Väkivaltaa usvassa

Öisistä hyökkäyksistä, pommi-iskuista ja maastopukuisten miesten joukoista on tullut arkea Etelä-Thaimaassa.

Teksti: Timo Kuronen

PitkätKöyhyysVäestöAasiaKaakkois-AasiaThaimaa

teemathaimaa1.jpg

Gallupien mukaan enemmistö Etelä-Thaimaan muslimiasukkaista ei tue militantteja. Kostoiskujen pelossa heitä vastaan ei nousta. (Kuvaaja: Timo Kuronen)

"Elämme pelossa. Yksi ystävistäni sai tappouhkauksen. Hänen talonsa ovelle oli sen merkiksi jätetty valkoinen vaatekappale ja pieni riisipussi", kertoo Pattanin pienkalastajien yhdistyksen johtokunnan jäsen Muhama Sukree Masaning.

"Matkailijat ovat kaikonneet täältä kokonaan. Edes reppureissaajat eivät uskalla matkustaa Malesiaan Narathiwatin maakunnan kautta", kertoo puolestaan matkailupalvelua ja vierashuonetta kotitalossaan pitävä Natini Wongpuvarak.

Etelä-Thaimaassa on ollut levotonta vuoden 2004 alusta. Alue eroaa muusta maasta niin etnisesti kuin uskonnollisestikin: valtaosa väestöstä on islaminuskoisia malaijeja. Thaimaan pääuskonto on buddhalaisuus.

Mustiin pukeutuneet mopomiehet ovat ampuneet lukuisia työmatkalla olleita raakakuminkerääjiä ja opettajia, ja tienvarsipommit ovat surmanneet sadoittain poliiseja ja sotilaita.

Uhreiksi on joutunut myös buddhalaismunkkeja ja muslimikyläläisiä. Hat Yain kaupunkia ravistelleissa pommi-iskuissa on kuollut myös pari ulkomaalaista turistia.

Valtion turvallisuusjoukot ovat puolestaan surmanneet satoja ja pidättäneet tuhansia kapinallisia tai heidän tukijoikseen epäiltyjä.

Rajut otteet ovat ruokkineet väkivallan kierrettä. Sadat tuhannet elävät jatkuvassa pelossa – viranomaisten ja muslimimilitanttien ristitulessa.

Nykyisen väkivalta-aallon aikana Pattanin, Yalan ja Narathiwatin maakuntien alueella on kuollut lähes 2  500 ihmistä, suurin osa yön tai varhaisen aamun hyökkäyksissä. Öinen usva on alueella yleinen ilmiö.

Arvostetun thaimaalaisen yliopistomiehen, rauhanaktivistin ja muslimiajattelijan Chaiwat Sathaanandin mukaan Etelä-Thaimaan väkivaltaa peittoaa usva.

"Kaunis mutta mystinen usva estää näkemästä, mitä todellisuudessa tapahtuu. Koraanin ja profeettojen mukaan usva voi tarkoittaa joko onnettomuutta tai rauhaa."

Opettajat tulilinjalla

Narathiwatin keskustassa asuva ja mopolla töihin kyläkouluun matkaava Weerapong Sirigulwatanakit ihmettelee, mitä viime vuosina on tapahtunut.

"Minulla oli aiemmin muslimiystäviä, mutta ilmapiiri on muuttunut. En voi enää viipyä koululla tai kylässä iltaan asti, vaan turvallisuusjoukot vaativat minua palaamaan kaupunkiin valoisan aikana."

"En kuitenkaan aio muuttaa muualle, sillä olen asunut täällä jo kymmeniä vuosia”, 57-vuotias opettaja kertoo.

Moni muu ajettelee toisin. Narathiwatin opettajayhdistyksen mukaan jopa tuhat valtion palkkalistoilla olevaa opettajaa on hakenut siirtoa pois levottomista maakunnista. He eivät halua olla seuraavia uhreja: kapinalliset ovat surmanneet kolmessa vuodessa 75 opettajaa ja polttaneet 210 koulua.

Punaisella eli vaarallisimmaksi luokitellulla vyöhykkeellä opettajat matkaavat töihin sotilasajoneuvojen saattueissa ja asemiehet vartioivat kouluja oppituntien ajan.

Oppilaita on entistä vähemmän, sillä monet vanhemmat eivät halua lähettää lapsiaan armeijan valvomiin kouluihin. Myös sotilaat palaavat hyökkäysten pelossa yöksi kaupunkikasarmeihinsa.

Islamilaiset pondok-koulut ovat puolestaan viranomaisten ratsioiden kohteena. Joidenkin niistä epäillään tukevan militantteja ja välittävän thai-instituutioiden vastaista propagandaa yawiksi eli paikallisella malaiji-kielellä.

Yhteistyö on vaarallista

Naamioituneet miehet kaappasivat huhtikuussa seitsemän kalastajaa ja polttivat Pattanin pienkalastajien yhdistyksen toimistorakennuksen ja kaksi partiovenettä.

