Lyhyet maailman palat

Teksti: Eira SerkkolaTeksti: Maippi Tapanainen

LyhyetIhmisoikeudetEurooppaLänsi-EurooppaSuomi

GRAIN: Siipikarjateollisuus on aiheuttanut lintuinfluenssakriisin

Pienimuotoista siipikarjan pitoa ja villilintuja on epäreilusti syyllistetty koko maailmaan levinneestä lintuinfluenssakriisistä. Genetic Resources Action Internationalin (GRAIN) helmikuussa julkaiseman raportin mukaan monikansallinen siipikarjateollisuus on ongelman lähde.

Teollinen siipikarjantuotanto ja siihen liittyvät markkinaverkostot ovat luoneet ihanteelliset olosuhteet H5N1-tyypin lintuinfluenssan kaltaisten tappavien virusten viihtyvyydelle. Päästessään tehdasmaisten tilojen tiheisiin kanapopulaatioihin viruskannat voivat vahvistua nopeasti ja muuttua tappaviksi.

"Muuttolinnuista ja takapihan kanoista puhutaan ikään kuin ne olisivat ongelman ydin", sanoo Devlin Kuyek GRAIN:sta. "Virus tappaa ne, mutta ei leviä tehokkaasti niiden välityksellä."

Esimerkiksi malesialaisten kylien kanoista vain 5 prosenttia on kuollut H5N1:een, mikä osoittaa, että viruksella on vaikeuksia levitä pienimuotoisten kanaloiden kautta. Laosin siipikarjasta 90 prosenttia tuotetaan pientiloilla, joista vain suurtilojen läheisyydessä sijaitsevilla on ilmennyt tartuntoja.

"Kohtaamme todistusaineistoa kerta toisensa jälkeen. Tappava lintuinfluenssa levisi teollisilta siipikarjatiloilta ympäristöön Hollannissa vuonna 2003, Japanissa vuonna 2004 ja Egyptissä vuonna 2006", selvittää Kuyek.

Aiemmin tänä vuonna Nigeriassa ilmenneet tartunnat alkoivat yksittäiseltä tehdasmaiselta tilalta. Intiassa puolestaan paikalliset viranomaiset tiedottivat, että H5N1 levisi maan suurimman siipikarjayhtiön Venkateshwara Hatcheriesin kautta.

GRAIN kummeksuukin raportissaan, miksi hallitukset ja kansainväliset instituutiot kuten YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO eivät tutki, kuinka teolliset maatilat ja niiden sivutuotteet, kuten ruokintarehu ja lanta, levittävät virusta. Viranomaiset tuottavat kasapäin aloitteita ulkoilmakanaloiden kieltämiseksi, puristavat pientuottajat hengiltä ja tuottavat maatiloille geenimuunneltuja kanoja. Teollisuuden kytkeytyminen tähän kieltojen ja peitetarinoiden monimutkaiseen verkkoon vaikuttaa täydelliseltä, GRAIN:in raportissa todetaan.

 

 

Lännen biopiratismi Afrikassa jatkuu

Kenian Nakurujärvessä elää mikrobilaji, jonka yhdysvaltalainen yhtiö Genencor Corporation löysi vuonna 1992. Mikrobista valmistetaan entsyymiä, jonka avulla farkkuja voidaan haalistaa. Kanadalainen yhtiö Option Biotech on puolestaan patentoinut aframomum stipulatum -nimisen kasvin siemenen. Se valmistaa siitä potenssilääkettä, jota kutsutaan Bio Vigoraksi. Aframomum stipulatum -kasvia löytyy Kongon tasavallan (Brazzaville) sademetsistä.

Haalistetut farkut ja Bio Vigora myyvät hyvin, mutta Kenia ja Kongon tasavalta eivät ole saaneet penniäkään niiden myynnistä. Asiantuntijoiden mukaan Genencor ja Option Biotechin kaltaisten yhtiöiden toiminta rikkoo vuonna 1992 solmittua YK:n ympäristön monimuotoisuussopimusta, jolla pyritään takaamaan maailman luonnonresurssien oikeudenmukainen jako.

Genencor Corporation ja Option Biotech eivät ole ainoita länsimaalaisia yhtiöitä, jotka ovat hyödyntäneet Afrikan luonnonresursseja. Saksalainen kemikaali- ja lääkejätti Bayer käyttää mikrobilajia, jonka se on saanut Ruirujärvestä Keniasta. Tästä mikrobista valmistetaan diabeetikkojen käyttämää lääkettä, jota markkinoidaan nimillä Precose ja Glucobay. Lääke on ollut rahasampo Bayerille, mutta kenialaiset eivät ole taaskaan saaneet mitään.

