Kalastajakylän eloonjääneet asuvat teltoissa Acehissa

Aalto pyyhkäisi Ujong Muholin kalastajakylän yli vuosi sitten, Kylän 1500 asukkaasta tuhat kuoli. Vuosi on ollut raskas, mutta elämän on jatkuttava.

Teksti: Henri Myrttinen

PitkätHätätilaYmpäristöAasiaKaakkois-AasiaIndonesia

Naamanvääntöä Acehin pakolaisleirillä (Kuva: Ruby Emir Fahriza)Indonesialainen Ujong Mulohin kylä sijaitsee noin 70 kilometriä Acehin maakunnan pääkaupungista Banda Acehista etelään, maan länsirannikolla. Vielä loppuvuodesta 2004 kylässä asui noin 1 500 asukasta, lähinnä kalastajaperheitä. Tsunami tuhosi heidän asuinpaikkansa täydellisesti tappaen yli tuhat kyläläistä. Nyt hengissä selvinneet elävät tilapäisissä leireissä ja hankkivat lisätuloja esimerkiksi painamalla t-paitoja, vaikka työ onkin tehtävä välillä kynttilän valossa.

Noin kolmasosa entisestä kylästä on nykyisin pysyvästi veden alla. Brittiläinen Oxfam-järjestö on aloittanut mangrovemetsän istuttamisen rantaviivalle, missä ennen oli kylän kalaravintola.

Jalkapallon pelaamista Acehin pakolaisleirillä (Kuva: Ruby Emir Fahriza) Viime vuoden tammikuun alusta lähtien Ujong Mulohin eloonjääneet ovat asuneet parinsadan metrin päässä entisestä kylästään teltoissa. Leirissä on maaliskuusta 2005 lähtien toiminut Kepan indonesialaisen kumppanijärjestö Insistin tukema projekti Sokola Aceh, jonka seitsemän vapaaehtoistyöntekijää on asunut vajaan vuoden leirillä ja järjestänyt kylän lapsille epävirallista koulutusta sekä auttanut heitä koulunkäynnin kanssa.

taidokas hyppy Acehin pakolaisleirillä (Kuva: Ruby Emir Fahriza) Vapaaehtoiset ovat perustaneet lapsille jalkapallojoukkueen ja järjestäneet monenlaisia tapahtumia sekä lapsille että aikuisille. Pieni kirjastokin on jo toiminnasa.

Elämä tilapäisellä leirillä vaatii lapsilta paljon. Leikkimisen ja koulunkäynnin lisäksi heidän on osallistuttava perheen arkiaskareisiin.

Sokolalaiset ovat antaneet käytännön apua ihmisille. He ovat hankkineet leirille generaattorin sähköntuotantoa varten. Tämä on mahdollistanut tiedonvälityksen leviämisen leirille. Lisäksi sokolalaiset ovat jakaneet sekä lääkkeitä että vitamiineja kyläläisille.

Liian isot (Kuva: Ruby Emir Fahriza) Elämä leirillä muuttui Helsingissä elokuussa 2005 solmitun rauhansopimuksen myötä huomattavasti helpommaksi, kun Acehin itsenäisyysliikkeen GAM:n sissejä vastaan taistelevat erikoisjoukkojen sotilaat vetäytyivät alueelta pois. Sitä ennen sotilaat olivat tuttu näky leirinkin laitamilla.

Vapaaehtoisille auttajille selvisi pian, etteivät ainoastaan lapset tarvinneet tukea ja apua, vaan sitä tarvitsivat myös eloonjääneet aikuiset. Sokolan vapaaehtoiset alkoivat kouluttaa leirin asukkaita mahdollisten vaihtoehtoisten elinkeinojen harjoittamiseen. He opettivat sekä nuorille että aikuisille esimerkiksi kuvaraamien tekemistä.

Myös opiskelu on tärkeää Acehin pakolaisleirillä (Kuva: Ruby Emir Fahriza) Alueelle on luvattu uusia väliaikaisia taloja jo pitkään, viimeisimpien tietojen mukaan rakentamisen pitäisi alkaa alkuvuodesta 2006. Siihen asti kyläläisten on asuttava itse rakentamissaan väliaikaisissa rakennuksissa ja hankittava rakennuslevyt mistä parhaiten taitavat.

"Virallista aseistariisuntaprosessia on seurannut hieman outo lieveilmiö: Lapset ympäri maakuntaa ovat alkaneet aseistaa itseään entistä paremmilla leikkipyssyillä", kertoo tämän kuvareportaasin valokuvannut Ruby Emir Fahriza.

Väistellessään sotaa leikkiviä lapsia Ruby nauraa, että Martti Ahtisaaren pitäisi seuraavaksi tulla riisumaan Acehin lapset aseista. Leikin taustalla piilee kuitenkin sokolalaisten mukaan vakavampi todellisuus: yksikään lapsista ei ole ennen nykyistä epävarmaa rauhanaikaa kokenut tilannetta, jolloin ei olisi sodittu.

Vesileikkejä (Kuva: Ruby Emir Fahriza) Tärkeintä apua hirvittäviä menetyksiä kokeneille kyläläisille on ennen kaikkea Sokola Aceh -järjestön antama henkinen tuki. Kuuntelemisen ja puhumisen lisäksi tähän on kuulunut tsunamissa kuolleiden läheisten valokuvien ehostamista. Osa tsunamin uhreista on haudattu entisen kylän alueelle, ja paastokuukausi ramadanin loppua merkitsevän idul fitr -juhlan aikaan eloonjääneet perheenjäsenet rukoilivat kuolleiden läheistensä puolesta entisen kyläpaikkansa raunioilla.omaisten haudalla Acehissa (Kuva: Ruby Emir Fahriza)

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 2/2006

 


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!