Lähiökirjasto palvelee Dakarissa
Senegal. Senegalin pääkaupungin Dakarin Santhiaban korttelissa sijaitseva Suomi-Senegal -keskus on saanut pienen kirjaston. Senegalissa ei ole julkista kirjastolaitosta, ja koulujen kirjastot palvelevat vain opettajia ja oppilaita. Uusi kirjasto täydentää keskuksen muita kulttuuritoimintoja ja vastaa alueen asukkaiden tiedon ja viihteen tarpeeseen.
Senegalissa ei ole vielä kehittynyt lukemiskulttuuria. Paikallisten vanhempien mielestä kirjasto on hyvä asia alueella, jossa lapset pelaavat mieluummin jalkapalloa kuin opiskelevat. Kirjastosta on hyötyä etenkin ranskan kielen taidon parantamisessa.
Aineistoa hankittaessa on lasten tarpeet otettu erityisen huomion kohteeksi: heille on katselu-, kuva- ja satukirjoja. Lehtiä ja tietokirjoja on eri-ikäisille lukijoille, ja aikuisille on romaaneja. Suurin osa kirjoista on ranskankielisiä.
”Paikallisten palautteen perusteella on tarkoitus hankkia lisää wolofinkielisiä ja muita afrikkalaisia teoksia”, kertoo kirjastonhoitaja Mamadou Mbaye.
Mbaye uskoo, että kirjaston kehittyminen riippuu siitä, miten se pystyy sulautumaan paikalliseen kulttuuriin. Yhteisön pitää saada tuntea, että kirjasto kuuluu juuri heille, vastaa heidän tarpeisiinsa ja että heillä on mahdollisuus vaikuttaa sen tarjoamaan aineistoon sekä toimintamuotoihin.
Erityisen tyytyväinen Mbaye on siitä, että kirjasto on pystynyt tavoittamaan koulunkäynnin kesken jättäneitä. Suurin osa paikallisista on käynyt koulua, mutta useat lopettavat sen 6-7 vuoden kuluttua kesken. Senegalissa 15-24 -vuotiaista 51,5 prosenttia on lukutaitoisia, mutta saavutettu lukutaito heikkenee nopeasti, jos sitä ei koulun päätyttyä käytetä.
Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijat ja heidän opettajansa viettivät huhtikuun Senegalissa perustamassa kirjastoa.
Bioenergiaa palmuista
Hollanti ja Malesia. Hollantilainen vaihtoehtoiseen energiantuotantoon keskittynyt BioX-yhtiö ja malesialaiset palmuöljyntuottajat alkavat kerätä hyötykäyttöön öljyntuotantolaitosten päästöissä ilmakehään karkaavaa metaania, joka on hiilidioksidiakin voimallisempi kasvihuonekaasu.
Seuraavan parin kolmen vuoden aikana yhtiöllä ja sen paikallisilla kumppaneilla on tavoitteena käynnistää satakunta Kioton sopimuksessa määritellyn CDM:n eli puhtaan kehityksen mekanismin mukaista projektia.
Malesiassa tuotettavaa bioenergiaa on tarkoitus toimittaa myös Euroopan markkinoille.
Kyseessä on yhteishanke, jossa investoinnit ja voitot jaetaan nopeasti kasvavan BioX:n ja paikallisten palmuöljyntuottajien kesken. Jälkimmäisten hyödyksi voidaan laskea myös energiaomavaraisuuteen siirtyminen palmuöljyteollisuudessa.
Vuoden 2005 aliuutisoidut aiheet
YK. Yhdistyneiden kansakuntien tiedotusosasto listasi toukokuussa kymmenen maailmantapahtumaa, jotka sen mielestä olisivat ansainneet päästä otsikoihin vuonna 2005, mutta jotka saivat tilaa vain palstan täytteinä, jos sielläkään.
YK:n tiedotusosastoa johtavan alipääsihteeri Shashi Tharoorin kansainvälisenä lehdistöpäivänä esittelemällä listalla oli kriisejä, mutta myös myönteisestä kehityksestä kertovia uutisia.
Liberian jälleenrakennus jäi yleisesti huomiotta, kuten myös Kongon demokraattisen tasavallan historialliset vaalit. Somalian sisäisten jännitteiden ja kuivuuden yhdistelmästä kumpuava räjähdysalttius ei kiinnostanut maailman mediaa, ei liioin Norsunluurannikon hauraan rauhanprosessin järkkyminen.
