Lyhyitä maailman paloja

Teksti: Eira SerkkolaTeksti: Lauri HaapanenTeksti: Maippi TapanainenTeksti: Pia LaineTeksti: Taina Tervonen

LyhyetEurooppaLänsi-EurooppaSuomi

 

Kaasuputket sademetsää halkomaan?

Perun Amazonilla kasvavat maailman neitseellisimpinä säilyneet sademetsät, mutta nyt alati kasvava energian tarve uhkaa näidenkin syrjäisten ja vaikeasti saavutettavien metsien ja niiden ainutlaatuisen eläimistön rauhaa.

Vuonna 2003 Perussa oli toiminnassa seitsemän öljy- ja kaasukenttää, nyt niitä on jo kolmisenkymmentä. Pelkästään vuonna 2005 ulkomaisille yhtiöille vuokrattiin yhdeksän uutta porausaluetta.

Syrjäisessä Urubamban laaksossa sijaitsee Camisea, yksi Perun suurimmista kaasualueista. Tuotanto Camiseassa käynnistyi elokuussa 2004, ja mittavissa suunnitelmissa on muun muassa vetää alueelta kaksi kaasuputkea rannikolle. Jos hanke toteutuu, putket tulevat kulkemaan poikki koskemattoman sademetsän.

Ympäristöjärjestöt katsovat Camisea -projektin - jonka kokonaiskustannukset nousevat viiteen miljardiin dollariin - olevan yksi pahiten Amazonin sademetsiä haavoittavista hankkeista. Niiden mukaan se on jo nyt vahingoittanut maailman monimuotoisimman ja herkimmän sademetsän ekosysteemiä ja haitannut jokikalastuksella elantonsa hankkivien alkuperäisasukkaiden elämää.

Maailman lapset palkitsivat ystäviään

Miljoonat lapset maailman eri kolkista äänestivät ruandalaisen AOCM:n (L’Association des Orphelins Chefs de Ménages) Maailman ystävät -palkinnon voittajaksi. AOCM on ruandalaisten orpojen perustama järjestö, joka auttaa kansanmurhassa vuonna 1994 vanhempansa menettäneitä lapsia ja nuoria. AOCM on rakentanut kokonaisia kyliä, joissa perheet muodostuvat toisistaan huolta pitävistä orvoksi jääneistä lapsista ja nuorista. Yli 6 000 ruandalaista lasta on saanut itselleen kodin ja perheen järjestön avulla.

Maailman lasten palkinnon sai puolestaan kanadalainen Craig Kielburger lasten oikeuksien ajamisesta. Kielburger oli vain 12-vuotias, kun hän perusti Free The Children -järjestön vuonna 1995. Järjestö on muun muassa rakentanut kouluja 21 maahan, lähettänyt kaksisataatuhatta avustuspakettia sekä lahjoittanut kotieläimiä, maata ja ompelukoneita lasten äideille, jotta näiden ei tarvitsisi laittaa lapsiaan työhön. Palkinnon myöntää lapsiraati.

Maailman lasten kunniapalkinnon sai Dalai Laman sisar Jetsun Pema, joka on tehnyt elämäntyönsä Intiassa tiibetiläisten pakolaislasten hyväksi.

Palkitut jakoivat keskenään 1 000 000 Ruotsin kruunun eli noin sadantuhannen euron summan. Palkinnot ojensi Ruotsin kuningatar Silvia. Maailman lasten palkintojen takaa löytyy ruotsalainen Lasten maailma -järjestö (Barnens Värld), joka perustettiin YK:n julistamana lasten vuonna 1979.

Oikeutta duunareille

 

Ay-vieraita Mosambikista (Kuva: Mikko Toivonen)

 

 

 

 

Gesta Gune ja Isabel Pereira vierailivat Suomessa toukokuussa 2006.

Ammattiliitot saavat Mosambikissa toimia vapaasti, mutta perheen elättäminen ei minimipalkalla onnistu.

