Aaveita ja ruumiinvalvojaisia

Buddhalaisen opin mukaan ihminen syntyy kuoleman jälkeen uudelleen. Uutta ihmisyyttä tavoitellaan, mutta karma voi viedä eläimeksi tai aaveeksi. Haamukulttuuri elää Thaimaassa vahvana.

Teksti: Timo Kuronen

PitkätUskontoAasiaKaakkois-AasiaThaimaa

(Kuva: Timo Kuronen) Tsunami nosti kuoleman keskustelun aiheeksi myös Thaimaassa. Vuoden 2004 tapaninpäivän hyökyaalto vei mennessään parintuhannen turistin lisäksi myös tuhansia thaimaalaisia – ja tuhansia on edelleenkin kateissa tai tunnistamatta. Miten luonto saattoi tehdä tällaista, kuka on syyllinen?

Monet tsunamista selvinneet pelkäävät nyt merta, jonka maine elämän lähteenä on vaihtunut tuhon tuojaksi. Ehkä kuitenkin enemmän pelätään kadonneiden henkiä.

"Buddhalaisina monet meistä haluavat pysyä tietoisina olemassaolostamme myös kuoleman jälkeen, jolloin toivomme syntyvämme uudelleen ihmisinä. Kansanuskonnossa tsunamin tuomaa tyhjyyttä ei ymmärretä, pelkäämme jopa omaa luontoamme", kertoo Kirjailija Prabda Yoon.

"Monet aikuiset etsivät turhaan syyllistä hyökyaallolle. Lapset suhtautuivat asiaan luonnollisemmin. Orpolapsien tsunami-piirustukset kuvasivat menetystä, mutta niissä ei ollut merkkiä vihasta luontoa kohtaan. Ne vaikuttivat jopa optimistisilta", hän jatkaa.

Vainajien henkien merkityksen huomasi myös Bangkokin suomalaispappi Jyrki Markkanen, joka oli Phuketin lentokentällä saattamassa suomalaisuhreja kotimatkalle. "Paikalliset kysyivät meiltä joskus, että viettekö kotiin myös vainajien henget? Vastasimme, että kyllä sen teemme."

Ihmissielu syntyy uudelleen

Thaimaan valtionuskontona on theravada-buddhalaisuus. Sen uskotaan edustavan oikeaoppisempaa suuntausta kuin lähinnä Kiinassa ja Japanissa tunnettu mahayana-suuntaus. Mahayana eli "suuri vaunu" tarjoaa pelastumista suuremmille kansanjoukoille, mutta theravadassa eli "pienessä vaunussa" pelastuksen tielle pääsee vain pieni joukko ihmisiä, joiden on omin neuvoin ponnisteltava totuuden löytämiseksi.

Buddhalaisessa maailmassa mikään ei ole pysyvää, vaan osa jatkuvaa syntymisen ja tuhoutumisen kiertokulkua. Kuoleman jälkeen ihmisen sielu, tietoisuus, syntyy uudelleen. Karma eli ihmisen teot elämänsä aikana vaikuttavat osaltaan siihen, asettuuko tietoisuus ihmisen vai eläimen ruumiiseen. Elämällä mielekkäästi ja tekemällä hyviä tekoja ihminen voi ansioitua ja saavuttaa lopulta päämääränsä eli vapautua syntymisen ja kuolemisen kehästä.

Buddhalainen ei usko ruumiin ylösnousemukseen eikä periaatteessa pelkää kuolemaa. Pastori Markkasen mukaan buddhalaisissa hautajaisissa tunnelma näyttää kuitenkin olevan lohduton.

"Kuolema näyttää lopulliselta. Munkeilla on mukanaan neljä taulua, joissa kerrotaan muun muassa, että 'vainaja menee eikä tule takaisin' ja 'nukkuu eikä herää'. Ehkä huono-onnisen jälleensyntymisen pelko pitää ihmisiä kiinni tässä elämässä. Meillä kristinuskossa usko ylösnousemukseen tuo lohtua sureville."

"Isä on läsnä edelleen"

Noi Khongkachonkiet menetti isänsä keuhkosyöpään puolenkymmentä vuotta sitten.

"Hän ei pelännyt kuolemaa. Hän kieltäytyi leikkauksestakin, jolla elämää olisi voitu pidentää jonkin aikaa. Ja vaikka hän oli toisen polven kiinalaissiirtolainen, hän ei kuulunut mahayana-suuntaukseen, vaan halusi thaimaalaisen polttohautauksen."

