Kalastajakylän ajastaika

Mekongin sivujokien kalastajakylien elämää säätelevät vedenpinnan muutokset ja kalojen muuttoliike. Kun veden henkiä kunnioitetaan, se antaa runsaasti ruokaa.

Teksti: Timo Kuronen

PitkätYmpäristöAasiaKaakkois-AasiaThaimaa

Pallokala (Kuva:Timo Kuronen). Uhattuna Pallokala pullistaa itsensä. Songkhramin pallokaloja voi syödä, mutta meressä elävät ovat myrkyllisiä.Kämmenellä on kaksitoista kalaa, yhtätoista eri lajia. Pienestä koostaan huolimatta ne ovat aikuisia ja jäädessään sadung-nostoverkkoon olivat matkalla kutemaan koillisthaimaalaisen Songkhram-joen varrelle.

On kesäkuun alku, ja sadekauden ensimmäiset kunnon sateet ovat alkaneet nostaa joen pintaa nopeasti. Kymmenet suuremmatkin kalalajit nousevat kutemaan tähän mahtavan Mekong-virran sivujokeen, kun vesi työntyy rannan bambumetsiköihin ja tulvauomiin. Sama näytelmä toistuu vuosittain muissakin alueen patoamattomissa joissa.  Phon Ko -kylän naisilla on pari kolme päivää aikaa nostella ylös pikkukaloja, joista tehdään banaaninlehdissä kypsytettyä kalaherkkua mok plaasiuuta. Aamusta iltaan joen rantavedessä seisten he kallistavat bambunvarsista ja tiheästä verkosta tehtyä sadungia niin, että pikkukalat sujahtavat vyötäisille kiinnitettyyn punoskoriin.

Sadekauden alku on parasta kalastuskautta, mutta ajankohta tietää kiirettä myös riisipelloilla, jotka on muokattava nopeasti istutuskuntoon. Samaan aikaan metsistä löytyy runsaasti sieniä, bambunversoja ja muita kasviksia ruokapöytään ja markkinoille. Monet lähtevät pyytämään sammakkoeläimiä, sillä niitäkin on kymmenkunta syötävää sorttia.

Kala syö ja käy pyydykseen

Pahus, ankerias on karannut korista. (Kuva:Timo Kuronen)  Korista karannut ankerias ei ole liian nopea yli 70-vuotiaalle Bounma Bounchanille.Vain muutamaa päivää aiemmin viitisenkymmentä kilometriä Songkhramia ylävirtaan Tha Rae -kylän miehet ja naiset kalastivat hää-heittoverkoilla seisten melkein keskellä jokea. Kalaa löytyy myös kuivalla kaudella, mutta silloin on tiedettävä tarkemmin, mistä etsiä. Praiwit Kaeonaam koki joen penkkaan piilottamansa ngääp-pyydykset, joihin sammakot ja ravut etsiytyvät kerta toisensa jälkeen.

Kuivalla kaudella uuden satovuoden kiireisiin on varauduttu korjaamalla verkot ja työvälineet sekä punomalla uudet korit ja pyydykset. Seniorikansalaiset, kuten yli 70-vuotias Bounma Bounchan, ovat arvostetussa asemassa kylissään. sillä he osaavat parhaiten pyydystenteon ja pitävät yllä perinnetietoa. He ovat myös armoitettuja kalastajia niin pitkään kuin jalat kantavat.

hieno hyppy (Kuva:Timo Kuronen) Songkhramin jokivarsi on täynnä rantapenkkaan upotettuja pitkiä bambunvarsia ja niihin kiinnitettyjä puolentoista metrin korkuisia pystykatiskoja, loobeja. Sadekaudella katiskat jäävät veden alle ja rantaa myöten ylävirtaan nousevat kalat joutuvat kiikkiin mennessään maistelemaan katiskan pohjalle asetettua tahmariisisyöttiä.

Phon Kossa loobeja on useita satoja, ja ne käydään tarkastamassa päivittäin eri perheiden muodostamien kalastusosuuskuntien voimin. Naisia ei tähän työhön uskalleta pyytää, sillä katiskat voivat korkeimman tulvan aikaan syyskuussa olla lähes 10 metriä vedenpinnan alapuolella, ja ne on nostettava ylös sukeltamalla.

Festivaalitunnelmia Thaimaasta (Kuva:Timo Kuronen).