Mosambikin pankkialan ammattiliitossa Snebissä toimiva Isabel Pereira on ollut ammattiyhdistystoiminnassa mukana tismalleen yhtä kauan kuin töissä pankissakin: 18 vuotta. Kiinnostus oikeudenmukaisuuteen veti mukaan jo ensimmäisenä työpäivänä.

Nyt pankkialan ammattiliitto kasvaa samaa tahtia maan talouden kanssa. Talouskasvun seurauksena pankkitoiminta laajenee myös maakuntiin, joissa pankkeja on tähän asti ollut vain harvassa. Järjestäytymiseen suhtautuvat suopeasti niin työntekijät kuin työnantajatkin.

"Ei pankkialalla ole koskaan ollut mitään ongelmia järjestäytymisen kanssa", Pereira kertoo.

Teollisuusalojen liitossa Sintiquigrassa toimiva Gesta Gune on ammattiyhdistystoiminnassa törmännyt myös vaikeampiin aikoihin, sillä hän oli vuonna 1993 mukana Mosambikin historian ensimmäisessä ammattiliiton yhteyteen perustetussa naisjärjestössä.

"Naisten asiaa ei teollisuusaloilla ajanut silloin kukaan, ja moni mies piti vallan antamista naisille vähän kyseenalaisena", Gune muistelee.

Ensimmäisenä asialistalle nousi viimeisillään raskaana olevien naisten suojeleminen kaikkein raskaimmilta fyysisiltä töiltä. Muutaman päivän synnytysvapaasta on edistytty paljon, sillä nyt laki sallii naisille jo 60 päivän palkallisen äitiysloman. Naisten asema on parantunut muutenkin: nyky-Mosambikissa naisia löytyy monilta avainpaikoilta niin ammattiliitoista kuin valtionhallinnostakin.

Teollisuusalan liitossa Sintiquigrassa valtaosa jäsenistöstä tienaa vain valtion virallisen minimipalkan. Pankkialalla vaaditaan useisiin tehtäviin yliopistotason tutkinto, ja palkka esimerkiksi yksityisissä pankeissa on usein viisi kertaa virallista minimipalkkaa suurempi.

Liittojen neuvotteluasema ei aina ole kaikkein vahvin. Mosambikin tietotoimiston mukaan huhtikuisissa ammattiliittojen, työnantajien ja hallituksen välisissä neuvotteluissa ammattiliitot taipuivat ehdotukseen, jossa minimipalkkaa korotetaan vain 13 prosenttia. Edellisen vuoden aikana inflaatio haukkasi palkkapussista pois rahan arvon alenemisen myötä 14 prosenttia, joten suomalaisittain reippaalta tuntuvan korotusprosentin jälkeenkin työläisille jää käteen vähemmän rahaa kuin vuosi sitten. Virallinen minimipalkka on noin 40 euroa kuukaudessa.

Pereira ja Gune vierailivat muiden palvelualojen ammattiliittojen edustajien kanssa Suomessa toukokuussa. Mosambikilaiset liitot tekevät yhteistyötä suomalaisten ammattiliittojen kanssa hankkeessa, jota koordinoi Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus (SASK).

Pienen valtion suuret luvut

Itä-Afrikassa kuivuudesta kärsivät suuret ja pienet valtiot. Jälkimmäisiin kuuluu Djibouti, jossa on meneillään jo neljäs kuiva vuosi.

Djiboutissa ruoka-avun varassa elää 70 000 ihmistä, ja monien aliravitsemus on ylittämässä kriittisen rajan. Nälkä uhkaa peräti kolmasosaa maan asukkaista, yhteensä 150 000 ihmistä.

Olojen kriisiytymistä ennakoiva kotieläinten väheneminen on joillain alueilla edennyt niin, että karjasta on jäljellä enää viidesosa.

Pienen valtion hätä jää globaalissa tiedonvälityksessä tavallistakin vähemmälle huomiolle, eikä apu löydä helposti perille. Djibouti on anonut 9 miljoonaa dollaria nälänhädän välttämiseen, mutta apua on kertynyt vasta alle pari miljoonaa. Sen maa on saanut hätäapuna YK:n CERF-rahastosta.

