Vuosi häiden jälkeen Xia Jiangin kylän raitilla Etelä-Kiinassa

Dong-kansa on yksi Kiinan kymmenistä etnisistä vähemmistöistä. Satunnainen matkailija kohtasi kylätiellä hääseurueen vuosi häiden jälkeen.

Teksti: Esko Pohjanpalo

KulttuuriAasiaItä-AasiaKiina

Vuosi häiden jälkeen Kiinassa (Kuva: Esko Pohjanpalo)Tapasin Xia Jiangin kylän ohittavalla tiellä dong-kansaan kuuluvan iloisen seurueen, joka kantoi korennoilla ruokaa ja juomaa täynnä olevia vasuja. Eteläkiinalaisessa Guizhoun provinssissa sijaitseva kylä on rakennettu jokea reunustavan vuoren rinteelle, ja kulkemamme tie seuraili joen uomaa.

Vuosi häiden jälkeen Kiinassa (Kuva: Esko Pohjanpalo) Sain kuulla, että kylässä oli vuosi sitten vietetty häitä. Morsian, nyt vaimo, on kotoisin toisesta dong-kylästä muutaman kymmenen kilometrin päästä. Häiden ensimmäisenä vuosipäivänä on tapana mennä ystävien kanssa vierailemaan vaimon entisessä kodissa ja kylässä, mukana isot kantamukset ruokaa ja juomaa. Kaikki kiikutetaan korennoilla kantaen.

Aviomiehen isä odotteli jo kantamustensa kera ylväin ilmein tiellä lähenevää muuta joukkoa. Taisi olla tyytyväinen vasujensa sisältöön. Korennon, kiinaksi "bien dan", vasuissa hänellä oli viemisenä värjättyjä riisikakkuja ja hiillostettuja kaloja, jotka oli kieräytetty sichuanpippurirouheessa. Varsin aromaattinen yhdistelmä.

Olin oppinut "bien dan" sanan edellisenä päivänä, kun sain pitkän suostuttelun jälkeen toisessa dong-kylässä ostettua matkamuistoksi käytössä hienosti kuluneen korennon. Tosin muunsin totuutta osoittamalla, miten oikeastaan tarvitsen sitä kahden kameralaukkuni mukavampaan kantamiseen. Mahtoivatko uskoa, mutta kauppa kuitenkin tehtiin.

Vuosi häiden jälkeen Kiinassa (Kuva: Esko Pohjanpalo) Miehen isän vasut olivat maantiellä korennossa ja odottivat kantajansa. Hän itse huolehti arvokkaimmasta korennosta. Sen toisessa päässä roikkui ilmakuivattu ja kevyesti savustettu porsaan kinkku. Herkullinen tuoksu häivähti jo kaukaa. Mieleni olisi tehnyt pyytää maistiasi, mutta nyt jo ymmärsin tilanteen enkä edes kysynyt. Olisin ollut varsinainen barbaari, jos sen olisin tehnyt. Korennon toisessa päässä oli pussukoita ja niissä pehmusteiden joukossa viinapulloja. Monta kai, ja vahvoja juomia. Hampaissaan isällä oli piippunysä alassuin.

Joukkion kasvojen punavärin merkitys selviää. Kun vuoden jälkeen lähdetään morsiamien kotikylään vieraisille, on kaikki tuomiset tarkoitettu isäntäväelle. Olemme jo juoneet, ihan punaisiakin, näettehän, humalassakin, ei meille enää. Juokaa ja syökää kaikki, mitä teille tuomme. No jaa, muutama siivu kinkusta korkeintaan, tarkistamme, että onhan kestänyt kuljetuksen.

Nyt kaikki olivat koolla ja odottivat avolava-auton tuloa. Nuori vaimo oli selvästi iloissaan appensa viemisistä. Vilkaisi kuitenkin hieman tuimasti mieheensä, mitä lienee oli mielessään. Eikö vasuissa sittenkään ollut tarpeeksi maukasta tai arvokasta vietävää?

Vuosi häiden jälkeen Kiinassa (Kuva: Esko Pohjanpalo)

 

Eteläinen vähemmistökansa

Kiinan 2,5-miljoonainen dong-vähemmistö asuu Guangxin, Guizhoun ja Hunanin provinsseissa. Dong-kansan arvellaan siirtyneen nykyisen Thaimaan tienoilta Kiinaan 3000 vuotta sitten.

 

Dong-kieli kuuluu sino-tiibettiläiseen kieliryhmään. Puheessa on 15 äännekorkeuden variaatiota. Kirjoituksessa käytetään pääasiassa kiinalaisia merkkejä, vaikka latinalaisin kirjaimin kirjoitettava versio kehitettiin jo 1950-luvulla.

Dong-kansa muodostaa kyläkohtaisia suurperheitä tai klaaneja. Yhden kylän kaikilla asukkailla saattaa olla sama sukunimi.

Talot on rakennettu puusta, ja ne ovat usein kaksi- tai kolmikerroksisia. Makuutilat ja niiden välissä oleva avoin tila ovat yläkerrassa. Alakerrasta löytyy keittiö, ruokahuone ja pesutilat, sekä tilat joihin voidaan talvella tuoda pienkarjaa. Dongit pitävät kanoja, sikoja sekä lehmiä ja kasvattavat kaloja. He kasvattavat riisiä, appelsiineja, litshejä ja muita hedelmiä, myös tupakkaa.

Kiinan väestöstä kuulu vähemmistökansoihin noin 7 prosenttia. Eri vähemmistökansoja on 54, ja niiden koko vaihtelee muutamasta tuhannesta aina 15 miljoonaan henkeen.

Vähemmistöjä eivät koske samat syntyvyyden rajoitukset kuin muita kiinalaisia, ja vähemmistöperheet voivat hankkia kaksi tai kolme lasta joutumatta maksamaan samoja taloudellisia sanktioita, joita valtaväestöön kuuluvat perheet ylimääräisistä lapsista maksavat. Kiinan hallitus tukee vähemmistöön kuuluvien opiskelua sekä oman kielen ja kulttuurin säilyttämistä.

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 3/2006

Muut Kumppani-lehden linkit


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!