"Se biopiratismi on uudenlaista koloniaalista ryöstöä", brittilehti The Independent siteerasi Beth Burrowsia, jonka johtama Edmonds Instituten ympäristöjärjestö julkaisi biopiratismiraportin helmikuussa tänä vuonna.

Percy Mashaire

Toukat uhkaavat satoa

TANSANIA. Kuivuudesta kärsivää Tansaniaa kiusaavat nyt myös sateiden myötä pelloille ja laidunmaille levittäytyvät harsosääsken toukat. Toistaiseksi nuo myös helmimadoiksi kutsutut suursyömärit ovat ahmineet kasvuston kymmeniltä tuhansilta hehtaareilta eri puolilta maata. Pahiten helmimadot ovat tehneet tuhojaan maan pohjoisosissa.

Harsosääsken toukat lisääntyvät ja kasvavat villisti kosteissa oloissa, ja nyt Tansaniassa pelätään, että sadekauden myötä vihattu hyönteinen leviää kaikkialle. Tansanian hallitus on käynnistänyt torjunta-aineiden ilmaisjakelun ja kehottanut viljelijöitä suojatoimiin. Toukkien pelätään kuitenkin leviävän edelleen.

Massoina etenevät helmimadot hotkivat suuhunsa kaiken tielleen tulevan vihreän kasvillisuuden. Öiseen aikaan lentävien ja munivien hyönteisten toukat kehittyvät ja lisääntyvät nopeasti, joten niiden tuhoaminen on hankalaa. Edellisen kerran Tansaniassa koettiin helmimatoinvaasio vuonna 1996, jolloin toukat söivät suuhunsa kaiken viljan tuhansien hehtaarien alueelta. Ilman helmimatojen aiheuttamia tuhojakin Tansanian ruokatilanne on huolestuttava. Se on yksi viidestä eniten kuivuudesta kärsineestä itäisen Afrikan maasta. Kuivimmilla alueilla ei ole satanut viiteen vuoteen.

Burman ääni kaikuu Oslosta

Miljoonilla burmalaisilla on ensi kertaa elämässään mahdollisuus katsoa riippumatonta televisiokanavaa, joka puhuu heidän omaa kieltään.

Ohjelmaa tuottaa Norjan pääkaupungissa Oslossa toimiva Burman demokraattinen ääni, joka aloitti tv-lähetykset satelliitin kautta viime vuonna. Burmankielistä radio-ohjelmaa se on tuottanut siitä lähtien, kun maan sotilasjuntta vuonna 1992 kielsi oppositiojohtaja Aung San Suu Kyitä matkustamasta Osloon noutamaan Nobelin rauhanpalkintoaan. Suu Kyi on nytkin kotiarestissa.

Toimituksen muodostavat 11 Oslossa asuvaa Burman pakolaista, ja avustajia on kymmeniä eri puolilla maailmaa. Ohjelmissa puolustetaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia, puhutaan burmalaisten pakkotyöstä ja poliittisesta ahdingosta sekä kehitysasioista, kuten mikroluotoista, terveydestä ja koulutuksesta.

Radio tavoittaa arviolta 30 miljoonaa Burman, viralliselta nimeltään Myanmarin, 50 miljoonasta asukkaasta ja tv vähemmän. "Maassa on runsaasti satelliittiantenneja, joten uskomme, että voimme tavoittaa kymmenen miljoonaa katsojaa", aseman johtaja Aye Chan Naing sanoo.

Hänen mukaansa Burman juntta häiritsi alussa radiolähetyksiä, mutta nykyisin niitä kuuntelevat valtion virkamiehetkin saadakseen luotettavaa tietoa. Satelliittikanavan tv-lähetyksiä tulee toistaiseksi vain kaksi tuntia viikossa, mutta Naingin mukaan burmalaiset ovat siitäkin innoissaan. "Jotkut eivät olleet koskaan aiemmin nähneet Suu Kyitä ja muita oppositiojohtajia, koska valtion viestimet eivät ikinä näytä heitä."

IPS - Tarjei Kidd Olsen

Uusi presidentti, uudet tuulet

Maaliskuussa virkaan astunut Chilen ensimmäinen naispresidentti Michelle Bachelet lupasi ensi töikseen parantaa chileläisten sosiaaliturvaa ja jakaa talouskasvun hedelmät entistä tasaisemmin.

Presidentin lupaamat uudistukset kuulostavat tutulta pohjoismaista sosiaalidemokratiaa seuranneille: nuorten työllisyyttä parannetaan valtion tuella, eläkejärjestelmää remontoidaan ja koulutukseen panostetaan. Lisäksi Bachelet lupasi ilmaisen terveydenhuollon kaikille 60 vuotta täyttäneille chileläisille.