Jatkossakaan pelkät sateet eivät riitä poistamaan Djiboutin ongelmia. Köyhyys ja hallituksen kyvyttömyys tarjota peruspalveluita kaikille alueille vaikeuttavat ihmisten elämää pitkään.

Metsänsuojelijoita palkittiin

Goldmanin ympäristöpalkinto on maailman suurin ruohonjuuritason ympäristötyötä tekeville myönnettävä tunnustus. Tämänvuotiset palkinnot jaettiin huhtikuun lopulla, ja niiden saajia yhdistää paitsi tehokkuus toimissaan myös se, ettei heidän tekemänsä työ ole aiemmin saavuttanut suurta julkisuutta. Sen sijaan he ovat opettaneet ja motivoineet paikallisyhteisöjä suojelemaan lähiympäristöään ja puolustamaan oikeuksiaan.

Peräti kolme tämän vuoden palkinnon saajista on kunnostautunut laittomien metsänhakkuiden vastaisessa työssä. Sekä liberialainen Silan Kpanan ’Ayoung Siakour, brasilialainen Tarcisio Feitosa da Silva että Anne Kajir Papua-Uudesta-Guineasta ovat palkinnon myöntäneen Goldman-säätiön perustelujen mukaan ottaneet suuria henkilökohtaisia riskejä kotimaansa metsiä puolustaessaan.

Muut palkitut olivat Kiinan maaseudun vesiolojen parantamiseksi elämäntyönsä tehnyt Yu Xiaogang, ukrainalainen, Tonavan suistoaluetta suojellut Olya Melen sekä yhdysvaltalainen Craig E. Williams - Vietnamin sodan veteraani, jonka onnistui kaataa Pentagonin suunnitelmat tuhota polttamalla eri puolilla USA:ta sijaitsevat kemiallisten aseiden säiliöt.

Goldmanin ympäristöpalkintoja myönnetään vuosittain kuusi kappaletta, yksi kuhunkin asuttuun maanosaan. Palkinnon suuruus on 125 000 dollaria.

Syöpähoitoja sademetsistä

Borneon sademetsien uumenissa uskotaan piilevän kasveja, joista tulevaisuudessa voi löytyä hoitokeinoja useisiin ihmiselle vaarallisiin sairauksiin, kuten aidsiin, malariaan ja syöpään. Maailman luonnonsäätiö WWF kuitenkin varoittaa, että mikäli sademetsiä hävitetään nykyisellä vauhdilla, monet potentiaalit parannuskeinot jäävät löytymättä lajien hävitessä sukupuuttoon. Parissakymmenessä vuodessa luonnontilaisten metsien osuus Borneossa on huvennut neljänneksen. Kokonaan uusia lajeja on viimeisten 25 vuoden aikana löytynyt 422, ja metsien lopullista lajirikkautta voi vain arvailla.

Malesian hallitus ja Yhdysvaltalainen lääkeyhtiö tutkivat Bintangor-puun maitiaisnesteestä saatavaa yhdistelmää aidsin ja hi-viruksen hoidossa. Paikalliset asukkaat käyttävät maitiaisnestevalmistetta esimerkiksi päänsäryn ja ihottuman hoidossa. Langsat-puun kaarnasta puolestaan on löydetty ainesosia, jotka ainakin eläinkokeissa ovat tappaneet malariaa aiheuttavia loiseläimiä, ja Aglaia leptantha -pensaasta saadaan uutettua aineyhdistelmää, joka puree esimerkiksi moniin ihmisen syöpäsoluihin.

Suuri syy metsäkatoon löytyy laittomista hakkuista. Hiljakkoin kolme Borneon valtiota - Brunei, Indonesia ja Malesia - tekivät yhteisaloitteen, jonka tavoitteena on saaren sademetsien suojelu.

