Nepalin ääni kyläilee Suomessa

"Toimin aina ihmisten, en poliittisten ideologioiden puolesta", sanoo Nepathyan laulaja Amrit Gurung.

Teksti: Jenni Sipilä

PitkätKulttuuriMusiikkiAasiaEtelä-AasiaNepal

Nepathya yhtyeen solisti Amrit Gurung (Kuva: Rajesh KC)

"Toimin aina ihmisten, en poliittisten ideologioiden puolesta", sanoo Amrit Gurung. Hän saapuu yhtyeensä Nepathyan kanssa toukokuun viimeisenä viikonloppuna Maailma kylässä -festivaalille.

Valtaosa Nepalin 25-miljoonaisesta kansasta asuu maan poliittisessa ja taloudellisessa keskuksessa, Katmandun laaksossa. Pohjoisen jylhissä vuoristoissa elää kuitenkin kymmeniä pieniä etnisiä ryhmiä omine kulttuureineen ja kielineen. Vuoriston asukkaat ja keskuksessa elävät ovat perinteisesti eläneet sopusoinnussa keskenään.

"Kulkeminen on osa jokaisen nepalilaisen elämää", kertoo Amrit Gurung, Nepathya-yhtyeen keulahahmo. "Vuoriston vaikeissa olosuhteissa elävien on matkustettava talveksi tasangolle, ja vaeltamisen pakko on synnyttänyt etniset rajat rikkovaa harmoniaa ja suvaitsevaisuutta nepalilaisten välille."

Nepathyan laulaja ja säveltäjä kertoo tekevänsä musiikkia koko kansalle. "Vaikka musiikissamme käytetään länsimaisia soittimia, melodiamme ja lyriikkamme kumpuavat Nepalin vuorilta ja kukkuloilta. Meillä on kuulijoita joka puolella maata. Olemme ylpeitä juuri siitä, että soitamme kansan musiikkia ja laulamme kansan äänellä."

Nepathya kantaa vastuunsa

Kuutisentoista vuotta sitten perustettu Nepathya on kasvanut vastuulliseksi yhteiskunnalliseksi vaik uttajaksi samaa tahtia, kun Nepalin sisäpoliittinen konflikti on kehittynyt kohti humanitaarista kriisiä. Hallituksen ja maolaississien välinen, vuonna 1996 alkanut aseellinen selkkaus on levinnyt lähes koko maahan ja vaatinut tuhansien ihmisten hengen. Vielä 1990-luvun alussa romanttisia rakkauslauluja esittänyt yhtye antaa nykyään äänensä viattomille väkivallan uhreille.

"Nyky-Nepalissa, jossa kahden taistelevan osapuolen välinen väkivalta on osa arkea, jokaisella on velvollisuus toimia tilanteen ratkaisemiseksi mahdollisuuksiensa mukaan. Vastuullisina kansalaisina me teemme Nepathyan kautta oman osamme."

Yhtyeen viimeisin, vuonna 2005 julkaistu albumi Ghatana on saanut nimensä onnettomuudesta, jossa kuusi sivullista menetti henkensä heitä kyyditsevän bussin joutuessa armeijan ja maolaississien ristituleen. Levy on protesti ideologioista kumpuavaa väkivaltaa vastaan.

"Olen aina toiminut ihmisten, en poliittisten ideologioiden puolesta. Olen pysynyt ei-poliittisena kaikkien näiden vuosien ajan, eikä se näissä oloissa ole ollut helppoa. Toimin niiden viattomien sivullisten puolesta, jotka ovat menettäneet henkensä ilman syytä", Amrit Gurung korostaa.

Nepathya on järjestänyt useita hyväntekeväisyyskiertueita keräten varoja vähäosaisille ja välittäen rauhan sanomaa. Vuonna 2004 järjestetyllä Education for Peace -kiertueella yli 15 000 ihmistä kuuli Nepathyan viestin yhtyeen esiintyessä 15 kylässä. Varoja kylien kouluille saatiin kerättyä 140 000 dollaria.

