Muuttoliike syö osaamista

Dr. Arno Tanner

Emigration, Brain Drain and Development. Migration Policy Institute 2005. ISBN 952-99592-1-4.

Teksti: Ilkka Rentola

TyöTalousEurooppaLänsi-EurooppaSuomi

Muuttoliikkeistä keskustellaan paljon muun muassa siksi, että Afrikastamuutetaan hallitsemattomasti EU:n alueelle. Asia on ollut esillä myös YK:ssa. Riippumaton muuttoliikekysymysten globaalikomissio (Global Commission for International Migration) jätti suosituksensa lokakuussa 2005. Näiden pohjalta on syyskuussa 2006 tarkoitus järjestää YK:n yleiskokouksen yhteydessä korkean tason vuoropuhelu, jonka aiheena on muuttoliike ja kehitys. Tohtori Tannerin tutkimus antaa hyvää pohjaa osallistumiselle tähän ajankohtaiseen keskusteluun. Se voi myös toimia apuna mietittäessä kehityspolitiikkamme strategisia linjauksia.

Maahanmuuttopolitiikassa tulisi Tannerin mukaan pyrkiä ns. win-win-win -tilanteeseen, jossa sekä lähtömaa että vastaanottajamaa ja myös maahanmuuttaja itse hyötyisivät. Tämä onkin yleisesti hyväksytty tavoite, johon kansainvälisellä yhteistyöllä olisi pyrittävä. Käytännön elämässä tällainen "nollasummapeli" ei kuitenkaan usein toteudu.

Tutkimus jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä jaksossa tarkastellaan aivovuotoa kehitysmaista ja sen suhdetta kehityskysymyksiin. Toisessa osassa käsitellään tilannetta Malawin, Tansanian ja Sambian osalta ja tarkastellaan Suomen kehitysyhteistyön linjauksia.

Maahanmuuttajien kotimaahansa lähettämien varojen määrää on vaikea arvioida, mistä kertoo tutkimuksessa esitetty haarukka 100-200 miljardia dollaria vuosittain. Tutkimus tarkastelee asiallisen kriittisesti palautettavien varojen kehitysvaikutuksia. Tanner kiinnittää huomiota palautusten vähittäiseen hiipumiseen sekä siihen, että palautukset eivät ohjaudu köyhimmille perheille.

Saharan eteläpuolisten maiden arjen kuvaus kertoo, että ainakin niiden osalta maastamuutto on kielteinen ilmiö. Sairaanhoitajien rekrytointi Afrikasta vaikuttaa selkeän kielteisesti kehitykseen. Maahanmuuton kokonaiskuva ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Joissain tapauksissa kehitysyhteistyö voi jopa lisätä maastamuuttoa. Jotkut kehitysmaat voivat jopa hyötyä siitä, että liikaväestö muuttaa pois.

Käytännössä muuttoliikettä on vaikeaa hillitä tai yleensä vaikuttaa siihen hallitusten käytössä olevilla keinoilla. Lisääntynyt rajavalvonta johtaa ihmisten salakuljetuksen noidankehään.

Tutkimus tarkastelee myös Suomen kehityspoliittisia linjauksia. Nykylinjan mukaan lähdetään siitä, että kehitysyhteistyön avulla vaikutetaan muuttoliikkeiden syihin. Lähtökohta on siinä mielessä negatiivinen ja staattinen, että pyrkimyksenä on vaikuttaa niihin syihin, jotka pakottavat ihmiset liikkeelle. Voitaisiin tietenkin problematisoida, onko köyhyys se syy, mikä saa ihmiset lähtemään liikkeelle, vai johtaako köyhyyden poistaminen toisinaan lisääntyvään muuttoliikkeeseen.

Tannerin lähestymistapa näyttää olevan sellainen, että kehitysyhteistyön avulla tulisi pikemminkin pyrkiä lievittämään aivoviennin aiheuttamia haittoja ja maksimoimaan muuttoliikkeen myönteiset vaikutukset kehitykseen. Mielestäni tämä tarjoaa hyvän lähtökohdan miettiä Suomen kantoja.

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 2/2006

 


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!