Maailmanparantajan osakkeet

Eettisestä sijoittamisesta on kohistu pari vuotta. Olisiko eläkerahastoista kestävän kehityksen edistäjiksi?

Teksti: Aleksi Moisio

TalousKauppaYhtiötYmpäristöEurooppaLänsi-EurooppaSuomi

Eettisyys on kuin oliiviöljyssä kieritetty saippua. Siitä on vaikea saada tukevaa otetta. "Etiikasta puhuttaessa keskustelu tuppaa muuttumaan usein hirveän juhlalliseksi ja abstraktiksi", tuskailee käytännöllisen filosofian dosentti Marjaana Kopperi.

Toistaiseksi eettisten sijoitusrahastojen osuus markkinoista on häviävän pieni. Portfolioanalyytikko Jussi Kanerva Suomen Sijoitustutkimus Oy:stä kertoo, että kotipaikkanaan Suomea piti elokuun lopussa viisi eettistä sijoitusrahastoa. "Niiden rahastopääoma oli 163,8 miljoonaa euroa", toteaa Kanerva. Yhteensä ne vastasivat noin 0,3 prosentista kotimaisten rahastojen pääomasta.

Eettisen sijoittamisen kannalta eräs suurimmista ongelmista lienee tiedon puute. Moni ei tiedä, millaista liiketoimintaa tukee esimerkiksi eläkerahastonsa kautta. Syytä kenties olisi, sillä vuonna 2004 lakisääteiset eläkerahastot vastasivat kooltaan 59 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.

"Eivätkö kansalaisjärjestöt voisi valistaa ihmisiä vaatimaan eettisesti kestävää toimintaa eläkerahastoiltaan?" ihmettelee Kopperi.

Lasten aseman muututtava

Hyväntekeväisyydestä voiton tekemiseen Karkeasti ottaen eettisessä sijoittamisessa on kyse sijoitustoiminnalla saadun taloudellisen tuoton yhdistämisestä sijoittajan määrittelemiin eettisiin periaatteisiin.

"Sijoittajat ovat kiinnostuneita siitä, millä tavalla ja miten voittoa tehdään", väittää metsäyhtiö Stora Enson sijoittajasuhdejohtaja Ulla Paajanen-Sainio. "Pörssiyhtiön tavoite on tuottaa voittoa, mutta omistajan tahto vaikuttaa tietenkin siihen, miten sitä tavoitellaan."

Suomessa eettisen sijoittamisen institutionaalisiin pioneereihin lukeutuu evankelis-luterilainen kirkko, joka laati itselleen vuonna 1999 sijoittamisperiaatteet. Niitä myös Kopperi oli sorvaamassa.

Ajan saatossa eettisten sijoitusrahastojen painotus on siirtynyt puhtaasta hyväntekeväisyydestä voiton tavoitteluun eettisin keinoin. "Ensimmäiset rahastot toimivat siten, että osa tuotosta ohjattiin johonkin yleishyödylliseen kohteeseen", Kopperi kertoo.

Voitto hankittiin kurkunleikkaajakapitalismin hengen mukaisesti, eettisyys lunastettiin almuilla.

Tuoreimmat rahastot pyrkivät sen sijaan yhdistämään vastuunkantoa kiinteämmin voitontavoitteluun. Niitä ohjaa usein markkinavetoinen usko siihen, että ympäröivän yhteiskunnan huomioiminen koituu yrityksen taloudelliseksi eduksi vuosien saatossa.

Lasten aseman muututtava

Kansalaisjärjestöt keskustelun herättäjiksi? Mutta onko naiivia vaatia vastuunkantoa yrityksillä? Näin väittävät kriitikot, joiden mukaan ainoastaan ihmisillä voi olla velvollisuuksia. Yritykset ovat keinotekoisia ihmisiä, ja siksi niillä voi olla vain keinotekoisia velvollisuuksia.

Nobelilla palkitun taloustieteilijä Milton Friedmanin mukaan yrityksen ainoa todellinen sosiaalinen velvollisuus onkin kasvattaa voittoaan. Sijoittajien vonkaamiseksi yritykset ovat valmiita kertomaan mitä tahansa, kirkuvat kyynikot.

Kopperi on eri mieltä. "Ei yrityksiä voi irrottaa eettisyydestä, sillä se on läsnä kaikissa päätöksissä."

Hieman varovaisemman kannan ottaa Paajanen-Sainio. "Ihmiset yrityksiäkin pyörittävät, ja heidän eettisyyteensä vaikuttaa heidän taustansa." Metsäjätin edustaja kokee myös viime vuosien eettisen rinnanpaukuttelun hieman kiusalliseksi. "Eettisyys ei saisi olla trendijuttu, vaan sen pitäisi olla mukana kaikessa toiminnassa."

Valitsipa kumman katsantokannan tahansa, näyttelevät kansalaisjärjestöt tärkeää roolia. "Kansalaisjärjestöt voivat vahtia venkoilevien yritysten toimintaa ja herättää keskustelua erilaisista teemoista", Kopperi hahmottelee.

Myös Paajanen-Sainio vannoo "elävän dialogin" nimeen. "Meidän kannaltamme tuloksia haluavien kansalaisjärjestöjen asiantuntijuus on aina tervetullutta", sijoittajasuhdejohtaja kertoo.

Paajanen-Sainion mukaan osalla kansalaisjärjestöistä ei kuitenkaan ole "intressiä yhteistoimintaan, vaan ne toimivat unilukkarin tavoin."

Onneksi. Vahtikoiria on hyvä olla olemassa, jos kyynikot ovat sittenkin oikeassa.


Lasten aseman muututtava

Epäilyttävä totuus Yhdysvaltain entinen varapresidentti Al Gore vieraili syyskuun alussa Suomessa mainostamassa ilmastonmuutoksesta kertovaa elokuvaansa sekä Sammon kestävän kehityksen osakerahastoa. Sen hallinnointi uskottiin hiljattain brittiläiselle Generation Investment Management -salkunhoitoyritykselle, jonka puheenjohtajana 58-vuotias Gore toimii.

Goren luotsaama yhtiö pyrkii eroon kvartaalikapitalismista ja tarkastelee sijoitusten kannattavuutta pitkällä aikavälillä. "Uskomme intohimoisesti, että kestävä kehityksen mukainen toiminta ja taloudellinen menestys kulkevat käsi kädessä", vakuutti Goren yhtiökumppani David Blood.

Millaisiin yrityksiin GIM sijoittajien rahat ohjaa? Tiedotustilaisuudessa Gore suostui paljastamaan yhtiön sijoittaneen kaikkiaan 40 eurooppalaiseen ja amerikkalaiseen yritykseen. Joukosta ei löydy yhtään suomalaisyritystä.

Poissulkevaa sijoitustapaa karttava GIM ei tyrmää täysin kiistanalaisia toimialoja, kuten öljybisnestä tai ydinvoimaa. Gore totesi näillä sektoreilla toimivien yritysten olevan "mahdollisia sijoituskohteita, mikäli ne ovat osa ratkaisua". Se, millainen tämä ratkaisu on, jäi valitettavan epäselväksi, sillä suomalaispankin osakerahasto on GIM:n ensimmäinen julkisesti noteerattu rahasto.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 10/2006

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!