Sanat vailla vapautta Turkissa

Sanoilla ei ole vieläkään vapautta Turkissa huolimatta viime vuosien lakiuudistuksista. Maassa nostetaan jatkuvasti oikeusjuttuja, joiden ainoana tarkoituksena on kirjailijoiden, toimittajien ja muiden aktiivisten kansalaisten hiljentäminen.

Teksti: Suvi Arapkirli

IhmisoikeudetAasiaLähi-itäTurkki

Ihmisoikeusjuristi Eren Keskin (Kuva: Suvi Arapkirli)Ihmisoikeusjuristi Eren Keskin on saanut hiljattain tuomion "sananvapausrikoksesta" pahamaineisen pykälän 301 perusteella.

Olin toukokuun alussa Amnestyn edustajana tarkkailemassa islamistisen kirjailijan ja toimittajan Abdurrahman Dilipakin oikeudenkäyntiä Istanbulissa. Häntä syytetään "asevoimien halventamisesta" ja "oikeuslaitoksen halventamisesta" Turkin rikoslain pykälän numero 301 perusteella. Dilipak oli kirjoittanut kahdessa eri artikkelissa kyseisiin laitoksiin liittyvästä korruptiosta.

 

Dilipakin artikkeleista toinen on julkaistu jo vuonna 2001. Dilipak kertoo, että jatkuvien lykkäysten takia hänet on tässä jutussa raahattu oikeuden eteen muutaman kuukauden välein jo viiden vuoden ajan. Toukokuisessakaan oikeuden istunnossa ei nähty tuomioita tai vapautusta - käsittelyä lykättiin syyskuuhun.

Oikeudellista häirintää

Dilipakin tapaus on tyyppiesimerkki Turkin viranomaisten käyttämästä taktiikasta. Kymmeniä ellei satoja syytettyjä kiusataan pitkällisillä oikeudenkäynneillä. Tavoitteena ei todennäköisesti olekaan vankilaan passittaminen, vaan aktiivisten kansalaisten ajan ja rahan haaskaus ja vastarinnan murtaminen niin, ettei heillä ole enää aikaa tai resursseja toimia.

Pahamaineinen pykälä 301, jonka perusteella voidaan langettaa jopa vankeustuomioita myös turkkilaisuuden ja parlamentin ja muiden valtion instituutioiden halventamisesta, ei ole ainoa oikeudelliseen häirintään käytetty pykälä. Myös terrorismin vastaisia lakeja, joita ollaan tätä kirjoittaessani kiristämässä EU:n ja Yhdysvaltojen mallin mukaan, on käytetty rauhanomaisen kritiikin kahlitsemiseen. Sama pätee lakeihin, jotka on alun perin säädetty rasistisen ja uskonnollisen kansankiihotuksen estämiseksi.

Kidutuksesta tai muista väärinkäytöksistä valituksen tekeviä ihmisiä vastaan nostetaan rutiininomaisesti vastasyytteitä. Tämän on saanut kokea esimerkiksi kurdialueella sijaitsevassa Tuncelin kaupungissa toimiva ihmisoikeusjuristi Hüseyin Aygün. Lakimies oli puhunut tiedotustilaisuudessa paikallisen santarmikomentajan hänelle esittämistä uhkauksista. Sekä Aygün että hänen tiedotteensa julkaisseen lehden vastaavat toimittajat haastettiin oikeuteen santarmikomentajan kunnian loukkaamisesta.

Yhteistyötä vaikeassa tilanteessa

Kaakkois-Turkin kurdialueilla tilanne on jälleen pahasti kiristynyt. Viime kuukausien protestiaallossa turvallisuusjoukot ovat surmanneet mielenosoittajia, myös lapsia. Toisaalta lippuun kietoutuva äärinationalismi nostaa päätään.

Mutta tässäkin vaikeassa tilanteessa monet kansalaisjärjestöt pystyvät yhteistyöhön. Seitsemän eri järjestön edustajista muodostettu valtuuskunta kävi esimerkiksi yhdessä selvittämässä viime marraskuista Semdinlin pommi-iskua, johon santarmin tiedustelupalvelu on pahasti sotkeutunut.

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 8/2006

Muut Kumppani-lehden linkit


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!