Suoristusrauta vai rastaletit?

Sanomalehtien mielipidekirjoitukset kaivautuvat Trinidadissa juuriaan myöten tukkaan tuon tuosta. On aivan tavallista, että tukkaa käsittelevät kirjoitukset saavat tunteet kuohumaan.

Teksti: Anni Valtonen

PitkätKulttuuriAmerikkaKaribiaTrinidad ja Tobago

Hieno hiuslaite (Kuva: Anni Valtonen)Jo lähes vuosi sitten yksityisessä koulussa rehtorin virkaa hoitava nunna sohaisi muurahaispesään, eikä kuhina ole laantunut vieläkään. Syy on tämä: hän eväsi 12-vuotiaalta Kalifa Loganilta pääsyn kouluunsa, koska tyttö on rasta.

Aihe on arkaluontoinen, sillä monikulttuurisessa ja -etnisessä yhteiskunnassa tämänkaltainen syrjiminen otetaan vakavasti. Yksityisen koulun säännöt ovat alisteisia Trinidadin lainsäädännölle.

Kalifan tapaus osoittaa, että kolonialistinen ajatusmalli on maassa edelleen vahva. Luonnollinen afrotukka, joka kasvaessaan luonnostaan muodostaa rastalettejä, ei kelpaa.

Hiukset on alistettava länsimaisiin esteettisiin ideaaleihin vaikka väkisin. Tämä tarkoittaa tukan suoristavaa kemikaalia - relaxer - jota valtaosa trinidadilaisista mustista tytöistä ja naisista käyttää. Näita myrkkyäkin myrkyllisempiä kemikaaleja ovat markettien hyllyt väärällään. Kauppa käy.

Ystäväni Ayanna vääntää joka ikinen aamu tulikuumalla raudalla jäykkiä suortuviaan kuriin ja nuhteeseen - senkin jälkeen, kun hiukset on ensin kampaamossa suoristettu. Näin kiharan erottaa enää vain juuresta.

Yöllä Ayanna pitää päässään tiukkaa trikooliinaa, jottei tukka sotkeennu. Viimeksi tukasta puhuessamme hän uhosi leikkaavansa sen taas aivan päänmyötäiseksi. "Saisi elää taas vähän aikaa ilman huolia", hän sanoi. Rastalettejä Ayanna ei voi kuvitella pitävänsä, sillä hän haluaa voida kammata tukkaansa.

Vahva symboli

Rastaletit ovat toisaalta harmiton hiustyyli, mutta niitä päässään kantava tunnustaa usein myös omaa uskontoaan, kristinuskoon ja Raamattuun pohjaavaa rastafarianismia. Näin on Kalifan tapauksessa, sillä hänen monilukuisen perheensä kaikki jäsenet ovat rastafareja.

Kalifan saama kohtelu vaikuttaa paitsi järjettömältä myös kaksinaismoralistiselta siksikin, että jopa Trinidadin hallituksessa istuu rastafari. Ministeri Fitzgerald Hindsin mukaan Kalifan tapaus ja sen nostaminen uutisotsikoihin on masentava takapakki maassa, jonka pitäisi olla suvaitsevuuden malliesimerkki.

Edellinen vastaavanlainen mittelö käytiin Trinidadissa kymmenen vuotta sitten, kun muslimitytöltä kiellettiin huivin käyttö koulussa. "Mikäli hindut, muslimit ja juutalaiset pystyvät osoittamaan, että heidän uskonnollisissa teksteissään rastalettejä pidetään syntisinä, lupaan luopua tukastani. Mutta itse en tukkaani leikkaa, vaan annan sakset tuomitsijani käteen", ministeri Hinds sanoi Express-lehden haastattelussa.

Paitsi uskontoa, rastatukka symboloi karibialaista emansipaatiota. Siinä Afrikka nähdään ihanteellisena alkukotina, jonne halutaan palata.

Halu palata on kova. Sattumalta samaan aikaan Kalifan syrjintäuutisoinnin kanssa jamaikalainen rastakoalitio ilmoitti odottavansa YK:lta tukea orjakauppaan osallistuneiden Euroopan maiden painostamiseksi.

Rastat penäävät entisiltä siirtomaavalloilta miljardeja dollareita korvaukseksi orjuudesta. Vaaditut 129 miljardia dollaria käytettäisiin jamaikalaisten rastafarien asuttamiseen Afrikassa.

Diasporassa elävien mustien identiteetti ei ole millään muotoa mutkaton juttu. Länsimaiset normit ja ihanteet ovat vyöryneet päälle ja jatkavat vyörymistään hurrikaaneja mahtavammalla voimalla. On vaikeaa olla emansipoitunut, jos ympäröivä yhteiskunta myy itsensä eurooppalaisuuden ihanteille ja markkinavoimille. Tukkaa myöten.

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 6-7/2006

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Kuvassa Maailman Kuvalehden päätoimittaja Anni Valtonen

Anni Valtonen

Anni Valtonen on Maailman Kuvalehden päätoimittaja. Hän vastaa Maailman Kuvalehden sisällöstä: ideoinnista, juttujen tilaamisesta sekä niiden editoinnista.