Nepalin kymmenvuotisessa konfliktissa fyysisesti tai psyykkisesti haavoittuneet lapset eivät ylittäneet uutiskynnystä vuonna 2005, eivät myöskään lain kanssa ristiriitoihin päätyvien lasten kasvava lukumäärä ja ongelmat. Eteläisen Aasian tsunamin aiheuttama mediakohu laimeni vuoden mittaan, eikä jälleenrakennus ongelmineen enää saanut julkisuutta. Maailman miljoonat pakolaiset unohtuivat leireilleen, turvapaikanhakijat omilleen.
Hyvät uutiset kiinnostavat vähiten, esimerkiksi neuvoteltuja ratkaisuja, joiden avulla estettiin vähien vesivarojen synnyttämät konfliktit, ei juuri katsottu raportoimisen arvoisiksi.
Pakolaisten pitkä mielenosoitus
Bhutan. Bhutanista Nepaliin kuusitoista vuotta sitten karkotetut lhotshampa-kansan jäsenet vaativat Yhdistyneitä kansakuntia ja Nepalin hallitusta neuvottelemaan Bhutanin hallituksen kanssa ja sopimaan paluumuuton mahdollisuudesta. Bhutanilaispakolaisten mielenosoitukset Katmandussa YK:n rakennuksen edessä jatkuvat jo toista kuukautta.
Bhutanin hallitus vei vuonna 1986 kansalaisuuden ja kansalaisoikeudet niiltä etnisesti nepalilaisen lhotshampa-kansan jäseniltä, jotka eivät voineet todistaa asuneensa Bhutanissa jo vuonna 1958. Neljä vuotta myöhemmin Bhutan ilmoitti, että vuoden 1958 jälkeen tulleet lhotshampat karkotettaisiin maasta. He pakenivat Länsi-Intiaan ja Nepaliin, jonka itäisissä maakunnissa, Morangissa ja Jhapassa, sijaitsevissa seitsemässä leirissä lhotshampoja asuu kuudentoista pakolaisvuoden jälkeen yhteensä noin 104 000.
Leirit saavat apua maailman ruokaohjelmalta WFP:ltä ja YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:ltä, joka on ilmoittanut tukevansa ja avustavansa bhutanilaispakolaisia näiden paluupyrkimyksissä. Lhotshampat uskovat yhä kotiinpaluumahdollisuuksiinsa. Toivoa lisäävät Nepalin tilanteen rauhoittuminen ja uuden hallituksen lupaukset käynnistää neuvottelut Bhutanin kanssa mahdollisimman pian. Bhutanilaisten ja tiibetiläisten pakolaisten lisäksi maailman köyhimpiin maihin kuuluvassa Nepalissa on suuri määrä maansisäisiä pakolaisia.
Mangouhreja kerjäläisjumalalle
Intia. Heinäkuun kymmenentenä Intian Tamil Nadun Karikalissa tuhannet ihmiset juhlivat heittelemällä mangoilla kerjäläisjumalan patsasta. Veistoksen kerjäläinen, Bikshadanar, on yksi Shivan lukuisista reinkarnaatioista, ja mangot uhreja hänelle.
Hindujumala hivan kerjäläishahmo.Temppelistä juhlan ajaksi ulkosalle kannettavan veistoksen mangotus huipentaa nelipäiväisen Magnani- eli mangofestivaalin, jota vietetään Karikalissa sijaitsevassa Ammaiyarin temppelissä. Vuosittainen juhlinta ajoittuu täydenkuun aikaan kesä-heinäkuulle sijoittuvassa tamilien Aani -kuussa.
Ammaiyar, jolta temppeli on saanut nimensä, kuuluu ainoana naisena 63 pyhän nayanmarsin joukkoon. Hindulaisen uskomuksen mukaan nayanmarsit ovat Shivan hartaita palvojia, jotka tämä pyhitti. Ammaiyarin kerrotaan tarjonneen ruokaa maan päälle kerjäläisen hahmossa tulleelle Shivalle. Tapahtuman muistoksi vietettävä Magnani-festivaali on nyttemmin maallistunut ja levinnyt temppelialueelta koko kaupunkiin, ja jumalankuvan ohella myös Karikalin kaupungin kadut peittyvät kullankeltaiseen mangomössöön.
