Lyhyet

Teksti: Eira SerkkolaTeksti: Maippi TapanainenTeksti: Mike PohjolaTeksti: Pia Laine

Lyhyet

 


Yhdysvallat kiitti masaiyhteisöä

Kenia. Viisi vuotta sitten iskut World Trade Center -pilvenpiirtäjiin New Yorkissa herättivät syvää myötätuntoa eri puolilla maailmaa, ja muun muassa Afganistan antoi Yhdysvalloille 40 000 dollarin avustuksen. Kaukaisen suurvallan tapahtumat koskettivat ihmisiä myös pienessä, lounaiskenialaisessa Enoosaen masaikylässä. Myötätuntonsa osoituksena paimentolaisina elävät masait lahjoittivat kovia kokeneelle USA:lle 14 nautaa. Nautoja pidetään paimentolaisalueilla arvokkaimpana mahdollisena lahjana, koska ne tuovat rikkautta, asemaa ja valtaa.

Kiitollisuutensa osoituksena Yhdysvallat on nyt myöntänyt vastalahjaksi naudoista Enoosaen masainuorille 14 lukiostipendiä. Kokonaissumma, 3500 dollaria vuodessa neljän vuoden ajan, ei ole järin suuri, mutta seudulla, jossa 35 dollarin suuruinen lukukausimaksu riittää romahduttamaan perheen talouden, sen merkitys on tuntuva.

Neljässä vuodessa masaiden lahjoittama karja on lisääntynyt neljästätoista kahteenkymmeneenkuuteen. Myös stipendijärjestelmän toivotaan laajenevan ja vakiintuvan pysyväksi koulutusrahastoksi.


Turistikierroksia slummiin

Intia. Aasian suurimpaan slummiin, Mumbain Dharaviin järjestetyt turistikierrokset käynnistivät kiivaan keskustelun Intiassa. Väittelyä käydään siitä, onko oikein lyödä rahoiksi toisten köyhyydellä. Kohun takana on Reality Travels and Tours -matkanjärjestäjä, joka ilmoituksensa mukaan vie matkailijat turvallisesti tutustumaan yli miljoonan asukkaan Dharaviin.

Slummikierroksia järjestävää Reality Tourin edustajan Krishna Pujarin mukaan firma laskuttaa kävelykierroksesta vain 300 rupiaa matkailijaa kohden, joten kyseessä ei ole järjestäjillekään rahasampo. Aiheesta nousseen kohun seurauksena retkien järjestäjä on ilmoittanut lahjoittavansa slummikierrosten puhtaasta voitosta 80 prosenttia MESCO:lle, kansalaisjärjestölle, joka järjestää koulutusta Dharavin lapsille.


Uhrin ei tarvitse hävetä

Lesotho. Lesothon hallitus aikoo parantaa raiskauksen uhreille tarjottavaa jälkihoitoa. Seksuaalinen väkivalta on noussut maassa merkittäväksi ongelmaksi. Vuoden 2006 ensimmäisen neljänneksen aikana raiskauksista tehtiin 484 ilmoitusta, kun koko vuoden 2005 aikana ilmoitettuja tapauksia oli 501.

Hiljakkoin Lesothon hallitus ja Unicef järjestivät yhdessä kurssin seksuaalisen väkivallan uhreja hoitaville tahoille. Kurssilla paneuduttiin uhrien jälkihoitoon, jonka merkittäväksi osaksi on osoittautunut psykologinen tuki. Aiemmin uhreja hoitaneita lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa on moitittu keskittymisestä vain ruumiillisten vammojen hoitamiseen.

Lesothossa naisiin kohdistuva väkivalta on pitkään nähty sekä naista että perhettä leimaavaksi, hävettäväksi ja salattavaksi asiaksi. Perheen sisäinen väkivalta puolestaan on tulkittu kodin intimiteetin suojaamaksi käyttäytymiseksi. Asenteet ovat muuttumassa, ja muutosta on tuettu myös useilla naisten ja lasten oikeuksia ajavilla kampanjoilla. Osa raportoitujen raiskausten määrän kasvusta selittyneekin sillä, että yhä harvempi tapaus jää häpeän vuoksi piiloon kodin seinien sisäpuolelle.


