Koulu etsii kansainvälisyyttä

Tuttu tilanne koulussa: opetussuunnitelma velvoittaa kansainvälisyyskasvatukseen, mutta mistä revit ideat saati rahat niiden toteuttamiseen?

Teksti: Anna Berghäll

PitkätKehitysyhteistyöEurooppaLänsi-EurooppaSuomi

Kansainvälisyyteen kasvattaminen on jo parinkymmenen vuoden ajan ollut kouluissa lakisääteistä eli pakollista. Kunnilla on kuitenkin oikeus päättää itsenäisesti, miten ja missä määrin kansainvälisyyskasvatusta toteutetaan. Niinpä koulut toteuttavat sitä omien voimavarojensa mukaan.

Monet suomalaiset järjestöt tuottavat koulujen käyttöön paljon korkeatasoista kansainvälisyyskasvatusaineistoa, mutta sen saaminen opettajien ja sitä myötä oppilaiden ulottuville ei aina ole helppoa. Se vaatii aikaa ja rahaa.

Koulujen välillä on edelleen suuria eroja siinä, miten paljon ne voivat hyödyntää uutta teknologiaa ja uusia oppimisympäristöjä kuten internetiä. Suurin osa eri järjestöjen tuottamasta KVK-materiaalista on tällä hetkellä internetissä. Siis kaikkien saatavilla, mutta usein kuitenkin näkymättömissä.

"KVK-materiaalia tuottavilla järjestöillä ei useinkaan ole käytettävissään suuria määriä rahaa, joten ne eivät voi pistää pystyyn vuoden pituista kampanjaa tiedottaakseen materiaalista", sanoo kansainvälisyyskasvatuksen verkostokoordinaattori Pauliina Saares Kepasta.

"Olen usein törmännyt toiveeseen, että aineistoja saisi jotenkin koulutoimen kautta keskitetysti."

Toiveissa on myös, että aineistot eivät olisi aivan niin internet-painotteisia. Monet kokevat perinteiset oppaat luettavammiksi kuin selkeätkin internet-sivut.

Kepan vuonna 2004 valmistuneesta perusselvityksestä Pallo haltuun ollaan nyt tekemässä päivitettyä versiota, ja Saareksen mukaan tavoitteena on, että opas saataisiin jakoon kaikille opettajille.

Pallo hallussa Oulun kouluissa

Kasvattajat Rauhan Puolesta ry. aloitti viime vuoden huhtikuussa Oulussa pilottihankkeen, jonka tavoitteena on ollut tukea opettajien tekemää kansainvälisyyskasvatustyötä. Maailmankoulu-hankkeessa ovat mukana Ihmisoikeusliitto, Suomen Pakolaisapu, Taksvärkki ja World Environment Development Werde, ja sitä on rahoitettu ulkoministeriön tiedotustuella. Tammikuussa selviää, saadaanko hankkeelle lisärahoitusta ja siten jatkoaikaa.

Rahoituksen turvin on palkattu yksi kokopäiväinen työntekijä, joka on koonnut saatavilla olevasta aineistosta käsikirjaston ja auttanut opettajia pitämään työpajoja eri teemoista kuten pakolaisuudesta ja ihmisoikeuksista. Hankkeen työntekijälle Hanna Kuuluvaiselle ovat opettajat myös voineet soittaa tarvitessaan ideointi- ja suunnitteluapua, lyhyelläkin varoitusajalla. Maailmankoulu on saanut oululaisopettajilta hyvän vastaanoton.

"Mitä enemmän olen kouluja kiertänyt, sitä enemmän on kyselyjä tullut. Opettajat ovat pitäneet erityisesti siitä, että heitä lähestytään valmiiden, käytännönläheisten ideoiden kanssa. Kaikki Maailmankoulun palvelut ovat myös kouluille ilmaisia, mistä on samoin tullut paljon hyvää palautetta", Kuuluvainen kertoo.

Kuuluvainen on tyytyväinen yhteistyöhön opetusviraston kanssa. Hän on ollut tervetullut opettajien koulutustilaisuuksiin ja rehtorien kokouksiin kertomaan kansainvälisyyskasvatuksesta. Työtilat ja tietokone järjestyivät opetusviraston tiloista, mikä on hyvä alku.