Raportti: EU-maat liioittelevat kehitysavun määräänsä

Erityisesti Iso-Britannia, Ranska ja Saksa ovat paisutelleet virallisen kehitysapunsa määrää, kertoo toukokuun alussa julkaistu raportti EU aid: genuine leadership or misleading figures? Eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen kokoaman raportin mukaan viime vuonna peräti 13,5 miljardia euroa eli lähes kolmannes EU-maiden kehitysyhteistyörahoituksesta ei todellisuudessa kohdistunut köyhyyden vähentämiseen kehitysmaissa. Sen sijaan kehitysavuksi laskettiin muun muassa velkahelpotukset, pakolaisten majoitus sekä ulkomaalaisten opiskelijoiden koulutus eurooppalaisissa yliopistoissa.

Suomen virallisesta kehitysavusta 121 miljoonaa eli 17 prosenttia kohdistui viime vuonna velkahelpotuksiin, kertoo OECD:n tilasto. Lisäksi 2 prosenttia käytettiin pakolaisten majoitukseen. Tällä hetkellä Suomi harkitsee myös ulkomaalaisten opiskelijoiden yliopistokoulutuksen laskemista osaksi virallista kehitysapua.

"Irakiin kohdistunut velkahelpotus söi viime vuonna vajaan viidenneksen Suomen kehitysavusta. Kyseessä oli kirjanpitotemppu, sillä todellista rahaa ei siirtynyt maan rajojen ulkopuolelle", toteaa Kepan kehityspoliittinen sihteeri Tytti Nahi.

Kun virallisesta kehitysavusta poistetaan velkahelpotukset ja pakolaisten majoituskulut, Suomi antoi viime vuonna todellista kehitysapua 0,38 prosenttia bruttokansantulosta.

Raportti kritisoi myös Italiaa, jonka todellisen kehitysavun määrä on EU:n vanhojen jäsenmaiden alhaisin. Nykyinen puheenjohtajamaa Itävalta on puolestaan viime vuonna liioitellut kehitysapunsa määrää yli 60 prosenttia. Kiitettävän arvosanan raportissa saavat Luxemburg, Tanska, Alankomaat sekä Ruotsi, joiden todellinen apu ylittää 0,7-tavoitteen.

Velkahelpotusten laskeminen kehitysavuksi ei ole linjassa vuonna 2002 YK:n kehitysrahoituskokouksessa Monterreyssa tehtyjen päätösten kanssa. Monterreyssa sovittiin, että velkahelpotukset eivät saa vähentää kehitysyhteistyön rahoitusta. Viime vuonna EU-maat sitoutuivat yhteisesti nostamaan kehitysyhteistyövaroja ja saavuttamaan YK:n suosittaman tason eli 0,7 prosenttia bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä.

Kylän historia säilyy metsänpeitossa

Metsää Pohjois-Tansaniassa (Kuva: Jussi Ylhäisi)Ziguoiden ja gwenojen kulttuuriin kuuluu hienosyinen metsäjärjestelmä.
Tutkija Jussi Ylhäisi väitteli tohtoriksi Pohjois-Tansanian pyhistä metsistä.

Tansaniassa on kehitysmaaksi poikkeuksellisen paljon valtion suojelemia metsiä, mutta ne on periaatteessa suljettu ihmisiltä. Jokamiehenoikeutta ei tunneta. Perinteisesti suojellut metsät taas ovat paikallisten yhteisöjen käytössä. Niitä on tutkittu hyvin vähän koko Afrikassa.

Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen laitoksen tutkija Jussi Ylhäisi tutki väitöskirjassaan kahden etnisen ryhmän pyhiä ja perinteisesti suojeltuja metsiä Pohjois-Tansaniassa. Gweno-etnit asuvat vuoristossa ja ziguat alangolla. Yhteensä tällaisia metsiä löytyi 920.

"Olin tekemässä pilottitutkimusta metsän sivutuotteista vuonna 1996, kun aloin ihmetellä ympäristöstä poikkeavia metsiä. Sain kuulla, että ne ovat pyhiä metsiä", Ylhäisi kertoo hankkeen viriämisestä.