Tuore presidentti ajaa myös tasa-arvoa. Uuden hallituksen ministereistä tasan puolet on nyt naisia, puolet miehiä. Presidentinkautensa alkajaisiksi julkistamaansa ohjelmaan Bachelet mahdutti myös ehdotuksen siitä, että Chileen luotaisiin asevelvollisuuden ohelle mahdollisuus siviilipalveluksen suorittamiseen.

Bachelet on koulutukseltaan lääkäri ja toiminut ennen presidentiksi nousuaan sekä terveys- että puolustusministerinä 2000-luvulla. Sosialistipuolueeseen kuuluva Bachelet on 54-vuotias, ja hänellä on kolme lasta.

Bacheletilla on suotuisa aika tehdä uudistuksia, sillä Chilen talous on toipunut viime vuosikymmenen lopun notkahduksesta.

Toppelius tarjoaa tietoa ja toimintaa

Kansainvälinen toimintakeskus Toppelius perustettiin Ouluun vuonna 2000. Komeasti kunnostetussa vanhassa puutalossa keskellä kaupunkia sijaitsevassa Toppeliuksessa toimivat myös maahanmuuttajatoimisto ja Pohjois-Suomen tulkkipalvelu. Talon vuosittainen kävijämäärä on yli 40000.

Toppeliuksen vappujuhlahumua (Kuva: Niina Teräslahti)Toppeliuksessa vietettiin vappujuhlaa.

Keskuksessa järjestetään tapahtumia laidasta laitaan: kulttuuri-iltoja, näyttelyitä, kielikursseja ja kerhotoimintaa. "Pyrimme olemaan joustavia ja suunnittelemaan toimintaa vähän kerrallaan, aina vaihtuvien tarpeiden mukaan", kertoo toiminnanohjaaja Shahnaz Mikkonen.

Suosituimpia toimintamuotoja ovat jo pitkään olleet suomen kielen kerhomuotoiset kurssit ja itämaisten pelien illat. Lisäksi moni maahanmuuttaja on innostunut pelaamaan jalkapalloa Team Toppeliuksen riveissä.

Runsaasti väkeä ovat koonneet myös infotilaisuudet. Viranomaiset ja muut asiantuntijat ovat luennoineet esimerkiksi työnhausta, sosiaaliturvasta ja lasten kasvatuksesta. Suomi-tietoa on lisäksi tarjolla toimintakeskuksen tietopisteessä sekä Toppeliuksen tuottamissa informaatiolehtisissä.

Toppelius on kaikille kaupunkilaisille avoin kohtauspaikka, johon voi tulla vaikka tapaamaan kavereita.

"Täällä voi käyttää nettiä, juoda kupin kahvia, lueskella lehtiä tai soittaa pianoa", luettelee Mikkonen. Taloon voi poiketa myös ilman erityistä syytä. Mikkosen mukaan seinällä voisikin lukea: "Asiaton oleskelu sallittu".

Marjo Jääskä

Iranilaispojalle korvauksia lapsuuden traumoista

Australian hallitus on tuomittu maksamaan 400 000 Australian dollaria eli noin 247 000 euroa yksitoistavuotiaalle iranilaispojalle, joka vietti kaksi vuotta australialaisessa luvattomille maahanpyrkijöille rakennetussa eristysleirissä.

Korvauksen saava Shayan Badraies vietti vuodet 2000-2002 kahdella eri leirillä ja joutui todistamaan epätoivoisten turvapaikanhakijoiden mielenosoituksia, nälkälakkoja ja itsemurhayrityksiä. Hän oli maahan tullessaan 5-vuotias. Sittemmin koko Badraiesin perhe sai pysyvän oleskeluluvan Australiaan, mutta Sydneyssä koulua käyvä Shayan kärsii edelleen post-traumaattisesta stressireaktiosta ja masennuksesta ja tarvitsee hoitoa oireisiinsa.

Australian hallitus noudattaa edelleen tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa, mutta lapsiperheitä se ei enää sulje eristetyille leireille.

Kiintiöpaikat eivät tuo tasa-arvoa

Ruanda voi ylpeillä sillä, että maan politiikassa naisten panos on merkittävä, onhan maan parlamentissa naisten osuus suhteellisesti suurempi kuin missään muualla maailmassa. Niukimmin Ruandalle häviää tasa-arvotietoinen Ruotsi, kolmantena seuraa Norja.

Ruandalaisia koulutyttöjä (Kuva: Leona Kotilainen) Ruandassa tasa-arvoon on vielä matkaa.

Naisedustajien määrää selittää Ruandan lainsäädäntö, jonka perusteella naisille on varattu kolmannes parlamenttipaikoista. Lopuista miehet ja naiset kamppailevat tasavertaisesti. Tällä hetkellä maan alahuoneen 80 edustajasta naisia on 39, ylähuoneessa heitä on kuusi 20:stä. Myös Ruandan korkeimman oikeuden presidentti on nainen, samoin monet ministerit.

