Muuttoliike tapetilla YK:ssa

Teksti: Ilkka Rentola

IhmisoikeudetKöyhyysMuuttoliike ja pakolaisuusEurooppaLänsi-EurooppaSuomi

Globalisaatio lisää muuttoliikettä. Yritysten ja työmarkkinoiden kansainvälistyminen, englannin kielen yleistyminen ja internetin tarjoama tieto sysäävät liikkeelle myös ihmisiä.

Köyhyys on yksi liikkeelle panevista voimista. Kun televisiossa haastateltiin Espanjasta takaisin Afrikkaan palautettavia siirtolaisia, suurin osa ilmoitti kotimaasta lähdön syyksi köyhyyden, ihmisoikeusloukkaukset tai väkivallan. Suurin osa haastatelluista vakuutti lähtevänsä vaaroista huolimatta uudestaan Välimerta ylittämään heti, kun saa uudet matkarahat kokoon.

Köyhyyden aiheuttamaa muuttoliikettä ei pysyvästi voida hillitä rajavalvontaa tai muita kontrollitoimia tehostamalla. On tartuttava myös muuttoliikkeen perussyihin lähtömaissa.

Vetääkö kehitys puoleensa?

Usein unohtuu, ettei suurin osa EU:n alueelle tulevista muuttajista tule köyhimmistä maista vaan muualta Euroopasta. Valtaosa muuttajista on kotoisin keskitulotason maista, joissa varallisuus on jo alkanut kasvaa. Jotkut ovat vetäneet tästä sen johtopäätöksen, että myös kehitysyhteistyö voisi osaltaan aiheuttaa muuttoliikettä. Kehityksen ja muuttoliikkeen välinen suhde on kuitenkin monimutkainen, eikä suoraviivainen yhtälö ota huomioon sitä, että muuttoon sysäävät tilanteet ovat eri puolilla maailmaa keskenään erilaisia.

Kansainvälisessä yhteistyössä pyritään muuttoliikkeen osalta löytämään kaikkia osapuolia hyödyttävä ratkaisu, niin sanottu win-win-win -tilanne. Ihanteellisessa tapauksessa muuttoliikkeestä hyötyisivät yhtä lailla lähtömaa, kauttakulkumaat sekä myös yksittäinen maahanmuuttaja. Tätä on äärimmäisen vaikeaa toteuttaa käytännössä. Suurimmiksi häviäjiksi joutuvat usein köyhät kehitysmaat. Niiden asemaa olisi helpotettava pyrkimällä haittojen minimointiin.

Muuttoliikettä ja kehitystä pohdittaessa esiin nousee myös kysymys eri tahojen toimien yhdensuuntaisuudesta. Jo yksittäisen maan tasolla voivat työvoiman rekrytointipolitiikan ja kehityspolitiikan tavoitteet olla keskenään ristiriidassa. Jos yhdensuuntaisuus on vaikea saavuttaa yksittäisessä maassa, se on vielä vaikeampaa koko EU:n tasolla, laajemmista foorumeista puhumattakaan.

Ensi syyskuussa järjestetään YK:n yleiskokouksen yhteydessä korkean tason vuoropuhelu muuttoliikkeestä ja kehityksestä. Samoja teemoja käsitteli myös Globaali muuttoliikekomissio, jonka raportti suosituksineen julkaistiin viime lokakuussa.


 

 

Mitä tehdä muuttajille?

Globaali muuttoliikekomissio julkaisi viime vuonna muuttoliikettä koskevan raportin. Materiaalia kerättiin viidessä kuulemistilaisuudessa. Keskusteluihin osallistuivat niin hallitusten kuin järjestöjenkin edustajat.

Kuulemistilaisuuksissa Filippiineillä, Egyptissä, Unkarissa, Etelä-Afrikassa ja Meksikossa nousi esille se, kuinka eri tavalla eri puolilla maailmaa muuttoliikkeeseen ja maahanmuuttajien asemaan suhtaudutaan. Usein muuttoliike nähdään uhkana, ei mahdollisuutena.

Globaaliin muuttoliikekomissioon kuului 19 riippumatonta jäsentä. Puheenjohtajina toimivat Ruotsin entinen siirtolais- ja kehitysministeri Jan O. Karlsson sekä Maailmanpankin entinen johtaja, eteläafrikkalainen Mamphela Ramphele.

Komission suositukset muuttoliikkeestä jakautuvat kuuteen osa-alueeseen:

Kansainväliset työmarkkinat ja muuttoliikkeen kokonaistaloudelliset vaikutukset.

Suosituksissa esitetään otettavaksi käyttöön sellaisia tilapäisiä ohjelmia, joilla voidaan vastata sekä lähtö- että tulomaan tarpeisiin. Elintasoa kehitysmaissa olisi nostettava, jotta köyhyys ei enää pakottaisi maastamuuttoon.

Maahanmuutto ja kehitys.

Maahanmuuttajien rooli kehityksen edistämisessä ja köyhyyden vähentämisessä tulisi tunnistaa. Maahanmuuttajat edistävät hyvinvointia kohdemaissaan sekä tukevat kotimaitaan lähettämällä rahaa kotiin. Lähtömaihin palautettavat varat tulisi pyrkiä ohjaamaan siten, että ne edistävät kehitystä ja vaikuttavat makrotalouteen myönteisesti.

Laiton maahanmuutto.

Valtioiden tulisi kunnioittaa olemassa olevia ihmisoikeussopimuksia. Erityisesti tämä liittyy laittomien maahanmuuttajien palauttamiseen. Yhtenä keinona komissio esittää myös laittomien maahanmuuttajien aseman laillistamista.

Maahanmuuttajien kotouttaminen.

Maahanmuuttajille tulisi taata mahdollisuus nauttia ihmisoikeuksista ja työelämän minimistandardeista.

Maahanmuuttajanaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Myös maahanmuuttajalasten hyvinvointi ja koulutustarpeet olisi turvattava. Väliaikaisesti tai laittomasti maassa olevia tulisi suojella hyväksikäytöltä.

Maahanmuuttoa säätelevät lait.

Tulisi vahvistaa sellaista lainsäädäntöä, joka estää maahanmuuttajien syrjintää. YK:n ihmisoikeusjärjestelmää tulisi suositusten mukaan käyttää nykyistä tehokkaammin kansainvälisten maahanmuuttajien oikeuksien suojelemiseen.

Maahanmuuton käsittely kansainvälisessä yhteisössä.

Maahanmuuttokysymyksiä käsittelevät nykyään kansainvälisellä tasolla useat eri toimijat. YK-järjestelmässä ei ole maahanmuuttoon erikoistunutta järjestöä. Komissio ei kuitenkaan katsonut realistiseksi suositella uusien järjestöjen perustamista tai uusia kansainvälisiä sopimuksia. Sen sijaan ehdotetaan koordinaation vahvistamista YK-järjestelmän sisällä.

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 3/2006

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!