Tutkimuksessa käytettiin osallistavaa menetelmää. Se tarkoitti tutkimusryhmälle istuntoja kylänvanhimpien, klaanin johtajien, avaininformanttien ja tulkkien kanssa sekä opastettuja kävelyretkiä metsiin. Kaikkiaan tapaamisiin osallistui 293 ihmistä, myös naisia ja nuoria.

"Kyläläisille kerrottiin, että tietoja käytetään Tansanian uuden metsälain valmistelussa. Yksi tutkimuksen saavutus onkin, että vuonna 2002 hyväksytyssä metsälaissa pyhät ja perinteisesti suojellut metsät tunnustetaan ensi kerran virallisesti", Ylhäisi sanoo.

Tutkimuksessa selvitettiin perinteisesti suojeltujen metsien maaperää, kasvillisuutta, vesivaroja, eläimistöä, käyttötarkoituksia sekä paikallisen väestön asenteita metsiä kohtaan.

Siinä missä ulkopuolinen, kuten siirtomaa-ajan viranomainen, näkee vain "puskaa" kylän ulkopuolella, ziguoiden ja gwenojen kulttuuriin kuuluu hienosyinen ja monipuolinen metsäjärjestelmä.

Jotkin metsät ovat "ensiksi tulleen metsiä". Se tarkoittaa klaanin ja paikallisen yhteisön alkupistettä, jonka suojelulla on yhteisöä vahvistava vaikutus. Kaikkein pyhimpiä metsiä ovat sateentekometsät, pyhät uhrieläinten metsästysmaat ja koulutusmetsät, jotka varattiin nuorten poikien valmentamiseen aikuistumisriittiin ja aikuisen elämään. Pojat viettivät omassa metsässään puoli vuotta ja opettelivat muun muassa miesten oman kielen. Koluhombwa taas on ei-toivottujen henkilöiden hautausmaa.

Suojelun aste vaihtelee eri metsissä. Kaikkein pyhimpiin metsiin tavalliset ihmiset eivät saaneet astua jalallaankaan. Toisiin metsätyyppeihin ei liity uskonnollista merkitystä. Näitä ovat esimerkiksi rajametsä eli puskurivyöhyke naapurikylään päin ja piileskelymetsä, jonne naiset ja lapset pakenivat vaaran uhatessa. Niissä sai vähintään metsästää ja keräillä kasveja, välillä kaataa tarvepuitakin.

Näissä erilaisissa metsissä gwenot ja ziguat ovat onnistuneet säilyttämään monia uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja. Metsät ovat Jussi Ylhäisin mielestä tärkeitä myös yhteisöjen kulttuuri-identiteetin ja esi-isien perinnön säilyttäjinä ympäristössä, jossa rakennukset eivät säily ja asuinpaikkaa vaihdetaan peltojen ehdyttyä. Ulkoiset olot uskontoa ja maailmankuvaa myöten ovat muuttuneet melkoisesti viimeisten sadan vuoden kuluessa.

Koulutetut päältä pois

Ranskassa keskusteltiin toukokuussa uudesta siirtolaislaista, joka ottaisi käyttöön siirtolaiskiintiöt ja rajoittaisi perheenyhdistämistä.

Ranska. Helmikuussa Ranskan sisäministeri Nicolas Sarkozy esitteli lakiesityksen uudeksi siirtolaislaiksi. Kyseessä on viides uudistus kymmenen viime vuoden aikana.

Lakiesityksessä ehdotetaan ensimmäistä kertaa kiintiöiden käyttöönottoa: joka vuosi voitaisiin erikseen päättää, kuinka monta oleskelulupaa myönnettäisiin milläkin perusteella ja millekin alalle. Kyse on muun muassa Ison-Britannian ja Saksan käyttämästä mallista, joka on Ranskassa toistaiseksi tuntematon. Sisäministeri Sarkozy puhuu "valitusta siirtolaisuudesta", jonka kautta päästäisiin eroon nykyisestä "kärsitystä siirtolaisuudesta".

