Rikolliset rangaistusta vailla

Amnesty Internationalin mukaan suurimmat ihmisoikeuksien toteutumista uhkaavat tekijät ovat köyhyys ja rankaisemattomuus. Maailman suurin ihmisoikeusjärjestö toteaa vuosiraportissaan, että myös uskonnolliset ja poliittiset erimielisyydet jakavat ihmisiä entistä enemmän.

Teksti: Kirsi Cheas

IhmisoikeudetKorruptioAasiaLähi-itäAfrikkaAmerikka

Rankaisemattomuudella tarkoitetaan sitä, että rikokseen syyllistynyt ei joudu oikeuden eteen vastaamaan teoistaan eikä kärsi rangaistusta niiden hyvittämiseksi.

Köyhyys ja rankaisemattomuus seuraavat usein toisiaan. Keski-Amerikan köyhillä ei ole varaa hankkia virallisia papereita omistamiensa maiden lunastamiseksi. Varattomat karkotetaan väkivaltaisesti kodeistaan, eivätkä lait ulotu rajoittamaan peltoja himoitsevien suuromistajien toimia.

Rankaisemattomuuteen syyllistytään myös Afrikassa. Amnestyn mukaan esimerkiksi Algeria ei ole lainkaan edistynyt 1990-luvulla kansanmurhaan syyllistyneiden tuomitsemisessa. Maan turvallisuusjoukot ovat pitkälti vastuussa 200 000 ihmisen kuolemasta ja lukemattomista kidutuksista ja katoamisista. Turvallisuusjoukkojen syyttämisestä on kuitenkin tehty rikos. Näin ollen uhrien omaiset, jotka syyttivät turvallisuusjoukkoja kiduttamisesta, ovatkin vaarassa tulla itse tuomituiksi.

Oikeudenkäynti ei välttämättä takaa tuomion toteutumista. Argentiinassa ihmisoikeusloukkauksiin sotilashallitusten aikana syyllistyneet saatettiin oikeuden eteen välittömästi sotilashallitusten romahdettua vuonna 1983. Kuitenkin heidät myös armahdettiin lähes saman tien. Oikeudenkäynnit on aloitettu uudelleen, mutta Amnestyn mukaan tuomareihin, syyttäjiin ja uhreihin on kohdistunut uhkailuja ja hyökkäyksiä.

Rankaisemattomuus on kavala kierre: kun yhdestä rikoksesta ei joudu vastuuseen, toisen tekeminen käy rutiinilla. Kesällä 2006 maailman otsikot kertoivat Israelin ja Libanonin sodaksi kiihtyneestä konfliktista. Amnesty huomauttaa, että kumpikaan konfliktin osapuoli ei ole aloittanut sodan aikana tapahtuneiden rikosten tutkimista. Kansainvälinen yhteisö ei ole niitä siihen myöskään painostanut.

Amnestyn mukaan tämä johtuu Lähi-itään juurtuneesta rankaisemattomuuden mallista: alueella tapahtuvat rikokset on totuttu painamaan villaisella.

Voimakkaat valtiot lietsovat pelkoa ja käyttävät sitä aseenaan vihollisia vastaan. Maailmaa jakavat muurit pysyvät pystyssä, kunnes valtaansa väärin käyttävät hallitsijat myöntävät syyllisyytensä ja kantavat siitä vastuun.


Julkaistu Kumppani-lehdessä 10/2007


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!