"Jokaisella oppilaalla on oikeus väkivallattomaan opiskeluympäristöön. Kapinan alettua kymmenisen vuotta sitten tätä oikeutta on loukattu jatkuvasti."

Kansa on unohdettu

Rauhanneuvottelujen aloittamista hallituksen ja maoistien välillä vaikeuttavat Nepalin kuninkaan ja puolueiden väliset poliittiset kiistat.

"Konfliktissa on kolme osapuolta: kuningas, puolueet ja maoistit", selventää Gurung. Tilanteen ratkeaminen asein on epätodennäköistä. Armeijan ylivoimasta tietoisina maolaississit välttelevät yhteenottoja ja ovat pitäytyneet sissitaktiikassa.

"Kaikkien osapuolten tulisi tiedostaa vuoropuhelun merkitys konfliktin ratkaisemiseksi. Dialogin alettua palaset alkavat hiljalleen loksahdella paikoilleen", Gurung uskoo.

Hänen mielestään tuloksellinen vuoropuhelu edellyttää myös neljännen osapuolen, Nepalin kansan, kuulemista.

"Olen aina kokenut, että konfliktin kolme osapuolta ajattelevat ja puhuvat vain omista ideologioistaan käsin ja unohtavat kansan sekä tilanteen sosio-ekonomiset taustat."

Nepalilaisista valtaosa asuu maaseudulla, mutta viljelyskelpoisen maan ja työn puute sekä erityisesti maaseudulla voimistunut konflikti ajavat monet kaupunkeihin paremman toimeentulon toivossa. Väestöstä lähes puolet elää köyhyysrajan alapuolella ja yli viidesosa alle kahdella dollarilla päivässä. Puhtaasta vedestä ja lääkäreistä on pulaa ja lasten koulunkäyntimahdollisuudet ovat heikot.

"Nykyinen sekasorto ei voi enää jatkua, meidän tehtävämme on pakottaa ihmiset näkemään Nepalin todellisuus ongelmineen", kiteyttää Gurung.

Ääni Nepalin hiljaisille

Vuosia kotimaataan kiertäessään Amrit Gurung on nähnyt väkivallan ja pelon jättämät arvet.

"Nepalilaiset tunnetaan hymystään ja vieraanvaraisuudestaan. Muistan elävästi, kuinka ennen konfliktin alkua, kyliä kiertäessäni, ihmiset ottivat minut avosylin vastaan, kutsuivat vieraakseen tarjoten ruokaa ja katon pään päälle. Tänä päivänä ihmiset suhtautuvat tuntemattomiin epäluuloisesti, ja hymy on kadonnut heidän huuliltaan. Kun ilo ja luottamus ovat kerran kadonneet elämästä, paluuta entiseen ei ole."

Gurung on pyrkinyt vaalimaan kansansa perinteitä. Vuonna 2003 hän matkasi toimittaja-ystävänsä Narayan Waglen sekä Nepathyan silloisen kitaristin, Danu Karthalin, kanssa Langtangin vuoristoon Bhedako Jasto -nimisen kansanlaulun synnyinseuduille. Matkan tarkoituksena oli tavoittaa lumihuippuisilla vuorilla syntyneen laulun tunne ennen sen taltioimista levylle. Kymmenen päivän taipaleesta syntyi myös dokumenttielokuva, kansainvälisesti kiitosta niittänyt Bhedako oon Jasto.

Myös Nepathyan toinen dokumentti, Leave our Schools Alone, on kiertänyt kansainvälisiä filmifestivaaleja. Education for Peace -kiertueesta tehty elokuva kertoo yhtyeen taistelusta paremman koululaitoksen puolesta - sellaisen, johon politiikka ja väkivalta eivät kuulu.

Gurungin vuosien työ muusikkona, dokumentaristina ja hyväntekijänä on kunnianosoitus nepalilaisille ja heidän perinteilleen. Edelleen hän antaa äänensä maan hiljaisille.

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 5/2006

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!