Siirtolaisasioihin erikoistuneen tutkijan Patrick Weilin mukaan kiintiöpolitiikka on tuhoon tuomittu.

"Kaikissa maissa, joissa sitä sovelletaan, korkeasti koulutettujen kiintiöt jäävät saavuttamatta ja matalasti koulutettujen kiintiöt ylitetään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että luodaan uusia laittomia siirtolaisia." Laittomien siirtolaisten määrä lisääntyisi entisestään, sillä lakiesitys poistaa nykyisen mahdollisuuden hakea oleskelulupaa, jos laiton siirtolainen pystyy osoittamaan oleskelleensa viimeiset kymmenen vuotta maassa.

Weilin mukaan kiintiöt eivät sitä paitsi ole aivan uusi asia: niitä sovellettiin muun muassa vuonna 1998, silloisen työministeri Martine Aubryn toimesta, kun Ranskaan tarvittiin lisää ulkomaisia ATK-insinöörejä.

Kiintiöpolitiikan yhtenä vaarana pidetään aivovuodon pahentumista kehitysmaista. Weilin mielestä pelko on turha: "Korkeasti koulutetut henkilöt ovat joka tapauksessa maailmanlaajuisilla työmarkkinoilla."

Aivovuotoa vastaan Weil ehdottaa pikemminkin vapaan liikkumisen lisäämistä sekä länsimaiden ja kehitysmaiden korkeakoulujen yhteisrekrytointia. Silloin tutkijat voisivat työskennellä osan vuodesta Ranskassa ja toisen osan kotimaassaan.

Lakiesityksen suurin vaara ei Weilin mukaan ole niinkään aivovuodossa kuin siinä, että perheenyhdistämisen ehtoja tiukennettaisiin huomattavasti. Oleskelulupaa hakevalla tulee olla takuu toimeentulosta, johon uuden lain mukaan ei enää laskettaisi mukaan sosiaaliavustuksia.

"Perhesyistä tapahtuvan siirtolaisuuden rajoittaminen on lakiesityksen pääasiallinen motiivi", Weil totesi toukokuussa ennen kuin lakiehdotuksen läpimenosta äänestettiin. "Laki loisi tieten tahtoen epäjärjestystä ja epäoikeudenmukaisuutta."

Peli-iloa reiluilla palloilla

Reilut jalkapallot

Jalkapallon MM-lopputurnaus pelataan kesä-heinäkuussa Saksassa. MM-kisojen alla kolme kansalaisjärjestöä muistuttaa siitä, kuinka paljon iloa pelien kuningas tuottaa pelaajille ja faneille kaikkialla maailmassa - ainakin melkein.

"Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että myös pallojen valmistajille kuuluu oikeus päästä osalliseksi samasta ilosta", sanoo Reilun kaupan puolesta ry:n kampanjakoordinaattori Mira Muikku.

 

Reilu peli, samat säännöt -kampanja näkyy kesän mittaan erilaisissa kesätapahtumissa ja jalkapalloturnauksissa. Mukana ovat Suomen Palloliitto, Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK ja Reilun kaupan puolesta ry.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Palloliitto lähtee kehitysyhteistyöjärjestöjen kanssa tämänkaltaiseen yhteistyöhön. Liiton päätös lähteä mukaan on merkittävä siksikin, että urheilussa sponsorisopimukset rajaavat käytettävät pallot hyvin tarkkaan, jolloin esimerkiksi reilun kaupan jalkapallojen käyttäminen otteluissa ei yleensä ole mahdollista.

Reilun kaupan pallot näkyvät kesän aikana ainakin kolmessa Palloliiton järjestämässä junioriturnauksessa, joissa palloja jaetaan reilussa pelissä kunnostautuneille pelaajille ja joukkueille.