Nat Nakasa -palkinto Guy Bergerille
Etelä-Afrikka. Vuoden 2006 Nat Nakasa -journalismipalkinto myönnettiin professori Guy Bergerille. Nykyään Rhodesin yliopiston tiedotusopin laitosta johtava Berger sai apartheidin aikaan kahden vuoden vankilatuomion kiellettyjen järjestöjen tukemisesta ja avustamisesta ja joutui viettämään vuosia maanpaossa. Journalismin opettamiseen ja tutkimukseen keskittynyt Berger on ensimmäinen Nat Nakasa -palkinnon saanut akateemisen maailman edustaja.
Nyt yhdeksättä kertaa jaettu palkinto myönnetään eteläafrikkalaiselle vapaan ja riippumattoman journalismin ansioituneelle puolustajalle. Palkinnon jakavat Etelä-Afrikan lehdistöä edustava PMSA, maan toimittajien järjestö Sanef ja yhdysvaltalainen Nieman säätiö.
Palkinnolle nimensä antanut Nat Nakasa (1937-1965) oli eteläafrikkalainen journalisti, joka 1950-60-luvun taitteessa vastusti maan rasistista politiikkaa ja tarjosi mustille kirjoittajille tilaa perustamassaan ja toimittamassaan The Classic -kirjallisuuslehdessä. Nakasa kuoli maanpaossa New Yorkissa. Ennen kuolemaansa hän kirjoitti New York Timesiin kokemuksistaan mustana afrikkalaisena Yhdysvalloissa otsikolla ”Herra Nakasa menee Harlemiin”.
Apua Nepalin maaseudulle ja pakolaisille
Nepal. Euroopan komissio on myöntänyt Nepalille viiden miljoonan euron avustuksen maata raadelleesta konfliktista selviämiseen ja bhutanilaisista pakolaisista huolehtimiseen.
Nepalilainen Bacchu Rokaya lastensa kanssa maansisäisesten pakolaisten leirissä Nepalgunjin Rajhenassa
Nepalin tapahtumat ovat edellisen kuninkaan surmaa ja viimekeväistä kriisiä lukuun ottamatta jääneet maailman mediassa vähälle huomiolle. Kymmenen vuotta kestäneen sisäisen konfliktin jäljiltä maa kaipaa jälleenrakennusta monella tavalla. Syrjäisistä kotikylistään maolaississejä ja hallituksen joukkoja paenneista ihmisistä monet elävät yhä pakolaisina omassa maassaan. Heidän kanssaan yhtä vähälle huomiolle ovat läntisessä mediassa jääneet Nepalin yli satatuhatta bhutanilaispakolaista.
Komission avustuksesta kolme miljoonaa euroa on suunnattu sisäisen konfliktin jälkien korjaamiseen ja kaksi miljoonaa bhutanilaisten pakolaisten auttamiseen. Rahat on tarkoitus käyttää ihmisten perustarpeista, kuten ruuan ja puhtaan veden saannista, huolehtimiseen.
Sota on ajanut 900 000 ihmistä kodeistaan
Libanon. Israel alkoi pommittaa Etelä-Libanonia 12. heinäkuuta tuhotakseen Hizbollah-liikkeen. Suuri osa Beirutin kaupunkia on nyt tuhoutunut pommituksissa. Pommien maaleina on ollut myös 64 siltaa, vedenpuhdistamoja, voimaloita, viljasiiloja, sairaaloita ja meijeri. Hizbollah on vastannut ampumalla raketteja Pohjois-Israeliin.
Kaksi viikkoa hyökkäyksen alkamisen jälkeen yli 900 000 libanonilaista oli joutunut jättämään kotinsa ja useita satoja kuollut. Beirutin puistot ja koulut olivat täynnä pakolaisia.
”Israel pommitti kaikkea talomme ympärillä, ja sähkö ja vesi katkesivat heti hyökkäyksen alussa. Niinpä me pakenimme henkemme edestä”, kertoi Nabatiyen kaupungissa asunut 50-vuotias Supinesh Attar keskustan puistoon perustetussa pakolaisleirissä.
”En tiedä, minne menen täältä. 12-henkinen perheeni on hajaantunut ympäri Beirutia”, sanoi Attar uutistoimisto IPS:lle.
Avustusjärjestöt työskentelevät lähes kellon ympäri auttaakseen humanitaarisen kriisin uhreja. Myös naapurimaa Syyrian pääkaupunkiin Damaskokseen virtaa pakolaisia. Damaskoksen Punaisen Puolikuun kriisipäällikkö Raed al-Tollin kertoi, että syyrialaiset auttavat pakolaisia antamalla vettä, ruokaa ja yösijoja. Pakolaisia majoitetaan kirkkoihin sekä kouluihin ja oppilasasuntoloihin, joissa on tilaa loma-aikana.