Nunna, sissi ja poliisi

Nicaragua. Aminta Granerasta piti tulla nunna, mutta noviisiaikanaan 1970-luvulla hän sai kyllikseen Nicaraguan oikeistodiktatuurista ja liittyi Anastasio Somozan vuonna 1979 kukistaneisiin sandinisteihin.

Nyt entinen sandinistisissi Granera aloittelee uutta työtään Nicaraguan poliisin johtajana, erityistehtävänään korruption kitkeminen.

Sandinistit perustivat korruption vastaisen poliisin syöstyään vallasta maata kolmekymmentä vuotta johtaneen Anastasio Somozan vuonna 1979. Yksi Graneran edeltäjistä oli niin ikään naispuolinen: sandinistikomentaja Doris Tijerino johti poliisia vasemmistohallituksen aikana 1980-luvulla. Sandinistit eivät ole olleet Nicaraguan johdossa sitten vuoden 1990 vaalitappionsa. Maassa pidetään presidentinvaali ensi marraskuussa, ja tällä hetkellä sandinistit pitävät mielipidemittauksissa kärkisijaa.


DDT tulee takaisin

Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee, että malariahyttysen torjunnassa alettaisiin jälleen käyttää DDT-myrkkyä. Terveysjärjestön mukaan rakennusten sisätilojen pinnoille ruiskutettuna DDT antaa parhaan pitkäaikaisen suojan malariahyttystä vastaan, eikä suositeltuina määrinä aiheuta haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Voimakkaana hyönteismyrkkynä tunnetun DDT:n käytöstä malarian torjunnassa luovuttiin 1980-luvun alussa ympäristösyistä. Suomessa DDT:n käyttö on ollut kiellettyä vuodesta 1976. WHO muistuttaa, ettei DDT:tä pidä nytkään missään olosuhteissa käyttää hyönteistorjuntaan ulkotiloissa. Malaria tappaa vuosittain yli miljoona ihmistä. Valtaosa kuolleista on lapsia. Malariatartunnan saa joka vuosi lähes puoli miljardia ihmistä.


Barçan paidat ottavat kantaa

Espanja. Jalkapallojoukkue FC Barcelona ei ole 107-vuotisen historiansa aikana koskaan pitänyt mainoksia tai logoja sinipunaisessa paidassaan. Sen linjanmuutosta on odotettu pitkään, mutta yllätys oli silti luvassa: Barçan paitoihin ei tulekaan jättifirman mainosta, vaan Unicefin logo.

Barça pyrkii lahjoittamaan lähes kymmenen miljoonaa dollaria seuraavan viiden vuoden aikana suojellakseen aidsia sairastavia lapsia kehitysmaissa. Aiemmin suuryhtiöt ovat tarjonneet joukkueelle jopa kolmeakymmentä miljoonaa taalaa oikeudesta laittaa logonsa Ronaldinhon ja muiden maailman kärkipelaajien paitoihin.


Laiva on lastattu myrkyllä

Norsunluurannikko. Monikansallisen Trafigura-yhtiön Probo Koala -laiva rantautui Norsunluurannikolle elokuun 19. päivänä. Kuukautta myöhemmin oli laivasta puretun ongelmajätelastin seurauksena kuollut seitsemän ihmistä, ja tuhannet olivat hakeutuneet hoitoon hengitysvaikeuksien, pahoinvoinnin ja oksentelun takia.

Tankkerin kuljettamaa bensaa, vettä ja syövyttäviä aineita sisältämää nestettä oli päätynyt käsittelemättömänä useaan eri paikkaan maan pääkaupungissa Abidjanissa.

