Töissä temppelissä

Teksti: Anna BerghällTeksti: Lina Tegman

PitkätKulttuuriUskontoAasiaEtelä-AasiaIntia

Kuva: Intialainen temppelinorsu.(Kuvaaja: Lina Tegman

Hindujen Ganesh-jumalan syntymästä on monia tarinoita. Erään tarinan mukaan Ganesh sai alkunsa, kun Shiva-jumala oli puolisonsa Parvatin kanssa kävelyllä. Parvati näki kahden norsun parittelevan. Näkemästään vaikuttuneena hän kääntyi Shivan puoleen ja sanoi: "Kunpa mekin voisimme joskus tehdä jotain noin suurenmoista."

Hetkessä Shiva otti norsun olomuodon, ja pari ryhtyi rakastelemaan. Myöhemmin heille syntyi Ganesh-poika, joka on puoliksi norsu, puoliksi ihminen.

Lähellä Chinoaa Keralan osavaltiossa Intiassa on pyhiinvaelluspaikka nimeltä Guruvayor. Siellä sijaitsee tärkeä hindutemppeli, jossa palvotaan Ganeshia, tiedon jumalaa. Seremonioissa temppelin norsuilla on suuri rooli. Kahdesti päivässä norsut viedään sisälle temppeliin, jonka seremoniat ovat kiellettyjä ei-uskovaisilta.

Muiden kuin hindujen on tyytyminen ihailemaan norsuja kyläfestivaaleilla. Festivaaleille kokoontuu norsuja eri puolilta Keralaa. On tärkeää omistaa mahdollisimman suuri ja kaunis norsu, jolla on mahdollisimman suuret syöksyhampaat. Suuren norsun omistaja voi ansaita hoidokillaan hyvin, sillä suuret eläimet ovat halutuimpia esiintyjiä.

Jokaisella norsulla on useita hoitajia, joita kutsutaan nimellä mahut. 45-vuotias Sayhuapalan on hoitanut norsuaan kahdeksan vuotta, mutta joidenkin hoitajien ja norsujen välinen suhde on jopa vuosikymmenten pituinen.

Kuva:xxx_mita_kuvassa_on (Kuvaaja: Lina Tegman

Kuva:xxx_mita_kuvassa_on (Kuvaaja: Lina TegmanMahutin ammatti on vaarallinen ja siitä maksetaan huonosti. Siksi useimmat mahutit ovat kouluttamattomia ihmisiä. Silti Sayhuapalan aikoinaan jätti insinöörin opinnot kesken ja ryhtyi mahutiksi. "Minulla oli työhön sisäinen kutsumus", hän kertoo. Sayhuapalanin perhe ei ollut järin ihastunut pojan löydettyä kutsumusammattinsa. Insinöörin työtä arvostetaan Intiassa kovasti.

Norsut kiintyvät hoitajiinsa ja kohtelevat näitä yleensä lempeästi. Urosnorsut ovat vaarallisia tullessaan kiimaan: silloin ne kokevat mahutin kilpailijaksi siinä missä toiset urosnorsut, ja tielle sattuessaan hoitaja saa kyytiä. Norsu on hyökännyt Sayhuapalanin kimppuun kahdeksan kertaa.

Silloin kun norsut eivät ole temppelissä tai festivaaleilla "töissä", niitä pidetään tarhassa, jonne ihmiset voivat mennä niitä katsomaan.

 

 Kuva: Festivaalien väriloistoa. (Kuvaaja: Lina Tegman)
Festivaalien väriloistoa.

Norsu on älykäs eläin: Guruvayorin norsut on opetettu jopa siivoamaan itse omat ulosteensa tarhan nurkkaan. Ne tunnistavat noin 50 käskyä.

Kerran päivässä norsut pestään: silloin kolme mahutia kylvettää yhtä norsua altaassa neljän tunnin ajan.

Festivaaleilla norsut koristellaan näyttävästi kullalla ja kankailla. Ne asettuvat riviin, ja ryhmä muusikoita kokoontuu rivistön eteen soittamaan musiikkia. Musiikki on reipasta ja iloista ja yltyy usein kovaääniseksi. Jokaisen norsun selässä istuu kolme mahutia varmistamassa, että norsu jaksaa seistä paikallaan. Eläimen alla valvoo lisäksi yksi tai kaksi hoitajaa. Ensimmäinen setti kestää neljä tuntia, sitten pidetään tauko, ja yöllä festivaalit jatkuvat toiset neljä tuntia.

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 6-7/2005

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!