"Palloliitolla on ollut jo kuuden vuoden ajan Kaikki Pelaa -ohjelma, jonka arvot pohjautuvat lasten ja nuorten oikeuksiin: jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus kannustavaan ja turvalliseen jalkapalloharrastukseen", Palloliiton nuorisopäällikkö Timo Huttunen kuvailee kampanjan sopivuutta liittonsa toimintaan.

Kampanja vihelletään käyntiin toukokuun viimeisenä viikonloppuna Maailma kylässä -festivaaleilla Helsingissä.

Noin 80 prosenttia maailman jalkapalloista valmistetaan Pakistanissa. Jalkapallon ompeleminen on edelleen käsityötä: 32 palasesta syntyy jalkapallo noin 700 pistolla.

Nopea ompelija voi ommella päivässä viisi palloa ja päästä noin 20 rupian eli 26 sentin päiväansioihin, kun kohtuulliseen toimeentuloon tarvittaisiin 50 rupian korvaus yhdestä pallosta - esimerkiksi kilo riisiä maksaa Pakistanissa sen verran. Pallotuotannossa käytetään myös lapsityövoimaa.

Kuluttaja voi vaikuttaa esimerkiksi hankkimalla reilun kaupan jalkapalloja omaan tai seuransa käyttöön ja pyytämällä urheiluvälinevalmistajia kiinnittämään huomiota oloihin, joissa niiden tuotteita tehdään.

Reilun kaupan jalkapalloja tuo Suomeen Tampereen kehitysmaakauppa. Palloja saa maailmankaupoista. Valikoimissa on myös lentopalloja ja beach volley -palloja.

 

Aktivistinunnan murhan välittäjä tuomittiin

Murhattu ihmisoikeustaistelija Dorothyn Stang

Dorothy Stang.

Helmikuussa 2005 löydettiin brasilialaisesta sademetsästä 73-vuotiaan ihmisoikeusaktivisti Dorothy Stangin ruumis. Hänet oli murhattu ampumalla.

Yhdysvaltojen Ohiossa syntynyt Stang oli paitsi maatyöläisten oikeuksia puolustanut aktivisti, myös katolinen nunna. Elämänsä viimeiset kolmekymmentä vuotta hän asui Amazonilla.

Hiljakkoin Stangin murhasta tuomittiin jo kolmas mies, murhan tilaajien ja sen tekijöiden välikädeksi tunnustautunut Amair Feijoli da Cunha. Hän sai 18 vuoden vankeusrangaistuksen. Stangin hengiltä ampuneet miehet saivat pitkät vankeustuomionsa aiemmin.

Murhan tilanneita ja maksaneita maanomistajia sen sijaan ei vielä ole saatu oikeuden eteen vastaamaan teoistaan, vaikka molempien henkilöllisyys tiedetään. He kieltävät syyllisyytensä da Cunhan langettavasta todistuksesta huolimatta.

Kolmenkymmenen vuoden aikana Brasilian Amazonilla Paran osavaltiossa on murhattu yli 750 maa-aktivistia, mutta vain yhdeksän murhaajaa on tuomittu. Vielä harvinaisempaa on, että murhien tilaajat saataisiin tuomiolle.

Sirleafin ensimmäiset 150 päivää

Ellen Johnson-Sirleaf Kun Afrikan ensimmäinen naispresidentti Liberian Ellen Johnson Sirleaf tammikuussa valittiin virkaansa, hän esitteli joukon toimia, joiden tarkoitus konkreettisesti parantaa kansan oloja. Neljä kuukautta Sirleafin virkaanastujaisten jälkeen hallitus julkaisi tilannekatsauksen, jota se kutsuu "Ensimmäisen 150 päivän toimintasuunnitelmaksi".

Raportissa esitellyt neljä keskenään yhtä tärkeiksi mainittua toimialuetta ovat rauhan ja turvallisuuden ja taloudellisen toimeliaisuuden lisääminen, infrastruktuurin jälleenrakennus ja peruspalvelujen takaaminen sekä hallinnon ja lakien vahvistaminen.