Probo Koala kävi voimakkaasti haisevine lasteineen Amsterdamin satamassa heinäkuun alussa. Kansainvälisen Greenpeacen mukaan alus päätti olla purkamatta lastiaan siellä välttyäkseen maksamasta ongelmajätteille määrättyä käsittelymaksua. Laivaa operoinut Trafigura taas väittää, että syynä lastin kuljettamiseen Amsterdamista Abidjaniin olivat sopimustekniset ja aikataululliset syyt.

Jätteiden kansainvälisiä siirtoja säädellään vuonna 1989 solmitussa Baselin sopimuksessa, jonka tarkoituksena on estää myrkyllisten jätteiden dumppaus ja kauppa. Nyt pohditaan sitä, kenen vastuulla on myrkyn päätyminen käsittelemättömänä norsunluurannikkolaisille kaduille: tuottajan, kuljettajan vai vastaanottajan.


Nenäkannu

Yhdestä sisään ja toisesta ulos. Ajatus nenähuuhtelusta saattaa tuntua äkkiseltään vastenmieliseltä. Nenäkannun käyttö on kuitenkin helppoa ja halpaa ja sen on todettu ehkäisevän ja hoitavan monia nenän ja hengitysteiden vaivoja kuten vilustumista, poskiontelontulehduksia ja allergisia oireita. Onpa sen sanottu vähentävän jopa kuorsaamista

Nenäkannussa käytetään haaleaa hanavettä. Koska kehon nesteet sisältävät 0,9 prosenttia suolaa, myös nenäkannuun lisätään mitallinen suolaa. Puolet kannullisesta lorotetaan oikeasta vasempaan sieraimeen, toinen puoli vasemmasta oikeaan. Kokonaisuudessaan operaatio vie minuutin pari – ja kyllä – veden valuessa voi hengittää aivan normaalisti ja vaikkapa puhua. Nenäkannun tekniikan oppii muutamalla kerralla, jonka jälkeen vesi kiertää sieraimesta toiseen poskiontelon kautta – kuin vettä vain.

Nenäkannun mukana seuraa seikkaperäiset käyttöohjeet. Nenähuuhtelu on vanhaa intialaista perua, mutta tapa on yleistymässä myös länsimaissa lääkärien huomattua sen terveysvaikutukset.


Hyvät suhteet norsuihin

Nepal. Menneinä aikoina Nepalissa vain tharu-kansan jäsenillä oli oikeus ottaa kiinni, kouluttaa ja hoitaa elefantteja. Tharut eivät kuitenkaan omistaneet eläimiä, vaan elefantit kuuluivat Shah ja Rana -dynastioiden hallitsijoille, jotka käyttivät suuria eläimiä ylellisillä metsästysretkillään.

Myöhemmin nepalilaiset kehittivät elefanttiavusteiseen metsästykseen oman piiritystekniikkansa. Se tarkoitti jättimäisiä manööverejä, joissa jopa kolmensadan elefantin voimin piiritettiin jokin arvostettu saaliseläin – tiikeri tai virtahepo – jotta alueen maharaja itse tai hänen vieraansa pääsi piiritysrenkaan sisällä vaivatta kaatamaan suurpetonsa, oman norsunsa selässä turvallisesti istuen. Muun muassa Ison-Britannian kuningatar Elisabeth II osallistui tällaiselle metsästysretkelle prinsessa-aikoinaan vuonna 1950.

Elefanttien avulla metsästämisestä on luovuttu, mutta Chitwanin alueen ihmiset ovat säilyttäneet hyvät suhteet norsuihin läpi vuosisatojen. Ihmisiä ne kantavat edelleen, mutta nyt kuninkaallisten metsästäjien sijaan joko työtä tehdessään tai villieläimiä korkeintaan kameroilla tähtäileviä turisteja kuljettaessaan.


Potilaat panttivankeina

Burundi. Sairaalat estävät sadoilta potilailta uloskirjoittautumisen Burundissa, vaikka nämä ovat jo vaivoistaan toipuneet. "Pakkohoidon" syynä ovat maksamattomat laskut.

