Mapuche-intiaanien kohtelu kovenee Chilessä

Chilen alkuperäisväestöä tuomitaan edelleen terroristilain nojalla vankilaan. Mapuchet itse kutsuvat intiaaniaktivisteja poliittisiksi vangeiksi.

Teksti: Jaana Kanninen

PitkätIhmisoikeudetTasa-arvoAmerikkaLatinalainen AmerikkaEtelä-AmerikkaChile
LUIS BAUDRANDmapuche.jpg

 

Juan Guzmán mapuche-johtajien kanssa.

Lokakuun 12. päivä 2007 kymmenet mapuche-intiaanit valtasivat yksityistiloja Etelä-Chilessä. Valtaukset olivat symbolinen ele, jolla haluttiin muistuttaa 515 vuotta aiemmin alkaneesta eurooppalaisten valloitusretkestä Etelä-Amerikkaan. Muutamaa päivää myöhemmin poliisi otti kiinni 40 valtauksiin osallistunutta mapuche-päällikköä ja kylänvanhinta.

Tällaiset uutiset ovat tavallisia Chilessä. Tosin ne yleensä ohitetaan yhden palstan pikku-uutisina.

Mutta tällä kertaa mapuchet saivat arvovaltaisen puolestapuhujan. Chilen Universidad Central -yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani ja tuomari Juan Guzmán julkisti mielipiteensä mapuche-intiaanien kohtelusta La Nación -lehdessä.

"Mapuche-veljien taistelu on poliittinen taistelu ja vankiloissa viruvat mapuchet ovat poliittisia vankeja. Chilen valtio harjoittaa heihin valtionterroria", tuomari Guzmán kirjoitti kierreltyään Etelä-Chilen vankiloita.

Nyt jo eläkkeellä oleva tuomari on sama, joka aikoinaan aloitti oikeustaistelun entistä diktaattoria Augusto Pinochetia vastaan. Sittemmin hän on omistanut ison osan ajastaan mapuche-kansan oikeuksien puolustamiseen.

Terroristeja vai poliittisia vankeja?

Mapuchet ovat pitkään kutsuneet poliittisiksi vangeiksi niitä mapuche-aktivisteja, jotka on tuomittu erilaisista rikoksista terroristilain nojalla. Laki laadittiin Chilen sotilasdiktatuurin aikana, jolloin sitä käytettiin Pinochetin poliittisia vastustajia vastaan. Demokraattisessa Chilessä samaista lakia käytetään ainoastaan yhtä etnistä ryhmää, mapuche-intiaaneja vastaan. Terroristilain soveltaminen merkitsee kovennettuja rangaistuksia ja kasvottomia todistajia.

Kesäkuussa 2007 Chilen presidentti Michelle Bachelet joutui selittelemään mapuchejen oikeuskohtelua vieraillessaan YK:ssa Genevessä. Tuolloin hän vakuutti, että Chilessä ei ole poliittisia vankeja, vaan ainoastaan terroriteoista tuomittuja mapuche-vankeja.

Nyt tuomari Guzmán osoittaa kovat sanansa presidentti Bacheletille: "Rouva presidentti erehtyy. Chilessä on poliittisia vankeja. Kaiken lisäksi, samalla tavoin kuin sotilasdiktatuurin aikana, valtiokoneisto tehtailee syytteitä mapucheja vastaan, jotta heidät saataisiin tuomituiksi."

Chilen vankiloissa on kymmeniä terroristilain nojalla tuomittuja mapuche-vankeja. Heidän rikoksensa liittyvät yleensä mapuche-kansan maakiistoihin. Monet mapuchet ovat ottaneet oikeuden omiin käsiinsä puolustaessaan ikiaikaisia maitaan metsä-, voima- ja kaivosyhtiöitä vastaan. Otteet puolin ja toisin käyvät sitä väkivaltaisemmiksi mitä enemmän taistelu hupenevista luonnonvaroista kiihtyy.

