun tarvitse olla heidän kaltaisensa vaan löytää oma itseni sieltä jostakin."
 

Korruptio kukoistaa

Useiden vuosien sotilasdiktatuurin jälkeen Nigeriassa hallitsee nyt vaaleilla valittu hallinto. Toiselle kaudelleen huhtikuussa 2003 yli 60 prosentin kannatuksella valittu presidentti Olusegun Obasanjo ei tosin nauti kaiken kansan suosiota; oppositiopuolueissa ei uskota vaalien olleen ollenkaan rehelliset. Obasanjo on hankkinut kannuksia vapauttamalla joukon poliittisia vankeja, yrittämällä parantaa ihmisoikeustilannetta sekä kitkemällä korruptiota.

Yksi Nigerian tämän päivän kasvavista haasteista on etnisten ja uskonnollisten ryhmittymien pitäminen maltillisina. 2000-luvun väkivaltaisuuksissa on kuollut muutamia tuhansia ihmisiä.

Korruptio ja vallan väärinkäyttö kukoistavat, eikä 70-luvun öljyvaroista ole näkyvissä jälkeäkään. Maan johto yrittää haalia ulkomaisten sijoittajien kiinnostusta, mutta esteenä ovat huoli turvallisuudesta sekä epävakaa infrastruktuuri, joka näkyy esimerkiksi sähkökatkosten suurena määränä.

Femi Kuti ei halua olla missään tekemisissä maansa hallituksen kanssa.

"Meillä ei ole hallitusta niin kauan, kun hallitus puhuu pelkkää potaskaa. Afrikka ei ole edes kylä! Me elämme vieläkin kivikautta. Ei ole valoja, ei elämänlaatua, mikään ei toimi eikä ihmisillä ole varaa mihinkään. Hallitus ylpeilee sillä, että se on tarjonnut matkapuhelinpalveluita, mutta kenelläkään ei ole varaa maksaa laskuja. Olet johtaja ja annat kansallesi vain kaikista huonointa. Onko sellainen johtajuutta?"

Monen nigerialaisen ensisijainen informaation lähde on radio; televisiota katsotaan eniten suurissa kaupungeissa. Nigerian media suhtautuu hallitukseen varsin kriittisesti, ja sananvapauden tila on parantunut presidentti Obasanjon kaudella.
 

Kaikkien ulottuville

Femi Kuti sai ensimmäisen kansainvälisen levytyssopimuksensa Motown-levymerkin alaisena toimineelta Tabu-yhtiöltä. Tuota ennen Positive Force oli tehnyt jo pari julkaisua Nigeriassa.

Ensimmäinen albumi Femi Kuti (1995) jäi verraten tuntemattomaksi Yhdysvalloissa, vaikka siitä tulikin supersuosittu Nigeriassa. Shoki Shoki (1999) johti kansainväliseen läpimurtoon odotettua huomattavasti massiivisempine Amerikan- ja Euroopan-kiertueineen. Levyn single- lohkaisu, hikinen funk-hitti "Beng Beng Beng" sisältää niin voimakkaan seksuaalisen viritteen, että sen esittäminen kiellettiin Nigeriassa.

"Ärsyttihän se paljon, varsinkin kun kukaan ei tehnyt asialle mitään. Mutta esittämisen kieltäminen teki kappaleesta vielä suositumman, joten en voi valittaa. Hallituksen harmiksi kaikilla nigerialaisilla on satelliittivastaanotin. Kappaleen esittäminen on kielletty, mutta se soi silti joka tuutissa! Lisäksi soitamme sen livenä aina kun mahdollista."

Kolmas albumi, Grammy-ehdokkuudenkin saanut Fight to Win on 2000-luvun afrobeatia parhaimmillaan. Rumpali Samuel Ainan johdolla Positive Force svengaa tiukemmin kuin koskaan.

Levyllä vierailevat tunnetut rap-artistit Common ja Mos Def. Musiikki kuulostaa siltä, että se voisi soida millä tahansa urbaanilla, r&b-henkisellä radiokanavalla. Femi Kuti ei kuitenkaan suostu tekemään musiikkia kaupallisista lähtökohdista.

"En kuuntele yhtään mitään. En halua, että tv tai radio on päällä. Siellä joku yrittää myydä jotakin tuhansille ihmisille sanoen: ‘Hei, tämä on paras hitti!’ Valhetta! Uskon, ettemme koskaan tule tuntemaan osaa parhaasta musiikista ja parhaista muusikoista. Musiikkia täytyy tehdä vähintään kahdeksan tuntia päivässä. Ei ole olemassa helppoa tietä."
 

"Uskon vain itseeni"

Parhaillaan Femi Kuti on laajalla Euroopan-kiertueella, johon kuuluu myös joitakin hyväntekeväisyyskonsertteja. Yksi sellainen oli viime lokakuussa Lontoossa pidetty, Fela Kutille omistettu gaalakonsertti, jossa kerättiin varoja aidsin vastaiseen työhön. Fela Kuti menehtyi aidsiin vuonna 1997.

"En usko yhteenkään hyväntekeväisyysjärjestöön. Uskon vain itseeni, sisareeni ja poikaani. Olen nähnyt monia projekteja, mutten vielä tähän asti yhtään toimivaa. Enkä usko, että yksikään projekti tulee koskaan toimimaan."

Viime vuoden puolella julkaistiin livealbumi sekä dvd Live at the Shrine. Levy-yhtiö Barclay ehti julkaista kuluvan vuoden alussa Best Of -kokoelmalevyn ennen kuin riitautui taiteilijan kanssa.

"Barclay irtisanoi sopimukseni, koska minä erotin ranskalaisen managerini, ja heitäkös kismittää, kun afrikkalainen mies antaa ranskalaiselle kenkää."

Seuraavaksi Femi Kuti suuntaa kohti uusia haasteita.

"Fight to Win -albumin julkaisuun kohdistui paljon paineita. Tulevan levyn kohdalla paineet kasvavat entisestään, ja tunnen jo nyt, että sitä seuraavasta albumista tulee elämäni suurin haaste tähän mennessä. Elämä on lyhyt, haluan mennä eteenpäin. Haluan kuolla hymy kasvoillani, tuntien täyteläistä tyytyväisyyttä."

Femi Kuti Savoy-teatterissa Helsingissä 9.5.2005 klo 20.

Lähteet:

http://www.allaboutjazz.com

www.allmusic.com

www.globalvillageidiot.net

 


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!