Kohti hyvää hallintoa

Portugali on toinen Itä-Timorin virallisista kielistä, vaikka 98 prosenttia kansasta ei sitä osaa. Kielikysymys on yksi Itä-Timorin hallinnon ongelmista.

Teksti: Eira Serkkola

DemokratiaHallintoAasiaKaakkois-AasiaItä-Timor

Reilun 900 000 asukkaan Itä-Timor itsenäistyi toukokuussa 2002 ja ponnistelee nyt nuoren valtion alkutaipaleella. YK:n siviilihallinnon edustajat lähtevät maasta kevään mittaan. Itä-Timorin pääministeri Mari Alkatiri kutsui maahan YK:n asiantuntijavaltuuskunnan arvioimaan hallintoa, sen läpinäkyvyyttä ja mahdollista korruptoituneisuutta. Kepan varapuheenjohtaja Terhi Nieminen-Mäkynen edusti valtuuskunnassa Suomea, jonka hallinto on rankattu maailman läpinäkyvimmäksi, muut olivat hyvän hallinnon asiantuntijoita.

"Kielikysymys on suuri ongelma Itä-Timorin hallinnossa. Viralliset kielet ovat portugali ja tetum, mutta kansalaisjärjestöjen mukaan 98 prosenttia kansasta ei osaa portugalia. Tetumiakaan eivät kaikki osaa", Nieminen-Mäkynen kertoo.

Asuinalue Itä-Timorissa (Kuva: Terhi Nieminen-Mäkynen) Tilanne heijastuu oikeuslaitokseen. Kaikki tuomarit ovat toistaiseksi portugalilaisia, joukossa muutama brasilialainen. Lainsäädäntö on kirjoitettu portugaliksi. Helposti vedotaan siihen, että tetum on niin kehittymätön kieli, ettei sillä voi ilmaista lakipykäliä täsmällisesti.

Indonesiassa - joka miehitti ja hallitsi Itä-Timoria 24 vuotta Portugalin siirtomaavuosisatojen jälkeen - on koulutettu 80 itätimorilaista tuomaria. Viime vuoden lopulla pidettyjä kieli- ja laintuntemustestejä ei yksikään heistä läpäissyt, joten koulutus jatkuu.

Itä-Timorin oikeuskansleri on yrittänyt selvitä kielikysymyksestä lähettämällä henkilökuntansa Hongkongiin opiskelemaan englantia - perustuslaki sallii englannin työkielenä.

Tuore esimerkki kieliongelmasta on kansalaisjärjestöjen tilanne. Viime vuoden lopulla säädetty laki velvoitti kaikki järjestöt rekisteröitymään uudelleen helmikuussa. Viesti ei ollut tavoittanut järjestöjä, koska tieto tuli vain portugaliksi, ja tunteet kävivät kuumina tammikuussa. Valtuuskunta suositteli, että lisäaikaa myönnetään.

Ensi vuonna Itä-Timorissa järjestetään ensimmäiset varsinaiset parlamenttivaalit - vuonna 2001 valittiin perustuslakia säätävä kansankokous, joka jatkoi eduskuntana. Vaalilaki ja riippumaton keskusvaalilautakunta tarvitaan heti.

"Eduskunnan asema on hyvin heikko, se on omastakin mielestään hallituksen kumileimasin. Jos valiokunta haluaa kuulla ministeriä, tämän on pyydettävä lupa pääministeriltä, jonka mielestä ministereillä on parempaakin tekemistä kuin juosta eduskunnassa", kuvailee aikoinaan kansanedustajana vaikuttanut Nieminen-Mäkynen. Valtuuskunta suositteleekin parlamentin aseman vahvistamista, samoin kuin parlamentti- ja presidentinvaalien pitämistä eri päivinä selkeyden vuoksi.

Itä-Timorilla on öljyä, jonka tuottoa kanavoidaan kansalliseen öljyrahastoon. Valtuuskunta suosittelee, että rahastoa varten perustetaan neuvottelukunta, jonka kautta kansalaisyhteiskunta pääsee valvomaan varojen käyttöä.

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 3/2006

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!