Jumala, trinit ja hurrikaanit

Hurrikaaniasiassa "siunatut" trinit unohtavat, että heidän kotisaarensa sijaitsee seismisellä alueella, kirjoittaa Anni Valtonen kolumnissaan.

On aivan inhimillistä ajatella, että oma maa on jollain tapaa erityinen. On ihan OK ajatella, että oma maa on siunattu. Mutta ei ole kovin viisasta ajatella, että tietyssä maassa asuvat ihmiset ovat Jumalan valitsemia, ja että itse Jumalakin on juuri tuon maan kansalainen.

Ennen Trinidadiin menoani olin joskus kuullut, että Jumala on argentiinalainen. Ajattelin vain argentiinalaisten olevan niin omahyväisiä, että väittäisivät moista. Ja totta kai tiedän myös israelilaisten olevan Jumalan valitsema kansa. Trinidadissa opin, että Jumala onkin trinidadilainen. ”God is a Trini” oli erityisesti elokuussa 2004 kaikkien huulilla. Jopa television talk show -isännät kyselivät suorissa lähetyksissä, onko Jumala trini? Ja kansa vastasi: on!

Ja haluatteko tietää miksi? No tietenkin siksi, että Karibialla riehunut hurrikaani Ivan pyyhkäisi hilpeästi Trinidadin ohitse. Ja vain hipaisi saarivaltion toista saarta, Tobagoa.

Suurimaan tuhon Ivan sai aikaan Grenadan saarella. Se, että Länsi-Intian saariketjun eteläisin saari Trinidad on usein jäänyt hurrikaanien kulkureiteiltä tuulten ja merivirtojen suuntien ansiosta, ei ole trinidadilaisten mielestä ollenkaan kiinnostava selitys. On vain helppo toitottaa, että Jumala on trini, eika trinidadilaisille siksi tapahdu koskaan mitään pahaa. Jos ei siis lasketa köyhyyttä, rikollisuutta ja Karibian merta alati saastuttavia öljynporauslauttoja, esimerkiksi.

Hurrikaaniasiassa ”siunatut” trinit unohtavat, että heidän kotisaarensa sijaitsee seismisellä alueella. Maa tärähtelee, ja joskus saattaa vielä tulla se iso jysäys. Ja jos tavalliset sademyrskytkin sadekauden aikaan saavat maan lainehtimaan, herää kysymys: mitä tapahtuu, jos seuraava hurrikaani päättää poiketa reitiltään? Onko Trinidad varautunut kriisiin? Minä luulen, että ei, koska Jumalahan on trini. Jumala suojelee valittua kansaansa kaikilta luonnonmullistuksilta.

Mutta onko maassa olemassa edes myrskyn tuloa ennakoivaa varoitusjärjestelmää, kriisitilanteessa toimivaa terveydenhuoltoverkostoa tai asianmukaisesti varustettuja turvakoteja kotinsa menettäneille? Ei ole.

Hurrikaanit ovat kuitenkin nimenomaan tropiikin ilmiö. Ne iskevät säännöllisesti Karibian ja Väli-Amerikan maihin ja jättävät taakseen tuhansia kuolleita ja kodittomia. Kyllä jotenkin voisi varautua.

Usein kuulee sanottavan, että kylmässä ilmastossa elävät ihmiset ottavat elämän totisemmin kuin tropiikin väki, joiden elämää ilmasto ei yleensä rajoita. Ja silloinkin kun se rajoittaa, elämä jatkuu. En voi kuvitella suomalaisperheen selviytyvän ilman traumoja menettäessään kotinsa ja koko omaisuutensa. Tropiikin ihmisillä on uskomaton kyky aloittaa alusta.

Yhtä mahdoton on pelkkä ajatus siitä, että trinidadilaisen pitäisi aamuvarhaisella pilkkopimeässä kaivaa auto esiin lumimassan alta ja lähteä ajamaan hyiselle maantielle. Päivänä, jolloin hurrikaanin piti tulla Trinidadiin, yksikään trini ei mennyt töihin. Päivä oli vain hieman normaalia sateisempi ja tuulisempi. Ivan tuntui olevan tekosyy pitää vapaapäivä.

Ja kyllä. Edellisenä iltana monessa kadunkulmassa vietettiin hurrikaanibileitä.

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 8/2006

Tilaa Maailman Kuvalehti