 

Kala on jokivarressa vuotuisen festivaalin väärti. Sri Songkhramin juhlakentällä ovat tanssivuorossa noin kymmenvuotiaat tytöt.

Loobien tarkastus kestää useita tunteja, ja tauon aikana miehet paistelevat pyytämiään kaloja lounaaksi. Samai Sripalak aikoo tehdä kookkaasta itu-kalasta, chilistä ja muurahaisenmunista raakaa kalamuhennosta koi plaata. Riisi tuodaan mukana kotoa, mutta salaatti saadaan joen varren pensaiden syötäväksi kelpaavista lehdistä.

Täyttä elämää

<No jos ei tällä tule kalaa... (Kuva:Timo Kuronen).  Suuren katiskan näköisellä pohjapyydyksellä voidaan sulkea pieni vesiväylä, kuten tulvalammen lasku-uoma Tha Raen kylässä.Kalamiesten mukaan tämä on täyttä elämää. He jättävät mielellään sekä riisinviljelyn että kaupungin kiireet muille. Parhaista pyydetyistä kaloista tehdään kotona ruokaa, ja ylimääräiset lähetetään myytäväksi piirikunnan keskuksen Sri Songkhramin torille.

Korkeimman tulvan aikana vesi peittää kymmeniätuhansia hehtaareja Songkhramin jokitasangon peltoja ja metsiä. Alueen kymmenet kylät ovat turvassa mäkien muodostamassa saaristossa. Kun vesi alkaa laskea, sivu-uomat täyttyvät erilaisista pyydyksistä ja verkoista. Kilometrienkin päässä joesta olevat lammet ovat täynnä kaloja ja äyriäisiä. Jos lampia on useita, kuten Tha Raen kylässä, kalastusoikeuksia niihin vuokrataan ulkopuolisille.

Sadekauden lopulla veden henkiä kiitetään hyvistä kalansaaliista. Tha Raen kalastajat asettavat pienen alttarin jokivarren puun haarukkaan, ja lahjaksi hengille annetaan tahmariisiä ja riisiviinaa kukkien ja kynttilöiden kera.

Naiset irrottavat kaloja verkosta Thaimaassa (Kuva:Timo Kuronen). Tha Raen naiset ehtivät osallistua kalastuspuuhiin ennen riisinviljelykauden kiireitä. Lokakuussa joen varren kyläläiset kokoontuvat Sri Songkhramin juhlakentälle vuotuiseen kalafestivaaliin. Suuren paraatikulkueen aikana kukin kylä esittelee oman nimikkokalansa, ja ilonpitoon kuuluvat myös perinnetanssit ja näytelmät. Illan kruunaa Miss Songkhramin valinta.

Kuivan ja kylmän kauden alku marraskuussa on Bounma Bounchanille parasta ankeriaan pyyntiaikaa. Hän kävelee loppuiltapäivästä kotoaan parin kilometrin päässä oleville lammille ja asettaa lierosyötillä varustetut pitkäkaulaiset tum ien -pyydykset parhaisiin paikkoihin. Aamulla auringon noustessa hän käy tarkistamassa saaliinsa.

Kylä nousee! (Kuva:Timo Kuronen).  Kesäkuun alussa osa rantaa pitkin ylös uivista pikkukaloista päätyy Phon Kon kylän naisten nostoverkkoihin ja vyötäisillä oleviin punoskoreihin.Länsimaisen kalenterivuoden lopulla koettaa riisinkorjuun aika. Koska kylien ruokaturva koostuu tuoreista aineksista, kala- ja vihannesvalikoima niukkenee kuivalla kaudella mutta ei lopu koskaan. Ruokapöydässä on silloinkin ainakin kahdenlaista kalaruokaa. Lisäravintoa tuovat äyriäiset, simpukat ja hyönteiset.

Songkhramin tyyneltä vedenpinnalta heijastuu suuren nostoverkkoa kannattelevan sadung yai -lautan kuva. Luonnon ja ihmisten elämä Songkhramilla on muutaman kuukauden hidastusvaihteella keräten voimia uutta sateiden mukana alkavaa vuotta varten. Kylissä muhii kuitenkin päättäväinen vastarinta sekä omaan jokeen että muualle Mekongin valuma-alueelle suunniteltuja patoja vastaan. Kalojen vuotuinen muuttoliike ja ihmisten ruokaturva on taattava.

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 5/2006

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!