Kuutamo, kukka ja paikalle hiipivä neito

Kun ihmiset kaikkialla maailmassa kirjoittavat rakkaudesta, he kirjoittavat samoista tarveaineista: kuutamo, virta, jasmiininkukka (pohjoisessa käy myös mänty) ja sorjat jalat.

Teksti: Suvi Arapkirli

PitkätKulttuuriEurooppaLänsi-EurooppaSuomi

Maailma on täynnä kiihdyttäviä swahilinkielisiä rakkausrunoja. Myös Malawissa kirjoitetaan ja lauletaan rakkaudesta. Uiguureilla on uusi einoleino, josta riittäisi myös kiinalaisille. Mutta maailman runoille ei ole suuria suomenkielisiä markkinoita. Tein kuitenkin parhaani: etsin maailman rakkautta Suomen suurimmista kirjastoista.

Kaupungilla kerrotaan:
sokerin hinta on alimmillaan!
Kaupungilla kerrotaan:
talvi on poissa, kevät on tullut!
Kaupungilla kerrotaan:
kultalakka ja neilikka tirskuvat
kauppa käy kuin siimaa, elämä hymyilee.
Kaupungilla kerrotaan:
satakieli on tullut jo matkaltaan
lintujen laulua johtamaan.
Kaupungilla kerrotaan:
puistossa puu kuuli ruusulta:
"Kevät on tullut" ja ryhtyi tanssimaan.
Kaupungilla kerrotaan:
sielu on juonut kevään maljan
tanssii päissään sulttaanin haaremissa.

Islamin suufilainen mystikko Mawlana Jalaladdin Rumi (k. 1273) sai kertoa meille persiasta käännetyllä runollaan sen, minkä jo arvasimmekin: kevät on rakkauden otollisinta aikaa. Se on varmaa, että rakastumisesta seuraa hivenen naurettava, hulluutta hipova tila.

 

Jos makaat kaiket päivät
raukeana kuin
ternimaidosta päihtynyt puhvelin vasikka
kenen luulet uskovan
ettet ole rakastunut siihen mieheen?

Intialainen sattasai-kokoelma, 200-luku


Minä varron vain rakkautta sen käsiin vihdoinkin antautuakseni.
Siksi olen minä näin myöhäinen ja siksi olen minä olen niin moneen laiminlyöntiin vikapää.
Ne tulevat lakikirjoineen ja pykälineen minua sitoakseen, mutta minä pujahdan heiltä pakoon alati,
sillä minä varron vain rakkautta vihdoin sen käsiin antautuakseni.
Ihmiset moittivat minua ja nimittävät minua ajattelemattomaksi,
enkä epäile, että he ovat oikeassa minua moittiessaan.

Intialainen Rabindranath Tagore, 1861-1941


Hulluudessa ei ole sinänsä mitään häpeiltävää.
Minä en häpeä moitetta rakkauden vuoksi
enkä riitele tietämättömien kanssa tästä.
Jokainen ihminen on maistanut rakkauden juomaa;
joka ei ole saanut väriä siitä, ei ole ihminen.


Kannattaa uskoa, sillä persialainen Omar Khaijam (1048-1131) oli viinistä ja rakkaudesta juopumisen asiantuntija.

 

Hetken aikaa ihminen saa väreillä rakkautensa kuutamossa, luottaa rakkauteensa.
Vähenevän kuun
pitkässä valkoisessa valossa
hän tarttui hoikkiin käsivarsiini
tänään
ne tuoksuvat jasmiinille.

Tamilinkielinen kokoelma, 300-luku


En tiedä oletko ollut poissa:
menen levolle kanssasi, nousen kanssasi,
unessa olet kanssani.
Jos korvakoruni värisevät
tiedän että liikut sydämessäni.

Atsteekkien rakkauslaulu


Me syömme yhdessä
samasta juuresta nousevia jyviä,
me juomme yhteenkasvaneiden oksien maljasta;
meidän vaatteemme ovat kaksisäikeistä silkkiä
ja me nukumme yhdessä
saumattoman peitteen alla.
Jos pysähdyt, en minäkään liiku;
kun lähdet matkaan, en jättäydy jälkeen.
Olemme niin kuin linnut,
joilla on yhteinen sydän,
niin kuin kalat, joiden katse ei irtoa toisistaan.
Kun kiihkoni nousee,
se murtaa metallin ja kiven,
se on vahvempi vahvinta sidettä.

Yang Fang, runoilija muinaisesta Kiinasta


Minun talooni näkyy meri ja maa,
vaimollani on suuret silmät,
saksanpähkinän väriset,
yön tullessa meri
verhoutuu valkoiseen ja vihreään
ja vaahdon keskellä kuutamo
uneksii kuin meren morsian.
En halua vaihtaa planeettaa.

Chileläinen Pablo Neruda, 1904-1973


Osa kauneuttasi on sinun kallis upea värisi
Hiukset jotka peittävät hartioitasi ovat vertaansa vailla
Sinun naurusi ja käyntisi, kaunismuotoiset jalkasi
Kuin aamuaurinko ja pilvetön täysikuu
Jumalan nimeen tänään on suunnitelmasi täytetty

Häälaulu: Onni, somalialais-suomalais-ruotsalainen kokoelma 2001


Runot maailman kaikilta kolkilta antavat vääjäämättömän todistuksen siitä, että rakkaudessa onni on ehdottomasti poikkeustila. Normaalioloissa rakkaus on petosta ja raivoa, ja ennen kaikkea surua.

