Unohtunut ympäristökatastrofi: Mata Atlântica

Brasilian rannikkosademetsää, Mata Atlânticaa, tuhottiin 90-luvun alussa kaksi ja puoli kertaa nopeammin kuin läheisiä Amazonian alueen metsiä. Silti Mata Atlântican alueen ympäristötuhoihin on herätty vasta nyt.

Teksti: Timo Santala

YmpäristöAmerikkaLatinalainen AmerikkaEtelä-AmerikkaBrasilia

Ennen leveänä vyönä koko Brasilian rannikkoa peittänyt Mata Atlântica on kutistunut seitsemään prosenttiin alkuperäisestä. Mata Atlânticaa pidetään yhtenä maailman uhanalaisimmista ekosysteemeistä. Sen metsistä on tunnistettu 20 000 eri kasvilajia, kun koko Euroopasta lajeja löytyy vain 12 500. Etelä-Bahialla on eri puulajien esiintymistiheyden maailmanennätyskin: yli 450 lajia hehtaarilla. Samoilla seuduilla tuotetaan nykyään eukalyptusta suomalaisen Stora-Enson Veracelin sellutehtaille.

Rannikkosademetsän suojeluun herättiin vasta 1990-luvulla, kun taas Länsi-Euroopan kokoiseen Amazoniin on kiinnitetty huomiota yli neljänkymmenen vuoden ajan.

Arviolta vain neljännes Mata Atlântican jäljellä olevasta metsästä on suojeltu. Yksi tärkeimmistä suojelunmuodoista on ollut "vihreiden käytävien" perustaminen sirpaloituneiden metsäalueiden välille.

Pelkkä suojelupäätös ei vielä pelasta metsää. Vastuu alueiden valvonnasta kuuluu valtiolliselle ympäristövirastolle Ibamalle. Sen resurssit ovat rajalliset: virastoa on arvosteltu tehottomaksi ja kankeaksi. Luonnonsuojelujärjestöt ovat syyttäneet Ibamaa myös väärinkäytöksistä ja korruptiosta.

Vaikka Ibama on saanut viime vuosina tehostettua toimintaansa, työsarkaa riittää. Suurin vaikeus on suojelualueiden valvominen: Brasilia on niin iso, ettei Ibama ehdi kaikkialle. Ympäristörikosten paljastaminen onkin jäänyt lähes kokonaan kansalaisjärjestöjen aktiivisuuden varaan.

Yksi niistä on ympäristöjärjestö SOS Mata Atlântica. Vaikka kampanjointi on tuonut rannikkosademetsille paljon huomiota, suojelu etenee hitaasti. Poliittisessa päätöksenteossa raha painaa kestävän kehityksen arvoja enemmän.

SOS Mata Atlântican palkitussa Byrokratia tappaa luontoa -kampanjassa kiinnitettiin huomio ympäristölakien hitaaseen etenemiseen Brasilian parlamentissa: sademetsän suojelulaki on maannut pöydällä 13 vuotta, kun taas kansanedustajien palkankorotus meni läpi päivässä.


Julkaistu Kumppani-lehdessä 11/2007


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!