Koululaiset kuriireina

Huumekauppiaiden pihteihin joutuneen Stephanie Téllezin kaltaisia nuoria on Meksikossa satoja tai jopa tuhansia.

Teksti: Diego Cevallos

IhmisoikeudetAmerikkaLatinalainen AmerikkaKeski-Amerikka

Meksikolainen Stephanie Téllez, 14, teki helmikuussa itsemurhan menetettyään osan kokaiinista, joka hänen oli määrä myydä koulukavereilleen.

"Luulen, että tämän hetken oli pakko koittaa, koska en oikeasti jaksa enää. Tässä teille se, mitä aineista on jäljellä", Stephanie kirjoitti jäähyväisviestissään.

Hän kävi alemman keskiluokan asuinalueella sijaitsevaa yläastetta Meksikon pääkaupungissa Méxicossa. Tapaus kuvaa laajemminkin tilannetta maan kouluissa, joissa huumeidenkäyttö, väkivallan pelko ja itsemurhat yleistyvät.

Asiantuntijoiden mukaan huumeiden tarjonta on kasvanut voimakkaasti Méxicon kaduilla sen jälkeen, kun Yhdysvallat kiristi rajavalvontaansa syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen.

Useiden selvitysten mukaan 70 prosenttia Yhdysvaltain markkinoilla olevasta kokaiinista ja kolmannes marihuanasta tulee Meksikosta.

Meksikossa tarjontaa on aiempaa enemmän ja halvemmalla, sanoo antropologi Federico Martínez. Hän tekee tutkimusta huumeriippuvaisten käyttäytymisestä ja sosiaalisista suhteista.

Alle parilla dollarilla (1,6 eurolla) saa Méxicossa nyt neljännesgramman kokaiinia tai neljän sätkän tarpeiksi marihuanaa.

Meksikon 102 miljoonasta asukkaasta arviolta 300 000 on jollakin tavoin sotkeentunut huumeiden kauppaan tai tuotantoon.

"On totta, että moni nuori välittää nykyisin huumeita, mutta tämä itsemurha tuntuu minusta liioittelulta. Hänelle on täytynyt tapahtua jotain muutakin", Sergio-niminen koulupoika kommentoi Stephanien hirttäytymistä.

Karkkipillereitä kouluihin

Meksikon opetusministeriön kyselyjen mukaan itsemurhaa yrittäneiden osuus 12-17-vuotiaista nousi pääkaupungissa 8,3 prosentista 11 prosenttiin vuosina 1997-2003. Suomessa koululaisista yrittää itsemurhaa keskimäärin 3-5 prosenttia.

Méxicossa vuonna 2003 haastatelluista nuorista 11 prosenttia tunnusti kokeilleensa huumeita. Kolmannes vastaajista taas sanoi pitävänsä kavereitaan "vaarallisina".

Stephanie Téllez myi viikoittain sata pientä kokaiiniannosta noin 1,5 eurolla kappale.

Kaksi viikkoa ennen Stephanien itsemurhaa joku oli löytänyt hänen huumekätkönsä ja varastanut aineen. Kun myytävää ei ollut, tyttö ei kyennyt maksamaan kokaiinin toimittajalle, jolta alkoi sadella uhkauksia.

Jäähyväisviestissään Stephanie sanoi olevansa peloissaan, koska hän jäi velkaa "pahoille tyypeille", joille hänen piti maksaa myyntituloistaan noin 111 euroa viikossa.

Tovereidensa mukaan Stephanie oli tavallinen oppilas, joka ei aiheuttanut ongelmia koulussa. Méxicossa toimii satoja tai kenties jopa tuhansia hänen kaltaisiaan huumekauppiaita. He myyvät kokaiinia, marihuanaa ja erilaisia pillereitä karamellipusseissa tai makeisiksi naamioituina.

Tutkija Martínezin mukaan huumeiden osto käy helposti varsinkin julkisten koulujen ovilla ja yliopistoilla. Nykyisin aineita voi tilata myös kännykällä, jolloin tavaran toimittaa mopo- tai pyörälähetti.

Viranomaiset koettavat estää huumeiden ja aseiden tulon kouluihin järjestämällä satunnaisia reppu- ja laukkutarkastuksia. Stephanien itsemurhan jälkeen niitä lisättiin entisestään.

Terveysministeriön kyselyn mukaan viisi prosenttia 12-65-vuotiaista meksikolaisista kertoi vuonna 2003 joskus kokeilleensa huumeita. Vuonna 1993 vastaava luku oli 3,9 prosenttia.

Martinezin mukaan tilanne ei virallisten tilastojen valossa näytä kovin hälyttävältä, "mutta lukuja on vaikea uskoa todeksi, kun liikkuu huumeidenkäyttäjien keskuudessa".

Diego Cevallos, IPS

 

Julkaistu Kumppani-lehden numerossa 9/2005

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!