Lyhyet maailman palat

Teksti: Maippi Tapanainen

LyhyetEurooppaLänsi-EurooppaSuomi

 

Borneon orvot orangit

Sekä ympäristöaktivistit että ekonomistit ovat kauhuissaan Indonesian suunnitelmista kaataa ainutlaatuista sademetsää massiivisten palmuplantaasien tieltä.

Indonesia on ilmoittanut raivaavansa puuttomaksi 2000 kilometriä pitkän ja viisi kilometriä leveän nauhan halki Borneon saaren. Viljelmä kulkisi lähes Malesian rajalla ja halkaisisi kolme kansallispuistoa.

Borneo on tunnettu lukemattomista harvinaisista ja vielä tuntemattomista kasvi-, lintu- ja nisäkäslajeistaan. Saarella elää myös maailman suurin vapaa orankiyhdyskunta. Uhanalaisia orankeja tavataan vain Borneolla ja Sumatralla.

Suunnitellulla hakkuualueella sijaitsee neljätoista Borneon yhteensä 23 vedenjakajasta, ja hanke voi uhata myös puhtaan veden saantia koko saaren Indonesian puoleisella alueella. Maailman luonnonsäätiön mukaan Indonesiassa hakataan jo nyt sademetsää puolen Hollannin verran vuodessa.

Myös hankkeen taloudellista mielekkyyttä on arvosteltu. Kriitikoiden mukaan kyseessä onkin vaihtokauppa - Indonesia maksaa Kiinan rahoittamat infrastruktuuriprojektit takaisin puutavarana, eikä 10 000 neliökilometrin hakkuuaukealle välttämättä koskaan edes istuteta palmuja. Vuoristoisella alueella niiden viljely on todettu sekä tutkimuksissa että käytännössä kannattamattomiksi, ja tuottamattomia palmuplantaaseja maassa on ennestäänkin.

Tutsit syyttävät Péania vihan lietsonnasta

Kansanmurhasta selvinneiden ruandalaisten yhdistys Ibuka uhkaa haastaa oikeuteen ranskalaisen journalistin Pierre Péanin. Syynä on Péanin viime vuonna julkaistu, Ruandan vuoden 1994 kansanmurhaa käsittelevä kirja Black fury, white liars. Ibukan puheenjohtaja Francois-Xavier Ngaramben mukaan Péanin kirjassa esitetään vääristeleviä tulkintoja ja valheellisia epäilyjä miljoonan ihmisen hengen vaatineesta kansanmurhasta.

Suurin osa kansanmurhan uhreista oli tutseja, ja nyt Ibuka syyttää Péania etnisen vihan lietsonnasta tutseja kohtaan. Ngarambe kutsuu teosta radikaaleimmaksi kaikista rasistisista kirjoista.

Juttu uhataan viedä oikeuteen sekä Ranskassa että Belgiassa.

Pierre Péan on tunnettu tutkivana journalistina, jonka erityisalaa on korruption paljastaminen.

Kolera uhkaa Mosambikissa

Mosambikissa yli 1 500 ihmistä on sairastunut koleraan. Suurin osa tartunnoista on tapahtunut maan keskiosassa, Sofalan maakunnassa, jonka asukkaita myös tulvat ovat koetelleet pahimmin.

Yhteensä tulvien seurauksena on toistaiseksi kuollut 21 ihmistä, kolme heistä koleraan. Maan viranomaiset odottavat taudin karkaavan laajaksi epidemiaksi millä hetkellä tahansa.

Voimakasta ripulia ja sen myötä nestehukkaa ja kuivumista aiheuttava kolera johtaa pahimmillaan kuolemaan. Epähygieenisissä oloissa tauti leviää herkästi saastuneen ruuan ja veden välityksellä.

Mosambikin hallitus on pyytänyt 16,6 miljoonan euron avustusta tulvan uhrien auttamiseen. Toistaiseksi sillä on käytössään hätäavuksi vain 150 venettä ja 1000 telttaa. Vuonna 2000 noin tuhat mosambikilaista kuoli tulvien uhrina.

Etelä-Afrikan homot verenluovutuskieltoa vastaan

Etelä-Afrikan homojen ja lesbojen liitto on päättänyt käynnistää verenluovutuskampanjan vastalauseena veripalvelun ilmoitukselle, jonka mukaan homomiehet eivät ole kelvollisia verenluovuttajiksi. Kampanjaan osallistuvat yksinkertaisesti valehtelevat vastauksen kysymykseen "Oletteko harjoittanut miestenkeskeistä seksiä edeltäneen viiden vuoden aikana?"

Liiton mielestä Etelä-Afrikan veripalvelun ilmoittama kohonnut hiv-riski ei voi olla verenluovutuskiellon peruste, koska siinä tapauksessa luovuttaminen pitäisi evätä ensi kädessä 18-24-vuotiailta naisilta, joiden keskuudessa hiv-positiivisuus on yleisintä.

Etelä-Afrikan kansallista veripalvelua ei syytetä syrjinnästä ensimmäistä kertaa. Viime vuonna se joutui muuttamaan käytäntöjään, kun paljastui, että mustaihoisten verenluovutukset tuhottiin. Perusteena oli tuolloinkin kasvanut hiv-infektion riski. Hylättyjen veripussien joukossa oli muun muassa presidentti Thabo Mbekin luovuttama veri.

