Ei niin kovinkaan villejä intiaaneja

Pohjois-Amerikan intiaaneilla on paljon värikkäämpi ja kukoistavampi menneisyys kuin länsimainen, villien punanahkojen kukistamista ja erämaiden valloittamista julistava historia antaa ymmärtää.

Teksti: Harri Römpötti

IhmisoikeudetAmerikkaPohjois-AmerikkaYhdysvallat

 

Kuva: Spiro-intiaanien peuranaamio noin vuosilta 1200-1400. (Kuvaaja: xxx_nimi_tähän)
Spiro-intiaanien peuranaamio noin vuosilta 1200-1400.
 

Kaikkihan ovat kuulleet inkoista, atsteekeista ja muista Latinalaisen Amerikan intiaanikulttuureista. Pohjois-Amerikassa Yhdysvaltain alueella oli vain puhveleiden perässä vaeltavia heimoja, jaloja villejä, jotka eivät rakentaneet pysyvää asutusta saati kehittyneitä sivilisaatioita.

Väärin. Yhdysvaltoja kiertävä näyttely Hero, Hawk and Open Hand: American Indian Art of the Ancient Midwest and South kertoo muuta. Näyttely esittelee varhaisia sivilisaatioita Atlantin rannikon ja Mississippi-joen väliltä. Ne kukoistivat eri aikoina eri paikoissa 5000-luvulta ennen ajanlaskun alkua aina 1600-luvulle saakka. Metsästäjä-keräilijät siirtyivät maanviljelykseen ja perustivat kyliä.

Intiaanikulttuurit ovat jääneet melkein tuntemattomiksi muun muassa siksi, että useimmat niistä olivat jo kadonneet 1500-luvulle tultaessa, kun eurooppalaiset alkoivat todenteolla asuttaa alueita. Valloittajat eivät siis juuri nähneet sivilisaatioita elävinä. Näyttelystä ei löydy selitystä siihen, miksi ne katosivat.

 

 Kuva: Hopewell-intiaanien asuinpaikalta löytynyt kädenkuva.(Kuvaaja: xxx_nimi_tähän)
Hopewell-intiaanien asuinpaikalta löytynyt kädenkuva.

Toinen syy tuntemattomuuteen on, etteivät nämä intiaanit rakentaneet suuria kivipalatseja kuten inkat ja atsteekit. He eivät jättäneet jälkeensä nähtävyyksiä turisteille, kuten pueblo-intiaanit New Mexicossa. Monet ovat jääneet maatilojen ruutukaavojen, rautateiden, tieverkon ja kaupunkien alle. Esimerkiksi Newark rakennettiin intiaanisivilisaation arkeologisten kaivausten päälle.

Jotkut intiaanit rakensivat isojakin temppeleitä. Saint Louisin tienoilla eläneet cahokiat kasasivat maasta 30-metrisen pyramidin, jonka huipulla asui johtaja. Cahokian kukoistuksen aikaan 600 vuotta sitten pyramidin ympärillä levittäytyi paaluaidalla ympäröity 15 000-20 000 asukkaan kaupunki.

Kaupunkien lisäksi cahokiat loivat laajat kauppareitit, jotka toivat heille tavaraa kaikkialta Pohjois-Amerikan mantereelta. Heillä oli myös kehittynyt uskonnollinen järjestelmä ja ammattimaisten taiteilijoiden oma yhteiskuntaluokka.

Maata kasasivat monumentaalisiksi pyramideiksi myös esimerkiksi Ohion aedena- ja hopewell-intiaanit 400 vuotta ajanlaskun alun molemmin puolin. Näistä sivilisaatioista onkin käytetty yhteistermiä kumpujen rakentajat.

Suuria asutuksia oli Louisianassa, Oklahomassa, Alabamassa ja Georgiassa. Ne keskittyivät etenkin vesireiteille: Ohio-, Mississippi- ja Tennessee-jokien varrelle.

Länsimainen intiaanimyytti elää

Akateemisessa maailmassa intiaanikulttuureista on tiedetty, mutta suurelle yleisölle mantereen historian tämä perspektiivi on melko tuntematon. Myytti eurooppalaisten uudisraivaajien kesyttämästä ja asuttamasta villistä erämaasta on Yhdysvaltain historiassa keskeinen. Tiedot intiaanien historiasta ovat sen kanssa ristiriidassa, minkä takia sivilisaatiot ovat varmaankin unohtuneet.

 

Kuva: Sotaisa Lintumies kaiverrettuna kuningaskotilon kuoreen. (Kuvaaja: )
Sotaisa Lintumies kaiverrettuna kuningaskotilon kuoreen.
 

Näyttelyn sadat esineet ovat ilman historian uudelleenkirjoittamistakin kaunista katsottavaa. Kuten kaikkien vanhojen kulttuurien jäämistö, nekin ovat enimmäkseen käyttöesineitä. Korut ja uskonnollisissa seremonioissa käytetyt tavarat ovat tietysti koristeellisia, mutta niin ovat arkiset esineetkin.

Kauniit arjen tavarat ovat aina yksi vakuuttavimmista taiteellisuuden ja sivilisaation merkeistä. Kolme vuotta näyttelyä koonnut kuraattori Richard Townsend vertaa esineistöä muinaisen Mesopotamian jäämistöön.

Näyttely jäänee harvinaislaatuiseksi, sillä intiaanien omat museot eivät lainaa esineitä helposti. Toukokuun loppuun asti näyttely on esillä St. Louis Art Museumissa ja elo-syyskuussa Smithsonian Museum of Natural Historyssa Washingtonissa.

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 6-7/2005

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!