Ruandalaiset naisjärjestöt eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä, vaan kutsuvat naisparlamentaarikkoja kukkasiksi, jotka ovat kauniita katsella, mutta saavat aikaan varsin vähän. Aikaansaaminen on toisaalta hyvin vaikeaa, sillä Ruandassa valta on keskittynyt presidentille.

Merkittävin lakiuudistus, jonka naiset ovat ajaneet läpi, tuli voimaan jo vuonna 1999. Tuolloin säädettiin naimisissa olevien naisten oikeudesta periä maata vanhemmiltaan - aiemmin avioliitto vei perimäoikeuden.

Kiintiöpaikat takaavat naisten edustuksen, mutta sukupuolten tasa-arvosta Ruandassa ei edelleenkään voi puhua. Koulutuksessa ja työelämässä miehet vetävät aina pidemmän korren - siitäkin huolimatta, että 1990-luvun puolivälissä Ruandassa arvioitiin olevan jokaista miestä kohden seitsemän naista.

Ilo auttaa toipumaan

Sudanilaisia pakolaistyttöjä Breidjingin leirillä Tshadin puolella (Kuva: UNHCR / H. Caux) Sudanilaisia pakolaistyttöjä Breidjingin leirillä Tshadin puolella.Monet pakolaisleireillä asuvat lapset ovat joutuneet todistamaan sanoinkuvaamattomia julmuuksia. Leiri voi tuoda kelvollisen turvan, mutta kasvuympäristönä pakolaisleiri on parhaimmillaankin yhtäältä vaarallinen, toisaalta virikkeetön ja ankea. Suurin vaara monien pakolaisleirien tyttölapsille ovat raiskaukset, poikia puolestaan uhkaa rekrytointi tai sieppaus lapsisotilaaksi. Pakolaislapsia vaivaa kuitenkin myös silkka joutilaisuus, koska mielekkään tekemisen mahdollisuuksia on niukasti leirien puutteellisissa oloissa.

Darfurin pakolaisleireille on perustettu lasten elämää helpottamaan lapsiystävällisiä alueita, joilla lapset voivat leikkiä, ilmaista tunteitaan ja saada kokemuksia "tavallisesta" elämästä. Joidenkin leirien lapsiystävällisillä alueilla lapsista huolehtivat psykososiaalisen tuen antamiseen koulutetut ohjaajat, ryhmät ovat pieniä ja jokainen jäsen saa niin huomiota kuin tukeakin. Myös opettajia on Darfurissa koulutettu tukemaan sodan traumatisoimia lapsia. Kaikilla leireillä asiat eivät ole yhtä hyvin - pahimmillaan yksi ohjaaja yrittää laulattaa ja leikittää sataa lasta kerrallaan, eikä yksilöllisyydestä ole tietoakaan.

Lapsipsykologien mukaan pakolaisleirien kouluissa ja lapsiystävällisillä alueilla tulisi tehdä tilaa erityisesti ilolle ja onnellisuudelle. Nauraminen ja iloitseminen on heidän mukaansa yksi parhaista tavoista selviytyä kovista kokemuksista takaisin normaalielämään.

Poliosuoja miljoonille lapsille

Afganistan. Yli seitsemän miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta rokotettiin poliota vastaan maaliskuun alussa Afganistanissa. YK:n ja maan hallituksen käynnistämään rokotuskampanjaan osallistui noin 40 000 ihmistä, iso osa heistä vapaaehtoistyöntekijöinä. Kampanja kesti vain kaksi päivää. Sinä aikana kaikkien afganistanilaislasten oli tarkoitus saada suojaava sokeripalansa. Poliorokotteen ohella lapsille jaettiin A-vitamiinivalmisteita.

Vuonna 2005 Afganistanissa sairastui polioon seitsemän ihmistä. Sinnikkäimmin tauti on pesinyt eteläisissä Helmandissa ja Urozganissa. Surullista kyllä, juuri Helmandissa ja Urozganissa osa lapsista jäi nytkin ilman rokotetta, sillä kaikkein turvattomimmille alueille kampanja ei ulottunut.

Polio on herkästi tarttuva, viruksen aiheuttama infektiosairaus, joka vahingoittaa hermostoa ja voi johtaa täydelliseen halvaantumiseen muutamassa tunnissa. Tauti voi tarttua kaiken ikäisiin ihmisiin, mutta suurin osa siihen sairastuvista on alle kolmivuotiaita lapsia. Afganistanin lisäksi poliota esiintyy vielä Nigeriassa, Intiassa, Nigerissä, Somaliassa ja Pakistanissa.

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 4/2006

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!