Kahden kodin välissä

Moniavioisuuden vastustajien kampanjointi uhkaa vesittyä Indonesiassa, kun korkeasti koulutetut naiset hehkuttavat julkisuudessa, kuinka tyytyväisiä he ovat rooleihinsa kolmansina tai neljänsinä vaimoina.

Teksti: Hanna-Mari Savolainen

UskontoTasa-arvoNaisetAasiaKaakkois-AasiaIndonesia

Kuva: Indonesialainen nainen, jonka takana julisteessa moniavioisuutta ajava ravintoloitsija Puspo Wardoyo. (Kuvaaja: Sahlul Fahmi

Kiistelty ravintoloitsija Puspo Wardoyo puolustaa Indonesiassa näkyvästi moniavioisuutta ja sen hyviä puolia.

Indonesian pääkaupungin Jakartan huippumodernia elämäntyyliä on vaikea yhdistää perinteiseen jaavalaiseen kuvaan sulttaaneista monilukuisten vaimojensa ympäröimänä. Moniavioisuus on kuitenkin yllättävän yleistä nykypäivän Indonesiassa. Vaimot asuvat omissa kodeissaan, joiden välillä mies matkustaa. Kaksoiselämä on yleistä, ja useimmiten myös miehen vaimot ovat tietämättömiä toisista perheistä.

"Harva ystäväni tai naapurini tietää, että minulla on kaksi perhettä. Olen kertonut heille, että joudun työni puolesta matkustamaan paljon", kertoo jakartalainen 43-vuotias Hendra.

Hendra avioitui toisen kerran, kun ensimmäisestä avioliitosta syntyneet lapset tulivat kouluikään. "Minä vain rakastuin työmatkalla tapaamaani nuoreen naiseen."

Vaimoillensa Hendra on asiasta kuitenkin kertonut.

"Se on hänen päätöksensä ja oikeutensa", kertoo suhtautumisestaan Hendran ensimmäinen vaimo Suriawati ujosti.

Vaikka harvoja kakkosavioliittoja rekisteröidään virallisesti, Indonesian lainsäädäntö sallii tietyin ehdoin miehen avioitumisen useamman kuin yhden vaimon kanssa.

"Avioliittoa koskeva lainsäädäntö on hyvin ristiriitainen. Toisaalta moniavioisuus kielletään, mutta toisaalta se sallitaan, jos avioliitosta ei esimerkiksi synny lapsia, vaimo vammautuu tai ei muuten pysty huolehtimaan vaimolle kuuluvista velvollisuuksista. Islamilainen perheoikeus sallii myös moniavioisuuden edellyttäen, että siihen on ensimmäisen vaimon lupa ja aviomies pystyy kohtelemaan vaimojaan oikeudenmukaisesti", naisten oikeuksia ajavan Kalyanamitra-järjestön toiminnanjohtaja Rena Herdiyani kertoo.

Väkivaltaa vai huolenpitoa?

Polygamian harjoittajat ovat pitäneet matalaa profiilia aina viime vuosiin saakka. Kysymys moniavioisuuden oikeutuksesta on kuitenkin noussut pinnalle viime aikoina tapahtuneiden yhteiskunnallisten myllerrysten ohessa.

Nykyään moniavioisuus on näkyvämpää kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Suhtautuminen vaimojen lukumäärään jakaa ihmisten mielipiteet. Konservatiivisen islamin tulkinnan kannattajat hakevat moniavioisuudelle oikeutusta uskoen toteuttavansa jumalan tahtoa. Moniavioisuuden vastustajat syyttävät toista osapuolta naista alentavasta koraanin tulkinnasta.

Monet arvovaltaiset muslimijärjestöt vastustavat moniavioisuutta. Feministisen muslimijärjestön Rahiman tutkijan Leli Nurrohmahin mielestä uskontoa käytetään hyväksi väärin perustein.

"Koraanin alkuperäisen hengen mukaan moniavioisuus on ollut sallittua sellaisissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa, joissa naiset ovat tarvinneet huolenpitoa ja suojelua. Nykyaikana tätä tehtävää ei enää ole. Uskonnolla laillistetaan nyt pelkästään miesten tarpeita ja seksuaalisia haluja", hän luonnehtii.

Naisjärjestöt pitävät moniavioisuutta naisiin kohdistuvana väkivaltana ja kampanjoivat lakimuutoksen puolesta, joka kieltäisi moniavioisuuden kaikissa olosuhteissa.

Polygamia-drinkit tekevät kauppansa

Yksi tekijä moniavioisuuden uuden suosion taustalla on valtavasti huomiota saanut jaavalainen ravintoloitsija Puspo Wardoyo. Hän on jo useamman ajan vuoden jakanut Polygami Award -palkinnon miehille, joilla on useampi kuin yksi vaimo.

Wardoyolla itsellään on neljä vaimoa, joiden kanssa hän mielellään esiintyy julkisuudessa. Upporikas, yli 40 ravintolaa omistava Wardoyo pitää moniavioisuutta jokaisen kunnon muslimimiehen velvollisuutena ja saarnaa asian puolesta estoitta: Wardoyon ravintoloissa voi esimerkiksi nauttia polygamia-menun ja polygamia-drinkkejä. Wardoyon moniavioisuutta ylistävä kirja on myös ollut myyntimenestys.

Moniavioisuuden vastustajat seuraavat Wardoyon saamaa julkisuutta huolestuneina. Kampanjointi moniavioisuuden negatiivisista puolista vesittyy, kun Wardoyon korkeakoulututkinnon suorittaneet, modernit vaimot kertovat lehtihaastatteluissa ja television keskusteluohjelmissa avoimesti, kuinka onnellisia he avioliitoissaan ovat.

"Miehet voivat käyttää tätä esimerkkinä ja uskotella vaimoilleen, että toisen vaimon ottaminen ei ole mikään ongelma", pelkää Herdiyani.

Herdiyanin itsensä on vaikea uskoa naisten vakuutuksiin onnellisuudestaan. Kalyanamitran kriisikeskuksiin tulee jatkuvasti naisia, jotka ovat joutuneet kokemaan ruumiillista ja henkistä väkivaltaa heidän aviomiestensä hankittua uusia vaimoja.

"On vaikea uskoa kenenkään naisen vapaaehtoisesti haluavan jakaa sekä miehensä että rakkautensa toisen naisen kanssa", Herdiyani painottaa.

Suriawati ei myönnä olevansa onneton, mutta täysin tyytyväinen ei hänkään tilanteeseen ole.

"Olisihan se kiva, jos Hendra olisi enemmän kotona. Lapsetkin aina kyselevät, missä isä on."

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 6-7/2005

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!