Julkaistussa raportissa listataan jokaisen tavoitealueelta hankkeita ja arvioidaan niiden etenemistä. Jokaisen hankkeen kohdalle on lisätty värikoodi, joka kertoo, onko hanke valmis, kesken vai vasta käynnistymässä.

Farkut Kiinasta, komponentteja Meksikosta

Vapaatuotantoalueita kutsutaan usein globalisaation terävimmäksi kärjeksi, kirjoittaa toimittaja Maippi Tapanainen tuoreessa raportissaan Enemmän nopeammin halvemmalla - vapaatuotannon voittokulku (SASK 2006). Hän on käyttänyt lähteinä järjestöjen, tutkimuslaitosten ja yliopistojen julkaisemia tutkimuksia ja selvityksiä.

Ympäri maailmaa valtiot yrittävät houkutella kansainvälisiä sijoituksia ja teollisuutta alueelleen perustamalla edullisia vapaatuotantoalueita. Alueilla on parikymmentä erilaista nimeä teollisuuspuistosta maquiladoraan ja vapaavyöhykkeestä erikoistalousalueeseen. Yhteistä on halpa työvoima ja vientituotteiden valmistus.

Vapaatuotannossa työskentelee arviolta 50 miljoonaa ihmistä yli sadassa maassa. Monia alueita johdetaan hyvin, työläisillä on perusoikeudet ja heille saatetaan maksaa jopa paikallista tasoa parempaa palkkaa.

Paljon yleisempää on kuitenkin, että vapaatuotantotehtaat on "vapautettu" paitsi veronmaksusta, myös työlainsäädännöstä. Tyypillisesti palkalla ei tahdo tulla toimeen, työajat venyvät kohtuuttomiksi ja ylitöitä teetetään palkatta. Esimerkiksi Madagaskarin vapaatuotantoalueilla myöhästymisestä, ylitöistä kieltäytymisestä, virheistä ja ammattiyhdistysaktiivien tapaamisesta rangaistaan palkan leikkaamisella.

Vapaatuotantoalueen tyypillisin työntekijä on köyhä nainen. Aasiassa hän on usein maalta kaupunkiin lähtenyt nuori nainen, joka lähettää osan palkastaan perheelleen, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa taas yksinhuoltaja. Jopa 60 tuntiin venyvän työviikon jälkeen nämä naiset tekevät kotityöt ja kasvattavat lapset.

Vapaatuotannon erikoispiirre on se, että tuotanto on usein hyvin helppo siirtää toiseen maahan, jos työntekijät heittäytyvät hankaliksi. Jotkin tehtaat ovat häipyneet maasta jopa yhdessä viikonlopussa. Kiinassa tuotantokustannukset ovat niin alhaiset, että Meksikonkin työläiset ovat oppineet pelkäämään Kiina-ilmiötä.

Dalai lama Suomeen

Dalai lama (Kuva: Georgina Cranston / Office of Tibet)Maanpaossa elävä Tiibetin kansallinen ja hengellinen johtaja, järjestyksessä 14. Dalai lama vierailee Suomessa heinäkuussa. Intian Dharamsalassa asuva Dalai lama on tullut tunnetuksi rauhan ja väkivallattomuuden puolestapuhujana. Hän sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1989.

Dalai laman ovat kutsuneet Suomeen Suomalais-tiibetiläinen kulttuuriseura ja Kepa. Helsingin Finlandia-talolla pidettävän yleisötilaisuuden liput myytiin loppuun jo toukokuussa. Dalai lama on vieraillut Suomessa kahdesti aikaisemmin. Hänet kruunattiin Dalai lamaksi 4-vuotiaana vuonna 1940 Lhasassa, ja hän astui johtoon 16-vuotiaana.

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 6-7/2006

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Pia Laine profiilikuva oranssilla taustalla

Pia Laine

Pia Laine on Maailman Kuvalehden toimittaja. Hän kirjoittaa, editoi ja kuvatoimittaa.