Kiinalaiseen hautausperinteeseen kuuluu maan osto koristeellisen haudan – vainajan toisen kodin – rakentamista varten. Perheen varallisuus osoitetaan hautapaikan koolla. Thaimaalaiset puolestaan sirottavat vainajan tuhkan joen vietäväksi tai pitävät sen pienessä uurnassa läheisessä temppelissä.

"Vaikka en itse usko jälleensyntymiseen, tunnen, että isäni on vielä jotenkin läsnä kotonamme", Noi jatkaa.

Myös vainajien muistamiskulttuuri vaihtelee. Thaimaan buddhalaiset ovat perinteisesti järjestäneet viikon mittaiset ruumiinvalvojaiset temppelissä heti sen jälkeen, kun kloroformilla vahvistettu vainaja on noudettu sairaalasta. Nykyään vain varakkailla on varaa kutsua sukua ja tuttavia useammin kuin kolmena iltana, sillä vieraiden ruokkiminen maksaa ja temppelit perivät omaisilta tilavuokraa.

Buddhalaiset järjestävät myös muistotilaisuuden sadan päivän kuluttua kuolemasta, minkä jälkeen surevat aloittavat uuden elämän.

"Thaimaassa surutyö on yhteisöllisempää kuin Suomessa, mutta se kestää lyhyemmän ajan", kertoo pastori Markkanen. "Joka tapauksessa omaisen menettäminen on yhtä kipeää kaikille uskonnosta ja ihonväristä riippumatta."

Tappaminen hyväksytään

Somsi Haan-ananpasopin mukaan Thaimaassa buddhalaisuuden ja kuoleman suhde on eriskummallinen. Vaikka buddhalaisuus periaatteessa kieltää kaiken elävän tappamisen, Thaimaassa rikoksista voidaan tuomita kuolemaan. Somsi teki aiheesta gradu-tutkimuksen.

Tutkimuksen mukaan suurin osa kansasta tukee kuolemanrangaistusta. Myös valtaosa munkkikunnasta näkee, että kovat rangaistukset opettavat ihmisiä pysymään kaidalla tiellä. Somsin mukaan henkirikoksia tapahtuu Thaimaassa kuitenkin yhä enemmän ja jopa poliisit puhdistavat maata "pahoista ihmisistä" ilman oikeudenkäyntiä.

Somsin haastattelema kuolemaantuomittu opettaja sai armahduksen kuninkaalta ja luki sittemmin vankilassa lakimieheksi. Nyt tämä teloituslinjalta välttynyt mies vastustaa ankarasti kuolemanrangaistusta: hänen mukaansa kenelläkään ei ole oikeutta tuomita toista ihmistä kuolemaan.

Sosiaali- ja ympäristöasioiden parissa aktiivisesti toimiva munkki Phra Paisal Visalo vaatii Thaimaan munkkiveljeskunnan uudistamista.

"Uskonto on viime vuosikymmeninä pantu Thaimaassa palvelemaan valtiota ja kansallista kehitysideologiaa. Perinteinen yhteisöllinen buddhalaisuus on syrjäytynyt ja munkit eristetty temppeleihin. Jopa tappamisen kielto on unohdettu samalla kun temppelit ovat tulleet riippuvaisiksi lahjoituksista."

Haamukulttuuri voi hyvin

Uudestisyntyminen, aaveet ja perinneuskomukset elävät vahvana buddhalaisessa kuolemassa. Levottomien henkien karkotus työllistää munkkeja säännöllisesti. Vaikka puhtaan opin mukaisesti munkit eivät saisi harjoittaa salatieteitä, heitä pyydetään apuun, kun epämääräisissä oloissa kuolleet tai polttohautaamatta jääneet ihmiset näyttäytyvät aaveina eläville.

Vain muutama päivä ennen Bangkokin uuden lentokentän avaamista viranomaiset kutsuivat 99 munkkia pyhittämään kentän ja ajamaan pahat henget pois. Perimätiedon mukaan alueella on sijainnut hautausmaa, ja vuosien ajan rakennusmiehet ovat kertoneet nähneensä työmaalla perinteiseen thai-asuun pukeutuneen naisen.

Haamuista on tullut myös teollisuutta: jopa joka kolmas thai-elokuva käsittelee niitä. Mediatutkija Kamjohn Louyiapongin mukaan naisaaveet ovat jäänne vanhasta matriarkaalisesta yhteiskunnasta. Buddhalaisuus ja brahmanismi siirsi vallan miehille ja naisista tuli pahansuopaisuuden symboli.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 11/2006

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!