Oman maan kuvia

Kun tansanialaiset nuoret kuvaavat omaa ympäristöään, on näkökulma erilainen kuin samaan paikkaan eksyneellä turistilla. Parkkipaikkakin voi kertoa paljon ympäröivästä yhteiskunnasta.

Viime kesänä järjestetyt valokuvatyöpajat antoivat joukolle 14-18-vuotiaita tansanialaisia nuoria perustiedot valokuvauksesta, sekä hetkeksi käyttöön digikamerat. Kamera kädessä etsittiin vastauksia siihen, millaisia terveisiä he haluaisivat lähettää Suomeen. Kemiläisen Kulttuurivoimala-järjestön ideoimat työpajat järjestettiin kahdella eri paikkakunnalla Tansaniassa.

Työpajassa mukana olleet nuoret olivat valtavan fiksuja ja opinhaluisia. Jäin ihailemaan heidän keskustelevaa ja kuuntelevaa asennettaan, kertoo työpajan järjestelyissä mukana ollut kemiläinen kuvataideopettaja Pirjo Roponen.

Kuviin liittyvissä tarinoissa kuuluu nuorten oma ääni. Jokaisen kuvan mukana on kuvaajan oma tarina, joka valottaa aihevalintaa. (Klikkaamalla kuvaa näet sen suurempana)

 

Tämä kuva on pienestä kampaamosta, joka on kuuluisa hyvistä leikkauksista ja taitavasti tehdyistä lettikampauksista.

Kampaamoissa tehdään paljon töitä. Suurten juhlien edellä ahkeroidaan lähes kellon ympäri. Työssä on myös vaaransa, sillä pienissä kampaamoissa ei ole vankkoja ovia, vartijoita eikä vakuutuksia, vaikka sisällä onkin paljon arvokasta tavaraa. Sen takia kampaamoilla on usein ongelmia varkaiden ja ryöstäjien kanssa.

Hyvät naapuruussuhteet ovat kampaajille tärkeitä, sillä suurin osa asiakkaista asuu kampaamon lähellä. Asiakkaiden kanssa ei kannata riitautua.

Amina

2006_2_200px.jpg

Kun otin tämän kuvan, näiden naisten vauvat olivat kahden kuukauden ikäisiä. Molempien miehet jättivät heidät yllättäen. Nyt siskokset lapsineen ovat riippuvaisia omasta äidistään, joka tienaa vain vähän polttopuun myynnillä.

Tällä hetkellä siskokset asuvat rakennuksessa, joka ennen kuului heidän isänsä ystävälle. Isän ystävä on kuitenkin kuollut, ja rakennuksen omistaja haluaisi heidän muuttavan pois. Nyt heillä ei ole mitään paikkaa mihin mennä.

Kuvan sisarukset haluaisivat oppia lukemaan ja kirjoittamaan, mutta heillä ei ole siihen mahdollisuutta. Heille tulevaisuus on kuin iso salaisuus. Heillä ei ole aavistustakaan siitä, mitä tulee tapahtumaan.

Jacqueline Jakob

Apinanleipäpuu on yksi Tansanian suurimmista puista. Vankka puu kestää tuulen, sateen ja myrskyn. Apinanleipäpuun runko on valtava, mutta oksat pieniä. Kuivalla kaudella puu pudottaa lehtensä, ja kotka pesii sen latvuksissa.

Tästä kummallisesta puusta kerrotaan monia tarinoita eri heimojen parissa. Yhden tarinan mukaan ihmisillä ei muinoin ollut taloja, ja niinpä he kaiversivat puun runkoon ison luolan, johon muuttivat. Edes silloin ei puu kuollut tai kärsinyt.

Toiset heimot uskovat, että apinanleipäpuu on pirujen ja noitien koti, eivätkä uskalla levätä puun varjossa. On totta, että tänäkin päivänä löytyy puita, joissa on noitia. Jos kävelet yöllä niiden ohi, voit kuulla noitien rumpujen ja laulun ääniä, vaikkei ketään ole lähimainkaan. Joskus puu on tulessa yöllä, mutta aamulla siinä ei näy merkkiäkään palamisen jäljistä.

Washington

Tämä on Tansanian verovirasto. Suurin osa sen työntekijöistä on melko rikkaita. Heillä on hyvä koulutus ja he saavat muita parempaa palkkaa. Jo rakennuksen ulkonäkö paljastaa, että siellä työskentelee varakkaita ihmisiä. Pihalle on pysäköity työntekijöiden autoja. Suurin osa niistä on kalliita luksus-autoja.

John

Tämä on neem-puu, jonka avulla voidaan parantaa monia sairauksia. Sen lehdet auttavat malariaan ja juuret mahakipuun. Neem-puusta voi myös tehdä saippuaa. Tämä puu voi parantaa yli neljäkymmentä erilaista sairautta.

Minä pidän neem-puusta, sillä sen avulla monet ihmiset pystyvät parantumaan useimmista sairauksistaan.

Agnes

Minä pidän perinteisestä kulttuuristamme, mutten halua juuttua siihen. Olen asunut koko ikäni kaupungissa. En juurikaan tunne maaseutua. Jos minä yrittäisin elää niin kuin maalla perinteisesti elettiin, se tuntuisi pelkältä muiden matkimiselta.

On hienoa, että vanha kulttuuri säilyy. Monet nuoret taiteilijat täällä Morogorossa kuvaavat perinteistä elämänmuotoa: ruuanlaittoa, tanssia ja naisia vettä kantamassa. Minusta on kiva nähdä sitä elämää, mutten itse halua elää niin.

Mzee

Monet nuoret miehet Tansaniassa alkavat suutariksi työllistääkseen itsensä. Tarpeelliset työkalut voi yleensä tehdä itse. Siksi kynnys aloittaa suutarina on matala, ja pääsee helposti ansaitsemaan rahaa elämistä varten.

France

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 3/2006

Tilaa Maailman Kuvalehti