Meidät on kaikki googlattu!

NäkökulmatTalousKauppaYhtiötEurooppaLänsi-EurooppaSuomi

 

 Kuva: Alexis Kouros. (Kuvaaja: xxx_nimi_tähän)
 

Internetiltä odotetaan yhä enemmän. Vielä toistakymmentä vuotta sitten se oli tylsä faksimodeemin nopeudella toimiva tekstipohjainen ja äänetön harvahaarainen verkko, joka yhdisti muutamaa kirjastoa ja yliopistoa toisiinsa. Nyt internet on loputon ja tiheä viidakko. Villieläimiä, lääkekasveja, vaaroja, hedelmiä, rosvoja sekä taudinaiheuttajia, matoja ja viruksia - siis täydellinen viidakko.

Internetin perustarkoituksena oli todennäköisesti ainoastaan tietojen ja tieteen jakaminen sekä viestintä, vaikka sitä käytettiin aluksi - ja käytetään yhä - sotilaallisiin tarkoituksiin. Internet on kasvanut sukukypsäksi nopeasti ja samalla menettänyt viattomuutensa. Netin sisältöä oli jossain vaiheessa paljon helpompi selata ja löytää haluamansa tieto. Viidakon tihentyessä sinne ei kannata mennä ilman oppaan apua, ellei tiedä tarkkaa osoitetta. Oppaina toimivat hakukoneet.

Hakukoneet ovat muka ilmaisia, mutta miten voi olla, että niiden arvo on satoja miljoonia, ja niiden voitto kasvaa vuosi vuodelta? Kuka maksaa laskut? Vastaus on yksinkertainen: mainosbannereiden lisäksi hakukoneet ovat palkkionmetsästäjiä, jotka myyvät viidakkoon eksyneen sille, joka tarjoaa eniten.

Kun laittaa Googleen vaikkapa sanan matka tai auto, ilmestyvä lista ei ole lainkaan sattumanvarainen. Listan kärjessä olevat ovat maksaneet rusinoita Googlelle tai Yahoolle korkeasta sijoituksesta. Sama pätee myös suomalaisiin hakukoneisiin. Sain itse tarjouksen listan kärkisijasta yhdeltä kotimaan merkittävimmistä hakukoneiden ylläpitäjistä: maksamalla tietyn summan yritykseni nimi tulisi ensimmäisen viiden joukossa, jos joku syöttää koneeseen sanan "tuotanto".

Haku- ja ostoskäyttäytymistä tutkitaan ja analysoidaan hyvin tarkasti, ja tulokset otetaan käyttöön lisävoiton saamiseksi. Toisin sanoin tietojamme ja jokaista klikkaustamme valvotaan ja myydään eteenpäin. Tutkimusten mukaan ihmiset yleensä valitsevat jonkin viidestä ensimmäisestä tuloksesta.

Jos Googleen laittaa vaikka sanan depressio tai jazz, mitä todennäköisemmin saa pian roskapostia, joka mainostaa masennuslääkkeitä tai jazz-levyjä. Seuraavan kerran, kun etsii mitä tahansa Googlesta, vieressä on banneri, joka mainostaa hakusanoihin liittyviä tuotteita eli juuri etsintöjen perusteella sinulle tarkoitettuja mainoksia. Yahoo nimittäin sai viime vuonna noin 200 miljoonan dollarin arvosta Googlen osakkeita, ja Google puolestaan ikuisen lisenssin käyttää Yahoon keksimää ja patentoimaa järjestelmä, joka sovittaa yhteen hakutulokset ja online-mainokset.

Hakukoneita käytetään myös poliittisiin ja sotilaallisiin tarkoituksiin. Googlen menestyksen alkuvaiheissa tiedotusvälineisiin pääsi vuoto, että Googlesta haetut tietyt sanat ja niiden hakijat rekisteröityvät CIA:n ja FBI:n rekistereihin. Niitä ei välttämättä katsota päivittäin, mutta toisaalta on helppoa tarkistaa myöhemmin epäilyttävän henkilön hakuhistoria päivämäärineen.

Kirjastosta lainatuissa kirjoissa on pitkään ollut käytössä sama menetelmä. Lisäksi Yhdysvalloilla ja Britannialla on oma Echelon-järjestelmä, joka rekisteröi mitä tahansa viestintää, joka sisältää tiettyjä sanoja. Entistä halvemmat ja suuremmat kovalevyt ovat helpottaneet kansalaisten tietojen ja käytöksen seurantaa huomattavasti. Siis mitä enemmän tutkit internetiä, sitä enemmän se tutkii sinua.

Toki netistä on myös paljon hyötyä. En tarkoita sananvapautta; mielestäni siinä kohtaa internetin mahdollisuudet ovat rajallisia. Vaikka netissä saa sanoa mitä tahansa, ei siitä ole mitään hyötyä, jos kukaan ei löydä sivulle.

Internet ei ole tiedotusväline eikä se toimi ilman toista mediaa, joka ohjaa oikeaan osoitteeseen. Siitä ei ole kauan, kun bloggereita eli nettipäiväkirjojen ylläpitäjiä jahdattiin muun muassa Iranissa ja Kiinassa, mutta se tapahtui vasta sen jälkeen, kun jotkut tiedotusvälineet olivat lainanneet blogeista tietoja.

Suomalainen hakumoottori Ihmemaa pitää yllä Nyt haussa -listausta sekä Top 100 -listaa siitä, mitä ihmiset hakevat. Näiden listojen katselu antaa hyvän kuvan siitä, miten suurin osa ihmisistä oikeasti käyttää netin mahdollisuuksia. Seksiin ja parisuhteeseen liittyvät hakusanat ovat yleensä kärkisijalla ja muodostavat samalla merkittävän osa hakusanoista. Seuraavaksi tulevat pelit, autot, asunnot, veneet ja työpaikat eli ihmiskunnan perustarpeet aivan Maslowin hierarkian mukaan!

Hakukoneita on tullut ja mennyt muutaman vuoden aikana ristiin rastiin. Jokainen oli alkuvaiheessaan kuuluisa. Muistatteko vielä Lycosin, Altavistan, Exíten, Yahoon ja muut?

Google hallitsee tällä hetkellä markkinoita ylivoimaisesti, vaikka Yahoo ja Google ovat jo yhteistyökumppaneita. Googlesta on tullut jo verbi ja synonyymi verkkohaulle - "googlaamme" tätä ja tuota harva se päivä. Googlen tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen voitto oli 1,256 miljardia dollaria eli 93 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Olisin hyvin kiinnostunut tietämään, mikä osuus siitä tuli minun tietojeni myynnistä!

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 6-7/2005

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!