Valikoivaa rasismia

Teksti: Ilkka Lehdonmäki

Näkökulmat

(Piirros: Pekka Rahkonen)Kielteiset asenteet ulkomaalaisiin työntekijöihin ovat lieventyneet Suomessa. Kymmenen vuoden aikana nuiva suhtautuminen ulkomaalaisten työnhakijoiden vastaanottamiseen on vähentynyt noin 60 prosentista reiluun kolmannekseen. Magdalena Jaakolan tekemän uusimman tutkimuksen mukaan vuonna 2003 noin puolet vastaajista oli sitä mieltä, että Suomeen pitäisi ottaa lisää osaajia. Myös pakolaisvastaisuus on vähentynyt, samaisen tutkimuksen mukaan noin puolet piti nykyistä käytäntöä hyvänä. Tässä valossa siis ministeri Kari Rajamäen puheet pakolaispolitiikan kiristämisestä ovat vailla kansan kannatusta.

Parannettavaa on kuitenkin vielä paljon. Eurobarometrin mukaan taas jopa 60 prosenttia suomalaisista ilmoittaa vastustavansa maahanmuuttoa. Luku on neljänneksi korkein tutkittujen 19 eurooppalaisen maan joukossa. Suomalaiset eivät mitenkään erityisen innokkaasti myöskään kannata monikulttuurisuutta, sillä noin neljännes Eurobarometrin vastaajista vastusti sitä.

Suomessa, kuten monessa muussakin eurooppalaisessa maassa, vallitsee niin sanottu etninen hierarkia. Suomessa sen huipulla ovat ruotsalaiset, jotka toivottaa tervetulleiksi Suomeen kolme neljästä. Toinen naapurimaa onkin vähemmän suosittu, vain 40 prosenttia suomalaisista näkee venäläisten olevan tervetulleita. Inkerinsuomalaiset ovat huomattavasti tervetulleempia kuin varsinaiset venäläiset. Mutta kun iho tummuu, tummuu myös suomalaisten asenne. Somalialaisia Suomeen haluaa enää vajaa kolmannes.

Sama hierarkia näkyy myös, kun tarkastellaan rasististen rikosten uhreiksi joutuneita. Ulkomaalaisista useimmiten rikosten kohteeksi joutuvat somalialaiset, venäläiset, turkkilaiset, iranilaiset ja irakilaiset. Eli siis ne ulkomaalaiset, jotka helpoimmin ulkonäöltään erottuvat valtaväestöstä. Myös kotoperäinen vähemmistömme eli romanit joutuvat herkästi rasististen rikosten uhreiksi.

Huolestuttavaa on se, etteivät Ihmisoikeusliiton julkaiseman Rasismi ja etninen syrjintä Suomessa 2005 -raportin mukaan nuorten miesten asenteet ole juurikaan muuttuneet parempaan suuntaan. Joka neljäs nuorimies pitää itseään rasistina. Yleensäkin nuorten keskuudessa suvaitsemattomuus on noussut vuoden 1990 noin 15 prosentista yli kolmannekseen. Pojat ovat tyttöjä suvaitsemattomampia, vaikka pojilla onkin enemmän ulkomaalaistaustaisia kaveripiirissään. Monikulttuurisuus koulussa ja kaveripiirissä ei siis poikien kohdalla vähennä rasistisia ajatuksia. Pitäisiköhän nuoret suomalaismiehet ottaa erityisesti huomioon silloin, kun suunnitellaan uusia monikulttuurisia projekteja?

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 6-7/2006

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!