Moottoripyöräralli tyttölasten puolesta

Pyöräralli tyttöjen hyväksi. (Kuva: Sharad Sharma) Intiassa tyttöjen ja naisten suhteellinen osuus väestöstä vähenee vuosi vuodelta, eikä asiasta käyty huolestunut keskustelu kanna sinne, missä todelliset päätökset tyttölasten abortoinneista ja murhista tehdään - maaseudun syrjäisten kylien perheisiin.

Kansalaisjärjestöt Vikalp ja World Comics India kampanjoivat tammikuun lopussa Länsi-Rajasthanissa näkyvästi tyttöjen ihmisoikeuksien puolesta.

Valistustyössään järjestöt käyttivät seinäsarjakuvajulisteita, joiden sisällön olivat tuottaneet maaseudun kylien asukkaat itse. Kolmensadan julisteen tekemiseen osallistui vapaaehtoisia kahdestakymmenestäyhdestä kylästä.

Julisteet levitettiin pyörärallissa, johon osallistui yli 30 moottoripyörää, kärjessä kilpamotoristi Bittoo Sondhi. Kolme päivää kestäneen rallin aikana motoristit ajoivat 350 kilometrin matkan Barmerista Jodhpuriin ja poikkesivat sadoissa kylissä. Kylissä järjestettiin myös aihetta käsitteleviä musiikkiesityksiä, nukketeatteria ja elokuvia.

Sharad Sharma

Amitabh Bachchan lopetti valkokangastupakointinsa

Intialainen Bollywood-tähti Amitabh Bachchan joutui tupakointia vastustavien järjestöjen kiukun kohteeksi, koska hän esiintyi uuden elokuvansa "Perhe" julisteessa tupakoimassa.

Kansallinen tupakoinnin vastainen kansalaisjärjestö NOTE uhkasi haastaa Bachchan oikeuteen, sillä Intiassa kaksi vuotta sitten voimaan astunut laki kieltää tupakoinnin julkisilla paikoilla, tupakan suoran ja epäsuoran mainonnan ja tupakkatuotteiden myynnin lapsille. Laki koskee myös Bollydwood-elokuvia.

63-vuotias Bachchan on pyytänyt anteeksi NOTE:lta ja luvannut, että jatkossa hän ei tule tupakointia elokuvissaan tai niiden mainonnassa promotoimaan. Lupausta ei luulisi olevan vaikea pitää, sillä vaikka Bachchan on tupakoinut valkokankaalla vuosikymmeniä, yksityiselämässään hän ei ole polttanut enää kolmeenkymmeneen vuoteen.

Amitabh Bachchan on yksi Intian suosituimmista Bollywood-näyttelijöistä, joka ansaitsi neljällä viime vuonna tekemällään kassamagneettielokuvalla yli 20 miljoonaa euroa.

Kuivuus kiristää välejä Itä-Afrikassa

Nelisenkymmentä ihmistä on kuollut alkuvuoden aikana yhteenotoissa, jotka ovat syntyneet Pohjois-Kenian kuivuuden ajaessa alueen paimentolaiskansat yhä ahtaammalle.

Paimentolaisryhmät Pohjois-Keniasta, Etelä-Etiopiasta ja osasta Sudania ja Somaliaa ovat aiemminkin kinastelleet karjasta ja laidunmaista, mutta nyt kuivuus on johtanut aseellisiin konflikteihin. Tilannetta ruokkii aseiden saatavuus ja huokea hinta: niitä on helppo hankkia sotien runtelemista Somaliasta ja Sudanista. Jännitteitä on syntynyt myös maanviljelijöiden ja karjanhoitajien välille, kun karja on tunkeutunut pelloille.

Neljä miljoonaa kenialaista on ruoka-avun tarpeessa, yhteensä Itä-Afrikassa kuivuuden aiheuttamasta ruokapulasta kärsii toistakymmentä miljoonaa ihmistä. Muun muassa Nobel-palkittu Kenian ympäristöministeri Wangari Maathai on useaan kertaan varoittanut kasvavien ympäristöongelmien tulevan synnyttämään konflikteja Afrikassa.

Transsukupuoliset poliisien kynsissä Katmandussa

Silloinkin, kun kaikki kärsivät, vähemmistöt kärsivät usein eniten. Yksi esimerkki tästä surullisesta lainalaisuudesta on Nepal, jossa kuningas Gyanendra vuosi sitten keskitti vallan itselleen.

Katmandun poliisin kynsiin ovat joutuneet erityisesti kaupungin seksuaalisten ja sukupuolisten vähemmistöjen edustajat. Poliisi kertoo karkottavansa kaduilta transsukupuoliset ihmiset, koska nämä lietsovat moraalittomuutta. Häätökeinoina poliisit ovat käyttäneet pahoinpitelyitä ja seksuaalista hyväksikäyttöä.

Nepalilainen seksuaalisia oikeuksia ajava The Blue Diamond -kansalaisjärjestö kertoo saaneensa useita yhteydenottoja meteiltä - meti on paikallinen nimitys biologiselle miehelle, joka identifioituu naiseksi - joiden niskaan poliisit ovat syytäneet herjauksia ja tilaisuuden tullen myös pamppunsa.

Nepalilaiset ihmisoikeusryhmät ovat tuominneet poliisin käytöksen ja kutsuvat viranomaisten toimia "seksuaalisiksi puhdistukseksi".

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 3/2006

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!