Hyökkääjät uhkasivat kuolemalla niitä muslimikalastajia, jotka ovat tekemisissä viranomaisten kanssa. Väkivallan aalto oli laajennut sisämaasta meren rannalle.

"He syyttivät meitä yhteistyön tekemisestä valtion kanssa. He eivät kuitenkaan tiedä, mitä todellisuudessa teemme ja mitä olemme kokeneet", Muhama Sukree Masaning kertoo.

"Partioveneet ovat ylpeytemme, sydämemme ja sielumme."

Pienkalastajat ovat auttaneet kalastusviranomaisia partioimaan rannikkoa, jotteivät isot troolarit pääse kalastamaan laittomasti kolmen kilometrin suojavyöhykkeellä.

Muutama vuosi sitten – vuosien kädenväännön jälkeen – valtio myönsi yhdistyksen roolin luonnonvarojen suojelussa ja antoi sen käyttöön kaksi partiovenettä.

Veneitä on käytetty myös koulujen ympäristöopetuksessa ja monet uskonnolliset opettajat ovat käyneet tutustumassa yhdistykseen ja sovussa elämisen filosofiaan. Sukreen mukaan yhdistys ei aio luovuttaa nytkään.

"Vaikka meillä ei ole varaa uusiin veneisiin, aiomme näyttää, että olemme hyviä muslimeja ja pysymme lain piirissä."

Vaikka pääministeri Surayud Chulanont on lupaillut pimeyden varjoissa pysytteleville militanteille armahdusta ja väestölle parempia elinoloja, rauhan sanomaa usva ei ole tuonut.

Usva on hukuttanut myös väkivallan sanoman – kapinalliset eivät ole esittäneet hallitukselle mitään vaatimuksia.

 


Sulauttamista ja vastarintaa

teemathaimaa2.jpg

Paikallisen Punaisen Ristin järjestämässä bingossa Narathiwatissa teemana oli väkivallattomuus. (Kuvaaja: Timo Kuronen)

Nyky-Thaimaan ja Malesian raja-alueilla sijainnut Pattanin sulttaanikunta oli 1800-luvulle asti Kaakkois-Aasian tärkeimpiä islaminuskon opetuksen keskuksia.

Alueen valloitti parisataa vuotta sitten nyky-Thaimaan edeltäjä, buddhalainen Siamin kuningaskunta. 1900-luvun alussa alue jaettiin kahtia Siamin ja Malakan niemimaata hallinneen Britannian välisissä rajanvedoissa.

Bangkokin aloittama verotus ja islamilaisen oikeuslaitoksen lakkauttaminen järkyttivät paikallista muslimiaatelistoa. Vastarinta sai enemmän kannatusta, kun etnisiä malaijeja yritettiin thaimaalaistaa kovin ottein toisen maailmansodan aikoihin. Koraanin opiskelu ja perinteinen vaatetus kiellettiin ja loputkin islamin sharia-lait kumottiin.

Ensimmäiset Pattanin alueen itsenäisyyttä ajavat järjestöt perustettiin 1940-luvulla. Thai-isännät vastasivat lähettämällä eteläisiin maakuntiin entistä enemmän sotilaita.

Separatistit, kommunistikapinalliset ja turvallisuusjoukot ottivat yhteen etenkin 1970-luvulla. Nykyväkivallalla ei ole itsenäisyysliikkeen vanhojen johtajien tukea. Selkeä enemmistö alueen asukkaista vastustaa sitä.

Sulauttamisen keinona käytettiin myös koulutusta: islamilaisten pondok-koulujen piti seurata thai-opetussuunnitelmaa ja opettaa vain thain kielellä. Samalla väestöjakaumaa pyrittiin tasoittamaan – muslimimaakuntiin houkuteltiin 15  000 buddhalaista perhettä halpojen maapalstojen avulla.

Viime vuonna kansallinen sovintokomissio vaati thaimaalaisia katsomaan peiliin ja miettimään, miten maan valtaväestö on kohdellut Etelä-Thaimaan muslimeja.

Sovintokomission mukaan uudelleen lisääntynyt väkivalta on ollut reaktio valtion epäonnistunutta aluepolitiikkaa kohtaan. Vaikka muslimiperinteet on nykyään sallittu ja pondokit saavat opettaa islamin oppiaineita arabiaksi ja yawiksi, vähemmistön kulttuuriperintö on rapautunut keskitetyn hallinto- ja koulujärjestelmän vuoksi.

Muualta maasta tulleita virkamiehiä, sotilaita ja poliiseja syytetään ylimielisyydestä. Alueen asukkailla on ollut vain vähän mahdollisuuksia osallistua heitä koskevien päätösten tekoon.

 


Julkaistu Kumppani-lehdessä 08/2007


Muut Kumppani-lehden linkit

 


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!