Raportti: Korvaisiko raha ruoka-avustukset?

Rahalahjoitusten määrää kehittyvissä maissa voisi lisätä. Rahasiirrot ja palvelukupongit voisivat olla apu kriisitilanteissa tavara- ja ruoka-avustusten sijaan.

Teksti: Tiina-Emilia Kaunisto

KehitysyhteistyöKehitysyhteistyön laatuKansainväliset rahoituslaitokset

Raha-avustukset sekä tavara- ja palvelukupongit voisivat olla myös kehitysmaissa apu kriisitilanteisiin. Pienten pilottikokeilujen onnistuminen todistaa, että rahalahjoitusten määrää voisi varovaisesti lisätä.

Tämä selviää tutkija Paul Harveyn kirjoittamasta raportista Cash based responses in emergencies, joka on selvitys Humanitarian Policy Groupin kolme vuotta kestäneestä tutkimuksesta.

Raha-avustukset osana pitkän ajan turvaverkkoa saattavat vähentää ruoka-avustusten tarvetta kroonisen ruokapulan alueilla. Ruoka-avustukset ovat yleisin apu, ja raha­siirtojen pienelläkin lisäämisellä voisi olla merkittävä vaikutus.

Raportti kehottaa sekä lahjoittajia että järjestöjä tarkastelemaan uudelleen nykyistä ruoka-avustuspolitiikkaansa.

Rahasiirrot toimivat piristeenä paikalliselle taloudelle ja voivat olla kustannustehokkaampi avustusmuoto kuin tavara-avustusten lahjoitus. Rahasiirrot antavat vapautta avustettavalle, joka päättää käyttääkö apunsa talon rakentamiseen, karjan ostoon tai vaikkapa pienen liiketoiminnan käynnistämiseen.

Raha-avustukset eivät siis ole vaihtoehto vain ruoka-avulle, sillä avustukset voisivat korvata myös osittain tavaralahjoitukset kuten talon rakennusmateriaalit, kodin tarve-esineet ja viljelytarvikkeet.

Raha ja arvokupongit eivät ole ratkaisu jokaiseen humanitaariseen katastrofiin tai yleisesti paras avustusmuoto. Jos alueen markkinat ovat heikot tai onnettomuus juuri tapahtunut, tavaralahjoitukset ovat rahan sijaan paras vaihtoehto.

Raha-lahjoitukset ovat osa avustusjärjestelmää, ja siirtojen jälkeen alueelle on suunnattava myös muita avustustoimenpiteitä. Raha-siirrot kohdistuvat yksilölle, ja siksi avustusjärjestöjen ja hallitusten on tuettava myös yleisiä palveluita kuten terveysjärjestelmää, koulutusta, maaoikeuksia, teiden rakentamista ja veden saantia.

Valtionhallinnot ovat vieneet läpi useita onnistuneita laajoja raha-avustusprojekteja. Inflaatioriskin lisäksi avoin kysymys on, miten nopeasti paikallismarkkinat ehtivät reagoida kysynnän kasvuun.

Rahasiirtoja voi osoittaa myös konfliktialueille, mutta silloin avustusten turvallisuutta voi olla vaikeampi taata. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että avustettavat käyttävät raha-avustuksensa harkiten. Pääasiassa raha käytetään perustarpeisiin ja elinympäristön kohentamiseen.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 04/2007


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!