Öljyn haltijat

Lähi-idän luonnonvarat ovat Yhdysvalloille niin tärkeitä, että se haluaa hallita alueen valtioita mahdollisimman tarkkaan.

Teksti: Ilkka Pönkänen

TalousKauppaYhtiötAasiaLähi-itäAmerikkaPohjois-AmerikkaYhdysvallat

 

 Kuva: xxx_mitä_tässä_kuvassa_on. (Kuvaaja: Lauri Ahonen)
 

"Olette joko puolellamme tai meitä vastaan taistelussa terroria vastaan", totesi Yhdysvaltain presidentti George W. Bush puheessaan marraskuussa 2001. Maailman voimakkaimman taloudellisen ja sotilaallisen mahdin johtaja esitti suorapuheisen uhkavaatimuksen muille maailman maille.

Monikulttuurisen maan saaminen käymään sotaa toisella puolella maailmaa edellytti vakavaa ulkoista uhkaa. Syyskuun 11. päivän tapahtumat 2001 olivat "sopivan vakava" uhka, jolla sota voitiin perustella Yhdysvaltain poliittiselle koneistolle ja kansalaisille. Yhdysvallat julisti presidenttinsä suulla maailmanlaajuisen sodan terrorille, ja lauseesta on tullut brändi. Se mahdollistaa operaatiot missä vain, millloin vain, ilman kansainvälisen yhteisön hyväksyntää.

Al-Qaida on myös brändi. Julkisuudessa esiintyvät arviot siitä, että esimerkiksi tietyt pommi-iskut ovat al-Qaidan tekemiä, perustuvat kansainvälisiltä uutistoimistoilta saatuun materiaaliin, eivät yleensä mihinkään kyseisen tiedotusvälineen itsenäisesti hankkimaan tietoon.

Syyskuun 11. päivän tapahtumien analyysia ei ole kriittisesti julkistettu valtamediassa. Todisteita kylmäverisestä petoksesta on ja niitä on julkistettu kirjoina ja dokumenttielokuvina. Onko valhe niin suuri, että valtamedialta on mennyt pupu pöksyyn, vai onko valtamedia jo vallanpitäjien taskussa? Median hampaattomuuden takia demokratia Yhdysvalloissa on vakavasti uhattuna.

Afganistanin valtauksen syyksi ilmoitettiin se, että Taleban ei suostunut luovuttamaan Osama bin Ladenia. Irak taas vallattiin Saddam Husseinin aiheuttaman uhan takia. Pelkästään Irakin sodan kustannukset lähestyvät nyt 200:aa miljardia dollaria, eikä loppulaskun suuruutta tiedä kukaan. Jotta kapitalismin kehto tekisi näin suuren investoinnin, tuotto-odotusten täytyy olla jättimäiset.

Afganistanin valtaamisen todellinen motiivi lienee ollut pitkään suunnitelmissa olleen öljyputken rakentaminen Kaspian alueelta Turkmenistanin, Afganistanin ja Pakistanin halki Arabian meren rantaan. Valtaus oli suunniteltu hyvissä ajoin ennen syyskuun 11. päivän iskuja. Irakin öljyvarannot taas ovat noin 113 miljardia barrelia, toiseksi eniten Saudi-Arabian jälkeen. Siinä oli riittävä motiivi Irakin valtaamiseen.

Jos taas esimerkiksi Saudi-Arabia kuvittelee voivansa tehdä itsenäisen päätöksen, jossa öljykauppa muunnettaisiin europohjaiseksi, se on väärässä. Yhdysvallat rakentaa nyt itselleen henkivakuutusta sitä hetkeä varten, jolloin sen ulkomaisten lainojen luottoluokitus putoaa AAA:sta.

 

"Demokratian laajentaminen" käytännössä

Yhdysvallat tukee valikoiden lukuisia ei-demokraattisia hallintoja, joihin kuuluvat muun muassa Saudi-Arabia, Egypti, Pakistan, Kazakhstan, Uzbekistan, Turkmenistan, Azerbaidzhan ja Kuwait. Esimerkiksi Uzbekistanissa on maakaasua, öljyä, kultaa, hiiltä, uraania, hopeaa, kuparia, lyijyä, sinkkiä, volframia ja molybdeeniä. Maa tukee Yhdysvaltain sotilasoperaatioita ja terrorismin vastaista sotaa, mutta siellä ei ole vapaata lehdistöä.

Yhdysvalloissa asuu vajaa viisi prosenttia maailman väestöstä ja se käyttää noin neljänneksen maailman vuotuisesta öljyntuotannosta. Yhdysvallat tuo nyt noin 70 prosenttia öljystään ulkomailta.

Yhdysvallat on täysin riippuvainen tuontienergiasta ja tuoduista strategisista luonnonvaroista. Tässä mielessä on samantekevää, onko hallinto republikaaninen vai demokraattinen. Etelä-Amerikka, Meksiko ja Kanada eivät pysty toimittamaan öljyä Yhdysvalloille kuin 20 vuotta. Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa öljyä saattaa riittää 60-80 vuodeksi.

USA on tehnyt strategisen päätöksen hallita Lähi-idän ja Keski-Aasian aluetta ja öljyn ja maakaasun kuljetusreittejä, koska tämä on sekä Yhdysvaltain kansallisen edun mukaista että sotilaallisesti mahdollista. Täten alueella ei tulla sietämään valtioita, jotka eivät ole hallittavissa, kuten Iran.

 

Kiina - kasvava strateginen uhka

Kiinan strategiset kiinnostuksenkohteet Lähi-idässä ja Keski-Aasian alueella kasvavat nopeasti. Maailman suurin keskiluokka tulee tarvitsemaan rajattomasti energiaa. Kiinassa on nyt noin 1,3 miljardia asukasta, ja maa on 20-30 vuoden päästä vauras talousmahti. Kiinasta tulee voimakas ydinase- ja avaruusvaltio, eli se on nopeasti kasvamassa strategiseksi uhaksi Yhdysvalloille.

EU-maat päättivät huhtikuussa, että asevientikieltoa Kiinaan ei vielä pureta. EU:ssa on paljon purkamisen kannattajia, ja toteutuessaan asevientikiellon lopettaminen tarkoittaisi uusia suuria markkinoita eurooppalaisille yhtiöille ja eurooppalais-kiinalaisen siteen vahvistumista. Euroopalla on selkeä geopoliittinen kiinnostus auttaa Kiinaa nousemaan vastavoimaksi Yhdysvalloille. Yhdysvaltain maailmanlaajuinen valta, "Pax Americana", olisi Euroopalle vakava uhka.

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 6-7/2005

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!