Kaunotar ja hirviö

Teksti: Leonardo Padura Fuentes

Näkökulmat

Liian laihojen mallien sulkeminen pois Madridin muotiviikolta palautti mieleeni huonon vitsin etiopialaisista lapsista, jotka päättivät lähettää ruoka-apua lehtikuvassa näkemälleen langanlaihalle huippumallille.

Muotimaailman tapa asettaa äärimmäinen hoikkuus naisellisen kauneuden ja menestyksen mittariksi on saavuttanut huolestuttavat mitat. Riutunut ulkomuoto liittyy usein syömishäiriöihin, kuten anoreksiaan ja bulimiaan, jotka yleistyvät kiihtyvää tahtia ylensyöneissä teollisuusmaissa ja muidenkin maiden etuoikeutetuissa luokissa.

Kansainvälinen urheilujohto kulkee vastakkaiseen suuntaan taistelussaan toista laajalle levinnyttä ilmiötä, dopingia, vastaan. Pyrkimys saada lisää lihasmassaa, nopeutta, voimaa ja kestävyyttä on löytänyt tieteen avulla miltei loppumattoman varaston aineita, jotka pystyvät luomaan fysiikaltaan ällistyttäviä superatleetteja ja tuottamaan kerrassaan yli-inhimillisiä ennätyksiä. Doping syövyttää urheiluhenkeä sisältä päin ja aiheuttaa pysyvää vauriota urheilijan keholle.

Siinä missä ylilaihuus tekee mallit fyysisesti sairaiksi, urheilijoiden epänormaalin suuret lihakset kertovat, miten pitkälle he ovat valmiita menemään saadakseen mainetta, kunniaa ja tietenkin rahaa. Kilpailun näyttämö ei olekaan valokuvausstudio, esiintymislava, kuntosali tai urheilukenttä, vaan paljon pyhempi ja ainutlaatuisempi paikka: ihmisruumis.

Kilpailuhenki on yksi ihmisen syvään juurtuneimmista vieteistä. Ihminen on alusta asti joutunut kilpailemaan sekä ympäristönsä että lajitovereidensa kanssa. Itse asiassa homo sapiens -lajin olemassaolokin on tulosta suuresta geneettisestä voitosta, joka teki meistä älyllisiä olentoja ja planeetan hallitsijoita.

Kun ihminen tuli tietoiseksi itsestään, kilpailu siirtyi entistä intiimimmälle alueelle. Tietyt kauneuden, kyvykkyyden ja voiman ihanteet iskostettiin kaikkiin kulttuureihin, jotta kilpailun edellyttämä vertailu mahdollistui. Kauneuden ja fyysisen voiman tavoittelu valtasi ihmismielen.

Vaikka esteettiset ihanteet voivat vaihdella eri kulttuureissa, kauneutta on aina pidetty luonnonlahjana. Sitä, kuten voimaakin, voidaan vaalia yli-inhimillisiin mittoihin paisuvalla huolella ja uhrautuvaisuudella niin, että yksilön psyykkinen ja fyysinen tasapaino vaarantuvat.

Kamppailu menestyksestä siirtyi kokonaan uudelle tasolle viime vuosisadan jälkipuoliskolla. Tiede ja nyky-yhteiskunta heittäytyivät seurauksista piittaamatta etsimään oletettua fyysistä kauneutta, joka näyttäytyy eri muodoissa: aliravittuna mallina, uupumattomana pyöräilijänä tai painovoiman lakeja pilkkaavana painonnostajana.

Anorektisten mallien ja tehdasvalmisteisten muskelimiesten yleistymisen taustalla piilee epäilemättä ajallemme ominainen liki kaiken inhimillisen toiminnan kaupallistuminen. Hyvin inhimillinen kilpailuhenki on hävinnyt rahanahneudelle - joka on myös hyvin inhimillistä.

Kilpailuyhteiskunta ei ilmeisesti ole tyytyväinen luonnonympäristömme tuhoutumiseen, vaan se näyttää olevan valmis tuhoamaan myös meidät ylivertaiset ja älykkäät ihmiset. Kauppatavaraksi muuttuneet kehot alistetaan rankkoihin toimenpiteisiin, vaikka samaan aikaan menetämme uskomme taidon ja voiman saavutuksiin ja luontaiseen kauneuteen.

Surullisinta on se, että uskon horjumisesta huolimatta yhä uudet paikkaansa maailmassa etsivät nuoret lähtevät mukaan laiheliinien ja voimamiesten tuotantoprosessiin. Hekin turvautuvat luonnonvastaisiin menetelmiin jäljitelläkseen valheellisten idoliensa kauniita vartaloita tai mahtavia lihaksia.

Siksi Madridin muotimaailman päätös on rohkaiseva, samoin kuin urheiluviranomaisten vakava pyrkimys panna huijarit aisoihin. Sillä jos emme kunnioita sitä, mitä evoluution ihme meille antoi - asuttavan planeetan ja älyllä varustetun ruumiin - niin laji ja sen yhteinen koti voivat olla tuomitut ennenaikaiseen kuolemaan, jonka aiheuttaa ihmisen äly - tai sen puutteesta kumpuava typeryys.

Kirjoittaja on kuubalainen kirjailija, jolle on saanut rikosromaanien Dashiell Hammett -palkinnon.
Julkaistu Kumppani-lehdessä 11/2006

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!