Human Rights Watchin ja burundilaisen ihmisoikeusjärjestön yhdessä julkaisemassa raportissa A High Price to Pay: The Detention of Poor Patients in Hospitals (Kova hinta – köyhät potilaat sairaaloiden panttivankeina) kuvataan, miten ihmisiä on pidetty panttivankeina sairaaloissa kuukausia, pisimmillään jopa vuoden ajan. Monet velkaantuneista potilaista ovat ajautuneet vararikkoon, koska sairaalalaskun maksaakseen heidän on lopulta täytynyt myydä maansa tai karjansa.

Suurin osa burundilaisista elää alle dollarilla päivässä, ja vain äitiyshuolto ja alle viisivuotiaiden sairaanhoito on ilmaista.

Raportin mukaan joissain tapauksissa sairaalan johto on lopettanut avun niiltä, joilla ei ole ollut varaa maksaa hoidostaan. Varattomat on ajettu pois, jos sairaansijaa on tarvittu maksavalle potilaalle. Järjestöt kehottavat Burundin hallitusta vapauttamaan sairaaloiden panttivangit ja huolehtimaan siitä, että köyhät saavat terveyspalveluita.


Suomi myy hyvin YK:lle

Yhdistyneet Kansakunnat osti viime vuonna jäsenmailtaan tuotteita ja palveluita yli kahdeksan miljardin dollarin arvosta, kertoo norjalainen Development Today -lehti.

Eniten YK:n viime vuonna tekemistä hankinnoista nettosi Yhdysvallat, sillä 8,1 prosenttia kaikista hankinnoista oli yhdysvaltalaista alkuperää. Listan viidentenä ovat Pohjoismaat, jotka yhdessä tuottivat 4,3 prosenttia YK:n vuosiostoista. Pohjoismaiden osuus on kasvanut tasaisesti.

Pohjoismaista selvästi suurimmat ostot tehtiin Tanskasta, josta on peräisin on yli kaksi kolmasosaa alueen myynnistä YK:lle. Suomen ja Norjan osuus on myös kasvanut merkittävästi. Pelkästään Suomen myynti kasvoi viime vuonna 12:sta 31 miljoonaan dollariin.

Lehti esittää yhdeksi syyksi Tanskan menestykseen sen, että kolme suurta YK:n hankkijatahoa sijaitse Kööpenhaminassa. Suomen kasvua sen sijaan ei osata selittää.


Konfliktin perintönä kouluttamaton kansa

Ainakin 43 miljoonaa lasta jää ilman peruskoulutusta aseellisten konfliktien seurauksena. Näin arvioi Pelastakaa lapset -järjestö syyskuussa julkaisemassaan raportissa. Järjestö on käynnistämässä maailmanlaajuisen kampanjan, jonka tavoitteena on saada kolme miljoonaa koulutuksesta syrjäytettyä lasta opintielle vuoteen 2010 mennessä.

YK:n vuosituhattavoitteeksi puolestaan on kirjattu, että vuonna 2015 kaikilla maailman lapsilla olisi mahdollisuus käydä peruskoulu. Pelastakaa lapset -järjestön mukaan yritykset saavuttaa vuosituhattavoite ovat tuhoon tuomittuja, mikäli konfliktialueilla eläville lapsille ei taata samoja mahdollisuuksia kuin muillekin.

Huonoimmat mahdollisuudet päästä osalliseksi koulutuksesta on niillä lapsilla, jotka elävät maissa, joissa aseelliset yhteenotot ovat vallitsevia tai lähihistoriaa. Surkein tilanne on Somaliassa, josta valtio ja keskushallinto puuttuvat tyystin. Siellä vain noin kymmenen prosenttia lapsista pääsee kouluun. Toiseksi huonoin tilanne on Kongossa, jossa tie peruskouluun aukeaa vain joka kolmannelle alakouluikäiselle.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 10/2006

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Pia Laine profiilikuva oranssilla taustalla

Pia Laine

Pia Laine on Maailman Kuvalehden toimittaja. Hän kirjoittaa, editoi ja kuvatoimittaa.