"Toiveissa on tietenkin, että kaupungit hoksaisivat, miten tärkeä juttu tämä on, ja innostuisivat rahoittamaan KVK-tukihenkilöitä kaupungin omasta budjetista. Onhan luontokoulujakin, joissa satsataan ympäristökasvatukseen. Oulun kaupungin periaateohjelmassakin mainitaan yhtenä perusarvona suvaitsevaisuus. Olisi hyvä, jos panostus näihin arvoihin näkyisi myös rahallisesti", Kuuluvainen toivoo.

Monet järjestöt lähettävät jo nyt työntekijöitä kouluvierailuille. Esimerkiksi usean järjestön yhteisen hankkeen, Globalisaation monet kasvot -projektin globalisaatiolähetti saapuu tarvittaessa oppitunnille jo yhdeksässä suurimmassa kaupungissa. Globalisaatiolähetit, Taksvärkki ry:n kansainvälisyyskouluttajat ja Kassandra ry:n taidetyöpajat ovat kouluille ilmaisia (Kassandralla vain helsinkiläiskouluille).

Kansainvälisyyskasvatusverkosto laatii tämän vuoden kuluessa kouluvierailuille laatusertifikaatin.


 

KVK vai EVVK?

Kansainvälisyyskasvatus ei ole erillinen oppiaine, vaan kvk:ta voidaan sisällyttää useisiin eri oppiaineisiin. Kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteena on, että ihminen

  • Hyväksyy toisten ihmisten erilaisuuden ja tuntee muita kulttuureja
  • Ymmärtää ihmisten ja kansojen keskinäisen riippuvuuden
  • Ymmärtää, että ihmisarvon perustana ovat tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus

Kansainvälisyyskasvatus-käsitteen käytöstä ei ole olemassa yhtä selkeää ja yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Kepan teettämässä Pallo haltuun -selvityksessä KVK:lla tarkoitetaan laajasti maailmanlaajuiseen yhteisvastuuseen ohjaavaa toimintaa.

KVK ei laajan käsityksen mukaan viittaa pelkästään lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan kasvatukseen. Myös aikuiset ovat asennevaikuttamisen tärkeä kohderyhmä. Aikuisten arvot ja asenteet heijastuvat sekä heidän elämäntavoissaan että lapsissaan.

Lasten ja nuorten kansainvälisyyskasvatus voi olla "helpompaa" kuin aikuisten, koska aikuisuuteen siirryttäessä ei enää ole kaikille yhteisiä oppimistilanteita, joita koulut tarjoavat. On helppoa tavoittaa kansainvälisyydestä jo kiinnostuneet aikuiset, mutta muut voivat kokea tiedottamisen tuputtamiseksi, mikä lisää muutosvastarintaa.

Parasta kansainvälisyyskasvatusta voikin olla esimerkiksi työyhteisöjen vähittäinen monikulttuuristuminen. Sen mutkia oikomaan perustettiin vuonna 2001 ETMO-projekti, joka päättyi keväällä 2005. Mukana oli 16 työyhteisöä neljässä kaupungissa.

Ikääntyville ei juuri ole tarjolla erikseen kansainvälisyyskasvatusta. Jotkin kirkolliset järjestöt tavoittavat vanhuksia seurakunta- ja jumalanpalvelustyön kautta. Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry. on järjestänyt ikääntyville suomen kielen kursseja.

Välttämättä eivät kaikki opettajatkaan ole täysin vailla ennakkoluuloja. Maailmankoulu-hankkeen koordinaattori Hanna Kuuluvainen on tavannut opettajia, jotka kertovat havainneensa kyseenalaisia asenteita kollegoissaan, ja opettajia, jotka nostavat kädet pystyyn esimerkiksi havaitessaan oppilaiden syrjivän maahanmuuttajaoppilaita.

"Monet tunnustavat suoraan, että heidän pitäisi tietää aika paljon näistä kysymyksistä, että he voisivat ottaa niitä opetusohjelmaan", itsekin opettajan koulutuksen saanut Kuuluvainen toteaa.

Hyödyllisiä internet-sivuja: www.kansainvalisyyskasvatus.net www.maailmahaasteena.net


Julkaistu Kumppani-lehdessä 1/2007


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Anna Berghäll