Kummiksi palestiinalaisperheelle

Palestiinalaisten tragedia ulottuu laajemmalle kuin Israelin miehitystoimien kohteina oleviin Länsirantaan ja Gazaan. Libanonissa on melkein 400 000 palestiinalaispakolaista.

Teksti: Ilona Junka

IhmisoikeudetMuuttoliike ja pakolaisuusAasiaLähi-itäIsraelLibanon

 

Kuva: Palestiinalaisperhe. (Kuvaaja: Meri Aicha)
Palestiinalaisperheiden kummituki on ikään kuin lapsilisä.
 

1940-luvun loppupuolella yli puolet palestiinalaisista joutui maanpakoon Israelin valtion perustamisen tieltä. Myöhemmin 1960-luvulla pakolaisjoukko vain kasvoi. Tällä hetkellä neljä miljoonaa palestiinalaista elää maanpaossa. Israel, joka houkuttelee monenlaisin porkkanoin maailman juutalaisia Pyhälle maalle, ei salli palestiinalaispakolaisten paluuta kotiseuduilleen.

Myös arabimaat ovat haluttomia antamaan palestiinalaisille kansalaisoikeuksia omalla maaperällään. Se merkitsisi vallitsevan tilanteen hyväksymistä. Näin ollen suurella osalla palestiinalaispakolaisista ei ole ihmisarvoisen elämän mahdollisuuksia, ja he ovat jo yli puoli vuosisataa olleet täysin riippuvaisia YK:n antamasta tuesta. Nyt, kun YK:n voimavarat hupenevat moniin uusiin kohteisiin, palestiinalaiset saavat yhä vähemmän apua, vaikka heidän mahdollisuutensa auttaa itse itseään ovat vain heikentyneet.

Libanonissa on miltei 400 000 palestiinalaispakolaista. Se on paljon maassa, jonka oma asukasluku on kolme miljoonaa. On ymmärrettävää, ettei maassa suhtauduta kovin suopeasti palestiinalaisvähemmistöön.

Ei kansalaisuutta, ei oikeuksia

Valtaosa palestiinalaispakolaisista on syntynyt Libanonissa, mutta heillä ei ole minkäänlaista mahdollisuutta saada Libanonin kansalaisuutta eikä näin ollen kansalaisoikeuksiakaan, joihin kuuluvat äänioikeus, liikkumisen vapaus, omistusoikeus ja oikeus tehdä työtä.

Palestiinalaiset elävät YK:n pakolaisleireissä. Pitkän pakolaisuuden aikana leirien asukkien määrä on kasvanut, mutta palestiinalaisten maa-alue ei ole suurentunut, joten leirit ovat muuttuneet ahtaiksi getoiksi.

Viime vuosikymmenen lopulla Libanonissa hyväksyttiin laki, jonka mukaan palestiinalaisilta kiellettiin toimiminen 77 ammatissa eli lähes kaikissa akateemista koulutusta vaativissa ammateissa. Käytännössä palestiinalaisten on lähes mahdotonta työllistyä muualla kuin leirien sisällä, ja siellä töitä riittää vain harvoille.

Vierailin keväällä Libanonissa, jossa kiersin palestiinalaispakolaisten leirejä. Leirien ankeus on silmiinpistävää ja monet asunnot pimeitä loukkuja. Silti ihmiset ovat joka puolella sydämellisiä, kodit siistejä ja lapset hurmaavia. Länsimaasta saapuva ei ole tottunut saamaan omilta nuoriltaan osakseen sellaista kohteliasta ja tasapainoista käytöstä, joka palestiinalaisnuorelle on itsestäänselvää ja luontevaa.

Palestiinalaiskodeissa vastaanotto oli riemukas. Usein haluttiin ilmaista kaikin tavoin, miten onnellisia palestiinalaiset ovat siitä, että heillä on suomalaisia tukijoita ja ymmärtäjiä. "Suomi ja Palestiina ovat yhtä kansaa ja Helsinki on Palestiinan pääkaupunki", julisti pienen Amanin isoisä.

Lapsilisä Libanoniin

Arabikansojen ystävyysseura AKYS on jo runsaat 20 vuotta pitänyt yllä kummitoimintaa Libanonin palestiinalaispakolaisten keskuudessa. Kaikki Palestiinan tilanteesta huolestuneet voivat harkita kummilapsen ottamista. Kolmenkymmenen euron kuukausittainen kummituki menee lyhentämättömänä perille.

Tuesta osa käytetään lasten harrastustoiminnan järjestämiseen, mutta suurin osa menee suoraan perheelle. Perheelle kummituki on ikään kuin lapsilisä. Sosiaalityöntekijät valitsevat tuen tarpeessa olevat lapset, mutta lapsilisä alkaa juosta perheelle vasta, kun kummin löytyminen on tiedossa. Kummit voivat kirjoitella lapsille, ja lapset vastaavat kirjein ja itse piirretyin kortein.

Vapaaehtoistyöntekijät kääntävät lasten arabiankieliset kirjeet englanniksi. Toisaalta kummilasten tarhoissa aletaan opettaa englantia jo neljän vuoden ikäisille, joten monet lapsista kykenevät itsekin lukemaan kummien englanninkielistä tekstiä, vaikka eivät itse englanniksi tohtisikaan kirjoittaa.

Kummituessa ei ole kyse ole pelkästä rahasta, vaan lapselle ja lapsen perheelle on erittäin tärkeää myös se henkinen tuki, jota suomalainen kummi heille merkitsee. Tutkimuksen mukaan kummitukea saavat lapset pärjäävät koulussa ja elämässä paremmin kuin vastaavissa oloissa elävät ilman tukea jääneet lapset.

www.kaapeli.fi/akys/kummi.html

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 6-7/2005

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!