Liian tuottoisa unikko

Teksti: Johanna Aronen

NäkökulmatTalousKauppaEurooppaLänsi-EurooppaSuomi

 

 Kuva: Johanna Aronen.
 

Kandaharin kaupunkiin Etelä-Afganistaniin on parin viime vuoden aikana kunnostettu japanilaisella rahalla oivalliset päätiet ja kaupunkiin nousee hienoja, värikkäitä huviloita, joista osa on niin sanottuja "narko-huviloita". Talebanit kyllä kielsivät unikon viljelyn, osin julkisuussyistä, mutta eivät sen maastavientiä.

Tämän vuoden unikkosato oli edellisvuotta pienempi, mutta se korjattiin etelässä talteen hyvissä ajoin ennen kuin hallituksen "unikkopoliisit" ehtivät tuhota sen. Sato onnistui etelässä, koska hallituksen ja kansainvälisen yhteisön vaihtoehtoinen elinkeino-ohjelma ei ollut ehtinyt tarjota viljelijöille muuta viljeltävää tai muuta työtä. Tämä vuosi voi kuitenkin olla käännekohta unikontuotannon vastaisessa taistelussa, ja alentuvat tuotantoluvut ja unikkosadon hinnanlasku jatkuvat ensi vuonna, jos vain viranomaiset ja kansainvälinen yhteisö ovat ajoissa liikkeellä.

Kansalaisjärjestöt ovat todenneet valitellen, että jälleenrakennusprojekteihin on hankalaa saada työvoimaa sadonkorjuun aikaan varsinkin, jos tarjottava palkka ei yllä samaan. Unikon sadonkorjuu vaatii yhdeksän kertaa enemmän työvoimaa kuin esimerkiksi vehnän.

Eteläisessä Helmandin maakunnassa toimivien paikallisten kansalaisjärjestöjen edustajat vakuuttelevat, että maanviljelijät kyllä haluaisivat pois unikontuotannosta, mutta mitä tilalle? Viljalle ei makseta valtion tukiaisia kuten Euroopassa. Viljelijät kaipaavat koulutusta, lainoja, tietoa kansainvälisistä markkinoista ja valtion markkinatukea.

Esimerkiksi kuivattujen ja tuorehedelmien vienti tyssää siihen, että Pakistanin satamiin pääsy edellyttää kaksinkertaisten tulli­maksujen maksamista. Lisäksi Pakistan vaatii tuorehedelmien kuljetuksen tapahtuvan junalla, jolloin matkaan kuluu 21 päivää. Toinen ongelma on tuotteiden laatu, joka ei vastaa totuttuja hygieniavaatimuksia Euroopassa. Koulutuksella ja sijoituksilla saataisiin myös muiden maataloustuotteiden laatu paranemaan.

Tori- ja markkinapaikkojen kunnostaminen ulkomaisella rahalla ei tosin välttämättä hyödytä kaikkia maataloustuottajia, etenkään naisia. Markkinoita hallitsevat vakavaraiset yrittäjäperheet ja -heimot, jotka ovat sodankin aikana onnistuneet pitämään markkinapaikkansa ja perinteitä vaalien käyvät kauppaa vain tiettyjen perheiden kanssa. Näin totesi AREU-tutkimuslaitos, kun se tarkkaili mattojen valmistusta ja rusinoiden markkinoita Afganistanissa vuosina 2003-04.

Isoja ongelmia huumeidentuotannon lopettamisessa ovat Etelä-Afganistanin huono turvallisuustilanne sekä se, että paikallinen siviili- ja poliisivirkamiesten johto hyötyy suoraan taloudellisesti ja voimapoliittisesti oopiumin kaupasta ja salakuljetuksesta läpi eteläisten aavikkoalueiden.

Hallituksen vastaiset ryhmät, joita jotkut kutsuvat talebaneiksi, ovat viime viikkoina tiivistäneet hyökkäyksiä maltillisia uskonnollisia johtajia, vaaliehdokkaita ja amerikkalaisia joukkoja vastaan tarkoituksenaan suistaa syyskuun parlamenttivaalien valmistelut pois paikoiltaan. Näissä olosuhteissa presidentti Hamid Karzain hallitus tasapainottelee tiukasti pitääkseen maan oikeassa kurssissa.

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 9/2005

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Johanna Aronen