 

Karkoita vain minut, kaunokaiseni, niinkuin sinulle sopii!
Maissi, jota te syötte, on ihmisten silmiä!
Teidän juomapikarinne - nehän ovat ihmisten pääkalloja!
Teidän maniok-juurenne - nehän ovat ihmisten luita!
Teidän perunanne - nehän ovat ihmisten sormia!
Karkoita vain minut niin kuin sinä tahdot - kukaan ei sinusta huoli!

Ba Ronga, Kaakkois-Afrikka


Pala poroksi jos halajat
kiehu ja riehu jos miellyttää
jos olet revetäksesi niin repeä
se on ohi nyt, sydän
on ohi: hän petti
liian monta kertaa.

Sattasai-kokoelma


Mäntymetsän valoista toin maun metisen
pulputuksen kirkkaan purosta.
Niissä Sinulle toin koko ikikorven,
hellyyteni tulvan rinnassa.

Kolmesataa yötä kuin kolmesataa seinää
pitää kohoaman minun ja rakkaani välille
ja meri on musta magia joka erottaa meidät.
Ei jää muuta kuin muistot.
Oi tuskalla lunastetut illat,
yöt täynnä toivoa nähdä sinut
pientareet tieni varsilla, taivaankansi
jonka näen ja kadotan...
lopullisena kuin marmori
tekee poissaolosi surullisiksi monet tulevat illat.

Argentiinalainen Jorge Luis Borges, 1899-1985


Sillä rakkaus
on musta leijona
vertajuova
nälissään
laiduntaa rakastavien sydänverta


Joka hetki
rakkaus
lyö murskaksi
tuhat maljaa
joka hetki
ompelee
ja repii rikki
tuhat vaatetta.


Tuhat silmää
itkee rakkauden tähden
rakkaus nauraa
tuhat sielua kuin yhden
surmaa
tuskallisesti.

Mawlana Rumi


Naisten ja miesten yksinäisyys näyttää runoudessa erilaiselta. Naisen yksinäisyys on vangittua ja vahdittua, ikuisten öitten kylmiä vuoteita. Miehet toimivat kuten toimivat.

 

Rakkaus liittää puolisot yhteen
niin kuin Linnunradan rakastavaiset;
se on kuin kevään valo, jota kohti
auringonkukat ja yrtit nostavat kasvonsa.
Mutta jos sydämet ovat toisilleen
kuin tuli ja vesi,
kerääntyy vaimon mieleen sata muistoa vääryydestä.
Jadekasvot muuttuvat vuosien mennen,
aviomiehelle kertyy uusia ihastuksia luvuttomasti.
Puolisot, jotka ennen olivat
kuin hahmo ja varjo,
ovat nyt toisilleen etäiset kuin
Mongolia ja Kiina.

Fu Shüan, runoilija muinaisesta Kiinasta


En jaksa aina vain kutoa valkeaa silkkiä,
ja kuka yksin pesisi valmiit kankaat?
Miten nopeasti valo katon harjalta
taas sammuu!
Toivoin sinun palaavan pian,
mutta matkasi ei lopu koskaan.
Tiedänhän minä, että olet
syntynyt maankiertäjäksi,
mutta olinko minä pelkkä rattotyttö?

Runo muinaisesta Kiinasta


Maailman pölyt yltään pudistanut pyhimys on
tunteeton,
ilotalon huvit ja leikit ovat tunnetta täynnä.
Mikä on väärin, mikä oikein?
Mietiskelyyn munkki tarvitsee
paholaisen sydämen, buddhan sydämen.

Japanilainen Ikkyü, 1394-1481


Oi tylsyys! Päivä päivän perään samaa joutavaa!
Vaan jos illan tammipelin ääreen kuulenkin
kun tähän murheelliseen kyläkuntaan
kärryissä tai kuomureessään saapuu yllättäen
perhe kauempaa; mummo ja kaksi neitokaista
(kaksi vaaleaa ja mitä sorjavartisinta sisarusta) -

oi, miten syrjäseudun synkeyttä valaistaan!
Ja miten elämä, voi luoja, voikaan kukoistaa!
Vaivihkaa ensin katseita kuin varoen,
ja sitten pari sanaa, niitä näitä jutellen,
ja kohta lämmittävää naurua ja ehkä laulukin
kun illastetaan, sitten valssit, kuiskintaa
ja katseet tummentuvat, puheet rohkaistuu,
oi, kohtaus kapeassa portaikossa, ja tiedänkin:
jo menee neito hämärissä ulos, kun on jo yö,
ja paljaaseen kaulaan, rintaan, kasvoihin tuisku lyö!
Vaan loistaa venäläinen ruusu lunta uhmaten,
ja suudelmaa kuin kuumentaisi pohjan pakkanen!

Venäläinen A.S. Pushkin, 1799-1837


Rakkaus on lopullisuutta
Elää ihmisenä:
laulu kirjoittaa.
Elää ihmisenä:
tuomi istuttaa.
Elää ihmisenä;
syvästi rakastaa.

Udmurttilainen Ljudmila Kutjanova, 1953-


Min verran meissä on lempeä,
sen verran meissä on ijäistä
ja sen verran meistä myös jälelle jää
kun päättyvi päivä tää.

Eino Leino, 1878-1926


Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä
mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski
tai helisevä symbaali.
Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin
kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi
kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta
minulta puuttuisi rakkaus,
en olisi mitään.

Ensimmäinen korinttolaiskirje, Raamattu


Jumala on luonut teidät tomusta, ja sitten pisarasta ja
sitten hän teki teidät aviopareiksi.

Enkelien suura, Koraani

Julkaistu Kumppani-lehdessä 6-7/2005


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!