Epäreiluja kauppasopimuksia

Teksti: Lauri Haapanen

PitkätTalousKauppaAasiaAfrikkaAmerikkaKaribiaEurooppaLänsi-EurooppaSuomiOseania

Euroopan unioni on 1970-luvulta lähtien myöntänyt monille köyhistä kehitysmaista tuleville tuotteille muita vapaamman pääsyn Euroopan markkinoille. Lähinnä entisistä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen siirtomaista koostuvia niin kutsuttuja AKT-maita ei ole kuitenkaan vaadittu vastavuoroisesti avaamaan markkinoitaan eurooppalaisille tuotteille.

Tämä erikoisvapaus ei käy yk­siin Maailman kauppajärjestö WTO:n vapaakauppaideologian kanssa, jon­ka mukaan EU:n ja 77 AKT-maan erisopimus syrjii sen ulkopuolelle jääviä kehitysmaita.

WTO-sääntöjä myötäilläkseen EU onkin jo vuodesta 2002 neuvotellut AKT-maiden kanssa EPA-sopimuksia (Economic Partnership Agreements). Niiden tavoitteena on poistaa jopa 90 prosenttia EU:n ja AKT-maiden välisen kaupan esteistä, esimerkiksi tulleista.

Kauniita ajatuksia

EU:n puolesta neuvotteluja käyvän Euroopan komission mukaan EPA-sopimuksilla pyritään tukemaan AKT-maiden integraatiota maailmantalouteen, vahvistamaan AKT-maiden alueellisia integraatioaloitteita ja tukemaan kestävää kehitystä ja köyhyyden poistamista AKT-maissa.

Kauniita ajatuksia, jotka monen kansalaisjärjestön mielestä eivät tule nykyisin eväin toteutumaan. Suomessa EPA-sopimuksia ovat kritisoineet etunenässä Kirkon Ulkomaan­avun nuorisoverkosto Changemaker, Kehys ry sekä tätäkin lehteä julkaiseva, noin 280 kansalaisjärjestöä edustava Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa.

Monien ulkomaisten järjestöjen tapaan ne pelkäävät, että köyhät kehitysmaat eivät pärjää vapaassa kilpailussa rikkaita Euroopan maita vastaan. Tilannetta havainnollistettiin lokakuussa Kampin keskuk­sessa järjestetyllä jalkapallo-ottelulla: säännöt olivat molemmille joukkueil­le samat, mutta reippaaseen alamäkeen pelannut pohjoisen joukkue rökitti etelän tylysti 8-0.

Pelkkää pallottelua järjestökritiikki ei toki ole: järjestöt vaativat, että sopimusten vaikutuksia köyhyyteen tutkitaan nykyistä laajemmin ja laadukkaammin ja että AKT-maille tarjotaan myös todellisia vaihtoehtoja EPA-sopimuksille. Seuraavassa järjestöjen keskeisimmät huolenaiheet.

Tuotanto akt-maissa saattaa laskea. EU on bruttokansantuotol­la mitattuna 80 kertaa suurempi kuin suurin AKT-neuvottelualue (Länsi-Afrikka) ja 1400 kertaa suurem­pi kuin pienin (Tyynenmeren saaret). EPA-sopimukset asettaisivat köy­hien maiden maanviljelijät ja tuottajat suoraan kilpailuun EU-tukiaisia nauttivien tuottajien kanssa - eli samat säännöt, eri lähtökohdat.

Halvat eurooppalaistuotteet pesevät hintakilpailussa köyhien maiden omat tuotteet. Paikallisten tuotteiden myynti laskee, tuotanto vähenee eikä uusia työpaikkoja synny. Jopa Euroopan komission itsensä teettämä vaikutusarviointi toteaa, että "EPA:t saattavat johtaa teollisuustuotannon romahtamiseen Länsi-Afrikassa".

