Kaikkien aikojen ryöstö?

Bagdadin museosta ryövättiin yli 14 000 esinettä huhtikuussa 2003. Niitä jäljitetään nyt ympäri maailmaa.

Teksti: Riadh Muthana

PitkätKulttuuriAasiaLähi-itäIrak

Historia tuntee miljoonien dollarien pankkiryöstöjä, ovelia jalokivivarkauksia ja kieroja kavalluksia mutta harvemmin nykypäivänä kuulee kokonaisen kansakunnan kulttuuriperinteen ryöväämisestä.

Vuonna 1923 perustettu Irakin kansallismuseo muodostui vuosikymmenien saatossa erääksi bagdadilaisten ylpeydenaiheista. Tuhansia vuosia vanhaa, aina muinaiseen Sumeriin ja Akkadiin palautuvaa kulttuuriperintöä vaaliva instituutti edusti etnisesti ja uskonnollisesti hajanaisen kansan yhteisiä historiallisia juuria.

Länsiliittouman kaadettua Bagdadin hallinnon ja kaupungin ajauduttua kaaokseen huhtikuussa 2003 kansallismuseon aarteiden puhaltamiseen kului ainoastaan runsas vuorokausi. Museon johtajisto oli pyrkinyt siirtämään kalleimpia aarteita talteen rakennuksen noin 120 näyttelytilasta ja toimistosta, mutta siitä huolimatta ryövääjät kantoivat runsaan vuorokauden kuluessa matkassaan yli 14 000 esinettä. Se tarkoittaa noin puolta museon arvokkaimmista esineistä. Monet ryöstelevistä joukkioista olivat toimineet ammattimaisesti. Yhä kadoksissa on muun muassa nelisenkymmentä korvaamattoman arvokasta islamin historian varhaisvaiheisiin kuuluvaa aarretta.

The Thieves of Bagdad -teoksen julkaissut amerikkalainen kirjailija Matthew Bogdanos kertoi hiljattain brittiläisessä The Independent -lehdessä, että museon ryövääminen tapahtui kolmessa peräkkäisessä aallossa.

Ensimmäisinä apajoille ehätti osa museon henkilökunnasta, joita seurasivat ammattimaiset rikollisliigat. Koko kaupungin ajauduttua kaaokseen kaikki julkinen omaisuus, museo mukaan lukien, joutui silmittömän ryöstelyn kohteeksi.

Bogdanow on toiminut keskeisessä roolissa Kansallismuseon aarteiden jäljittämisessä. Suuri osa maasta salakuljetetuista aarteista, miltei tuhat esinettä, on pulpahtanut pintaan - yllätys, yllätys - Yhdysvalloissa. Ranskasta ja Sveitsistä niitä on jäljitetty yhteensä noin 700. Nyt Bagdadiin on palautettu noin 4000 esinettä ja jahti jatkuu.

Bogdanowin tavoin monet muut tutkijat ovat Kansallismuseon aarteiden ohella huolissaan myös maan arkeologisesti merkittävien kohteiden kohtalosta. Rikollisliigojen iskuja kaivausalueille ei ole vältetty länsiliittouman ponnisteluista huolimatta. Irakin aarteista puhuttaessa kansainvälisen yhteisön olisi ymmärrettävä, että kyseessä on eräs ihmiskunnan historian merkittävimmistä arkeologisista kohteista. Näiden aarteiden ajautuminen hämäräperäisten keräilijöiden käsiin olisi estettävä kaikin keinoin.

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 5/2006

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!