On niitäkin mapuche-intiaaneja, jotka uskovat pehmeisiin otteisiin. Intiaanivirasto Conadin kautta mapuchet voivat vaatia vanhoja maitaan, ja tällä vuosikymmenellä Conadi onkin jakanut maata lähes 10 000 mapuche-perheelle. Tie on kuitenkin hidas ja epävarma, eivätkä kaikki noin miljoona mapuche-kansan jäsentä ole jaksaneet odottaa mahdollista vuoroaan.

Rannikon mapuchet selluyhtiötä vastaan

Yksi mapuche-intiaanien taisteluista on käynnissä Valdivian kaupungin ulkopuolella Etelä-Chilessä. Muutama vuosi sitten sellutehtaan avannut chileläinen yritys Celulosa Arauco (Celco) on joutunut vaikeuksiin paikallisten asukkaiden kanssa, kun tehtaan alapuolinen vesistö saastui kohta tehtaan käynnistyttyä.

Muutamassa kuukaudessa seudun ylpeys, uhanalainen mustakaulajoutsenpopulaatio, alkoi menehtyä ja hupeni vähitellen olemattomiin. Joutsenia kuoli sadoittain; niitä tippui kesken lennon ihmisten pihoille. Asukkaat nousivat kapinaan tehdasta vastaan vähän samaan tapaan kuin suurempaa julkisuutta saaneet argentiinalaiset suomalaista Metsä-Botnian tehdasta vastaan Uruguayssa.

Myös Valdivian tehtaalla on yhtymäkohtia Suomeen, sillä tehtaan laitteisto on lähes kokonaisuudessaan suomalaista tekoa. Lisäksi Valdivian aktivistit ja argentiinalaisen Gualeguaychún kylän Metsä-Botnian tehdasta vastustavat asukkaat ovat tiiviissä yhteistyössä keskenään, vaihtavat tietoja ja tukevat toistensa taistelua selluteollisuutta vastaan.

Päästäkseen pinteestä Celcon tehdas alkoi suunnitella kymmeniä kilometrejä pitkää jätevesiputkea merelle. Mutta siinä kohdin rannikkoa asuvat kalastaja-mapuchet nousivat sotajalalle yhtiötä vastaan. Mapuchet aikovat päättäväisesti estää jätevesiputken rakentamisen.

Vaatimattomasta Mehuínin kalastajakylästä tuli pian mapucheintiaanien oikeustaistelun symboli Chilessä ja tuomari Guzmán lupautui puolustamaan intiaanien oikeuksia.


Chilen suurin alkuperäiskansa

Juha Rudanko

Mapuchet ovat Chilen suurin alkuperäiskansa. Heitä on eri arvioiden mukaan miljoonasta puoleentoista miljoonaan. Noin puolet mapucheista asuu Etelä-Chilessä, loput pääosin maan pääkaupungin Santiagon alueella. Mapucheja asuu myös Argentiinassa.

Mapuchet taistelivat pitkään Espanjan siirtomaavaltaa vastaan. Itsenäistynyt Chile kuitenkin valoitti mapuche-alueet 1800-luvun lopussa. Chilen valtio otti haltuunsa 95 prosenttia mapuchejen maista. Augusto Pinochetin vuonna 1973 tekemän vallankaappauksen jälkeen mapuchet menettivät lopullisesti maidensa hallinnan.

Mapucheja ei erityisesti tunnusteta Chilen perustuslaissa, eikä Chile ei ole myöskään liittynyt alkuperäiskansojen oikeuksia tukeviin kansainvälisiin sopimuksiin, ilmenee IPS-uutistoimiston toukokuussa 2006 ilmestyneestä jutusta. Maidensa menettämisen lisäksi mapuchet kärsivät muun muassa aliravitsemuksesta ja lukutaidottomuudesta. Lapsikuolleisuus mapuche-intiaanien keskuudessa on myös korkea.


Julkaistu Kumppani-lehdessä 12/2007


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!