Markkinoille pääsy ei parane

EU:n näkökulmasta kaupankäynti AKT-maiden kanssa on silkkaa nappikauppaa: Brittijärjestö Oxfam on laskenut, että Lontoon pankkikeskuksessa Cityssä toimivat pankit maksavat johtajilleen enemmän bonuksia kuin mitä EU-maat käyttävät ostoihin AKT-maista.

AKT-maille vienti on kuitenkin tärkeää. Järjestöjen kritiikin mukaan EPA-sopimukset eivät todennäköisesti parantaisi AKT-maiden tuotteiden markkinoillepääsyä EU:ssa.

Markkinoillepääsyä haittaavat erityisesti eurooppalaiset, maata­loudelle ja muulle tuotannolle maksettavat tuet, jatkuvasti lisääntyvät terveys- ja kasvinsuojelusäädökset sekä tiukat alkuperämaasäädökset.

Eikä pelkkä markkinoillepääsy vie­lä auta, niin kuin ulkomaankaup­pa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäkikin totesi tiedotustilaisuudessaan 18. lokakuuta:

"Kun pyritään luomaan oikeudenmukaisia kauppasääntöjä, pitää muistaa, että esimerkiksi EU:n markkinoille pääsyllä ei ole kehitysmaille merkitystä, jollei niillä ole kapasiteettia tuottaa ja myydä."

WTO+ rajoittaa poliittista liikkumavaraa. WTO+ tarkoittaa niitä neuvotteluaiheita, jotka on jätetty kehitysmaiden toiveesta WTO:ssa käsittelemättä, koska ne ovat kehitysmaiden mielestä niiden talouksille haitallisia.

Nyt Euroopan komissio haluaa kuitenkin ottaa näitä WTO+-aiheita EPA-sopimuksiin mukaan. Komissio haluaa säädöksiä investointi- ja kilpailupolitiikasta sekä julkisista hankinnoista. Esimerkiksi investointisopimus rajoittaa AKT-maita asettamasta ulkomaisille investoijille paikallista talouskehitystä tukevia ehtoja, kuten vaatimuksia paikallisten tuotteiden ja palveluiden käytöstä.

Nurinkurisin on Maailmanpankin arvio, jonka mukaan EPA-sopimukset eivät edes merkittävästi lisäisi ulkomaisten investointien määrää AKT-maihin: sen mukaan investointeja rajoittavat ennen kaikkea poliittinen epävakaus, turvattomuus ja sähkönsaannin epäluotettavuus.

Peruspalveluiden kaupallistami­nen etenee. EPA-neuvotteluissa käsitellään palvelujen tarjonnan kaupallistamista, yksityistämistä ja avaamista kansainväliselle kilpailulle. Komission ehdottamat säädökset ovat höllemmät kuin mitä EU jäsenvaltioidensa kesken vaatii: puolalaisen palveluntarjoajan olisi siis helpompi etsiä asiakkaita Tongasta kuin naapurimaastaan Saksasta.

AKT-valtioiden tulot vähenevät.Tuloverotuksen kehittäminen on hidasta maissa, joissa ei ole toimivaa henkilörekisterijärjestelmää. Tullien kerääminen on sitä vastoin suhteellisen helppoa, ja 7-20 prosenttia AKT-maiden tuloista koostuu tullituloista.

On arvioitu, että mikäli tullien kerääminen lopetetaan, jotkin AKT-maat saattavat menettää jopa viidesosan tuloistaan. Jäljelle jää kysymys, millä rahalla valmiiksi heikossa taloudellisessa tilanteessa oleva maa järjestää peruspalvelunsa kuten koulutuksen ja terveydenhuollon, jos valtion tulot laskevat merkittävästi. Brittijärjestö Oxfam mainitsee esimerkkinä Kongon, joka saattaisi tullileikkausten myötä menettää suuremman summan rahaa kuin maa käyttää koko koulutussektorilla.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 12/2006


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!