Jopa paavi Benedictus XVI julisti katoliseen kirkkoon rukouspäivän Libanonin kriisin vuoksi ja otti kantaa kriisiin. ”Libanonilaisilla on oikeus nähdä, että heidän maansa koskemattomuutta ja suvereenisuutta arvostetaan, israelilaisilla on oikeus elää rauhassa omassa valtiossaan ja palestiinalaisilla on oikeus vapaaseen ja itsenäiseen isänmaahan”, lausui paavi 20.7. (IPS ja KATT)
Pyöräily puhdistaa ilmaa
Kiina. Kiinan hallitus kehottaa kansalaisiaan kapuamaan takaisin polkupyörän satulaan. Kehotus kertoo Kiinan liikennepolitiikan suunnan muutoksesta. Aiemmin sadoista miljoonista pyöräilijöistä tunnetussa maassa autosta on tullut menestyksen ja nykyaikaisuuden vertauskuva ja pyöräkaistat on uhrattu autoille.
Mutta nyt Kiinan rakennusministeriö vaatii, että autokaistojen alle jääneet pyöräkaistat otetaan uudelleen käyttöön. Maan virkamiehiä on kehotettu kulkemaan työmatkansa pyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla. Ympäristöystävällisen valinnan toivotaan keventävän katujen yllä leijuvia saastepilviä. Lisäksi siirtyminen nelipyöräisistä kulkuneuvoista kaksirattaisiin sekä säästäisi fossiilisia polttoaineita että kuluttaisi inhimillisiä energiavarantoja terveellisellä tavalla.
Kiinan hallitus ei aio rajoittaa auton omistamista, mutta autoilu kaupunkien keskustassa voidaan tulevaisuudessa kuitenkin säätää maksulliseksi. Suunnanmuutos liikennepolitiikassa ajoittuu Kiinan hallituksen uuden viisivuotisen taloussuunnitelman alkuun. Aikomuksena on sekä parantaa ympäristön tilaa että säästää energiaa.
Naapurit pitävät juntan rahoissa
Burma. Länsimaiden talouspakotteet eivät ole kaataneet Burman, viralliselta nimeltään Myanmarin, sotilasjuntan taloutta. Apuun ovat tulleet naapurimaat, joilla on oma lehmä ojassa: Burman luonnonvarat ovat mittavat.
Itäisen naapurimaan Thaimaan hallitsijat sotivat burmalaisten kanssa satoja vuosia, mutta nyt rauhaa pidetään yllä talousyhteistyön avulla. Thaimaahan on tuotu maakaasua Yadanan kentältä Burman aluevesiltä jo vuosia. Thaimaa kustantaa myös naapurimaahan rakennettavia teitä, ja suunnitteilla on useita Thaimaan rahoittamia suurpatoja maiden rajalla virtaavaan Salweenjokeen.
Kiina on ollut Burman tärkein tukija, ja kiinalaiset kauppamiehet hallitsevat markkinoita suuressa osassa naapurimaata. Vaikka Kiinan uusi johto on ollut närkästynyt Burman uudistusten hitaudesta sekä laajasta huumekaupasta, rahahanoja ei ole suljettu. Kiinalaisyhtiöt ovat saaneet luvan öljyn ja kaasun etsintään Burman länsiosissa. Myös luonnonmetsiä kaadetaan Kiinan kulutusta varten.
Energian nälkä on ajanut myös maailman suurimman demokratian Intian muuttamaan kurssiaan. Aiemmin Intia tuki Burman demokratialiikettä, mutta toukokuussa se teki sopimuksen juntan kanssa kaasun ostamisesta Arakanin osavaltion alueelta. Kenttää tulevat hyödyntämään Intian valtion omistamat ONGC Videsh ja GAIL yhdessä Etelä-Korean Daewoon ja Kogasin kanssa. Juntan on laskettu tienaavan sopimuksella 3,2 miljardia dollaria vuodessa.
Raja-alueilla sijaitsevia luonnonvaroja valjastamalla Burman juntta on kiristänyt otettaan vähemmistökansoista. Thaimaan rajan pinnassa karenien asuinalueilla on meneillään armeijan operaatio, jota Thaimaan puolelle paenneet karenit kutsuvat kansanmurhaksi. Tänä vuonna rajan on ylittänyt yli 18 000 karenia – ennestään Thaimaan pakolaisleireissä on 140 000 Burmasta tullutta pakolaista.
Julkaistu Kumppani-lehdessä 8/2006