Afrikan aseelliset konfliktit tulevat kalliiksi

Afrikassa on teetetty tutkimus, joka kertoo maanosan sysänneen yhtä paljon varoja sotimiseen kuin se on saanut kansainvälistä apua. Raportti antaa kuitenkin harhaanjohtavaa tietoa afrikkalaisten rahankäytöstä, sillä suurin osa avusta kohdistuu valtioihin, joissa aseellisia selkkauksia ei ole.

Teksti: Pia Laine

Kehitysyhteistyön laatuAfrikka

Aseelliset konfliktit ovat maksaneet Afrikalle yhtä paljon kuin manner on saanut kansainvälistä apua, todetaan lokakuussa ilmestyneessä "Africa’s missing billions" -raportissa. Tutkimuksen on julkaissut kansalaisjärjestöjätti Oxfam yhdessä Saferworld-järjestön sekä aseellista väkivaltaa vastustavan IANSA-verkoston kanssa.

Raportin mukaan aseelliset konfliktit ovat maksaneet Afrikalle 284 miljardia dollaria vuosien 1990 ja 2005 välisenä aikana. Lukuun on päädytty laskemalla yhteen paitsi konflikteista koituneet välittömät myös välilliset kulut.

Hinnan laskeminen kymmenille eri konflikteille on haasteellista, todetaan raportissa. Konflikteista koituvien taloudellisten menetysten arvioinnissa on verrattu 23:n konflikteista kärsineen valtion bruttokansantuotetta siihen, mikä sen olisi arvioitu olevan ilman konfliktia.

Esimerkiksi Ruandan bruttokansantuotteen uskotaan olevan 12-vuotisen aseellisen konfliktin takia nykyään 32 prosenttia pienempi kuin se olisi ilman konfliktia. Maan BKT:hen ne ovat tehneet 8,4 miljardin dollarin loven.

Suurin osa laskelmista on tehty mallintamalla, sillä tilastotietoa sota- ja konfliktialueilta on niukasti. Tarkimmat tiedot konfliktista johtuvien taloudellisten menetysten jakautumisesta on olemassa Pohjois-Ugandan konfliktista.

Siellä 28 prosenttia kustannuksista koitui armeijan kuluista ja 20 prosenttia alueen pääelinkeinon maatalouden menetyksistä. Konfliktin takia turismista menetetyt tulot olivat 14 prosenttia, sotaan liittyvät terveydenhuoltokulut 10 prosenttia.

Yksipuolista uutisointia

Järjestöjen raportissaan julkaisemat laskelmat Afrikan aseellisten konfliktien kuluista uutisoitiin lokakuussa laajalti niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Raportissa ja uutisoinnissa keskiöön nousi myös se, että valtaosa Afrikan konflikteissa käytettävistä aseista on peräisin maanosan ulkopuolelta.

Africa’s missing billions -tutkimuksen tavoite onkin nimenomaan vaikuttaa YK:ssa parhaillaan neuvoteltavaan asekauppasopimukseen, toteavat sen julkaisseet järjestöt.

Tutkimuksessa ja etenkin sitä koskeneessa uutisoinnissa on kuitenkin 23:sta eri konfliktista koituneet suorat ja välilliset kulut rinnastettu koko 53 valtion maanosan saamaan kansainvälisen apuun. Varsinkin raportin uutisointia seuranneissa nettikeskusteluissa moni kommentoija epäili ulkomaisen tukirahan valuvan suoraan sotimiseen.

Raportissa ja sen uutisoinnissa jäivät kokonaan huomiotta ne afrikkalaiset valtiot, jotka eivät ole kärsineet aseellisista konflikteista. Valtaosassa Afrikan valtioista ei ole käyty tutkimusaikana aseellisia selkkauksia - ja huomattava osa Afrikkaan kohdennetusta kansainvälisesta avusta suuntautuu juuri näihin valtioihin.


Julkaistu Kumppani-lehdessä 11/2007


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Pia Laine profiilikuva oranssilla taustalla

Pia Laine

Pia Laine on Maailman Kuvalehden toimittaja. Hän kirjoittaa, editoi ja kuvatoimittaa.