Saavuttaako Suomi kehitysyhteistyön edelläkävijät?

Kepan kampanjaleipä (Kuva: Leipuri Hiiva) Suomen hallitus neuvottelee maaliskuussa budjettikehyksistä vuosille 2007- 2011. Samalla ratkeaa se, pääseekö Suomi hallitusohjelmaan kirjattuun tavoitteeseen ja YK:n suositukseen eli kehitysyhteistyövaroissa 0,7 prosenttiin kansantulosta. Tämän vuoden arvioitu taso on 0,42 prosenttia.

Helmikuun alussa julkaistu Kepan ”Näin naapurissa – Suomi ja kehitysyhteistyön edelläkävijät” -raportti kiinnittää neuvottelujen alla huomiota kehitysavun määrän ohella laadun kohentamiseen. Raportissa Suomen politiikkaa verrataan kehitysyhteistyön eliittimaihin: Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan, Alankomaihin ja Irlantiin. Irlantia lukuun ottamatta maat ovat saavuttaneet 0,7-tason.

Toinen raportin tekijöistä, Kepan kehityspoliittinen sihteeri Tytti Nahi tiivistää suositukset Suomen kehitysyhteistyön laadun parantamiseksi kolmeen kohtaan.

Ensinnäkin Suomen olisi ohjattava kahdenvälistä apuaan huomattavasti nykyistä enemmän kaikkein köyhimmille maille, ja erityisesti Suomen kahdeksan pääkumppanimaan joukkoon kuuluville Etiopialle, Mosambikille, Sambialle ja Tansanialle. Edelläkävijämaissa köyhimmille maille kohdennetaan huomattavasti suurempi osa avusta kuin Suomessa.

Myös monenkeskisten avustusorganisaatioiden suhteen Suomen olisi järkevämpää keskittää tukensa nykyistä harvemmille järjestöille ja tarkastella eri organisaatioiden toimintaa nykyistä kriittisemmin. Esimerkkinä Nahi mainitsee Norjan tuoreen päätöksen kohdentaa rahoitusta enemmän YK-järjestöille ja vähemmän Maailmanpankille.

Edelläkävijämaihin verrattuna Suomen kehitysyhteistyön laatu kaipaisi raportin mukaan pikaista muutosta myös sidotun avun suhteen. ”Kehitysavun sitominen tavaroiden tai palveluiden ostoon antajamaasta on sekä tehotonta elinkeinotukea että tehotonta kehitysapua”, Nahi toteaa. Noin 14 prosenttia Suomen avusta on sidottua.

Raportti julkistettiin eduskunnan kansalaisinfossa 8. helmikuuta. Mukana oli kansanedustajia kaikista eduskuntaryhmistä perussuomalaisia lukuun ottamatta. Edustajat esittivät kilvan kannatuksensa 0,7-tason saavuttamiseksi budjettikehysneuvotteluissa, mutta hallituspuolueiden edustajat muistuttivat tilanteen haastavuudesta.

”Jos hallitus haluaa pitää kiinni kehyksistä, tavoite vaikuttaa aika epärealistiselta”, totesi demarien Jutta Urpilainen.

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 3/2006

Tilaa Maailman Kuvalehti