Elämä on hengenvaarallista

Teksti: Sini Kuvaja

Turvallisuus

Yhdysvalloissa kuluttajia varoitetaan siitä, että kasvosaippuaa ei saa juoda ja että tuore kahvi on kuumaa. Tukholmassa ja Lontoossa metromatkustajia kehotetaan astumaan metrojunasta ulos varovasti. Suomessa pyöräilykypärä on pakollinen, lapset luistelevat kypärät päässä ja seisomaan opetteleville taaperoille myydään pikkukypäriä.

Siinä missä länsimaissa yritetään tehdä eläminen niin turvalliseksi kuin mahdollista – ja monien mielestä on menty liian pitkällekin - kehitysmaista löytyy toinen ääripää. Monelle turvallisuushakuiselle suomalaiselle tulevat esimerkiksi Afrikasta päällimmäiseksi mieleen erilaiset riskit. Onko siellä turvallista, onko sotaa, malariaa, käärmeitä? Kun olin aikoinaan lähdössä työmatkalle Sambiaan, rokotuksia antava lääkäri pelotteli, että vaikka saattaisin juuri ja juuri säästyä HI-virukselta saisin varmasti ainakin B-hepatiitin. Tämä siitäkin huolimatta, etten ollut lähdössä terveydenhoitoalan töihin vaan toimistohommiin. Olin maassa seitsemän viikkoa enkä sairastanut edes turistiripulia.

Olen turvallisuushakuisen kulttuurini kasvatti. Tunnen etelän maissa matkustelun riskit ja pelkään niitä: liikennettä ja sairauksia. Kammoan myös järjen ja tilastojen vastaisesti lentämistä ja käärmeitä. Lukitsin Sambiassa kiltisti autonovet sisäpuolelta auton ryöstämisen vaikeuttamiseksi ja jätin Intiassa syömättä valmiiksi kuoritut hedelmät.

Sambiassa kuulin yhdysvaltalaisesta miehestä, joka kuljetti omalla verellään täytettyjä veripusseja kylmälaukussa koko ajan mukanaan siltä varalta, että joutuisi onnettomuuteen. En tiedä oliko kyseessä todellinen henkilö vai ainoastaan urbaani legenda.

Myös suhde luontoon on turistilla toinen. Suomessa metsä tuntuu tutulta ja turvalliselta, mutta afrikkalainen luonto onkin vieras. Mitä jos norsulauma tulee ja talloo jalkoihinsa? Voiko apinanpuremasta saada vaarallisen taudin?

Turistin pelot tuntuvat paikallisista ihmisistä huvittavilta. Itse sain tästä käsityksen kuubalaisen naisen kauhistellessa Suomessa, ettei hän ikinä uskaltaisi kävellä täkäläisessä metsässä. Siellähän on karhuja ja kyykäärmeitä! Intialainen mies puolestaan pelkäsi kuollakseen Suomeen tuloa, koska hän pelkäsi jäätyvänsä pakkasiin.

Tilastollisesti kannattaisi satunnaista ulkomaanmatkaa enemmän pelätä kotioloja, sillä kotona sattuu suurin osa onnettomuuksista. Varokaa kauheita mattoja, saippuoita ja tuoleja!

Turvallisuusasioissa maailman ääripäämailla olisi opittavaa toisiltansa. Näin Intiassa järkyttävän onnettomuuden, jossa mies putosi korkeilta tikkailta. Perustiedot työturvallisuusasioista voisivat pelastaa monta henkeä.

Intialaiset puolestaan voisivat opettaa meille toisenlaista suhtautumistapaa kuolemaan. Jos vaikka oppisimme hyväksymään sen, että elämä on riski, josta ei loppujen lopuksi voi selvitä hengissä.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 10/2006

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!