Maareformi ajankohtaistui Intiassa

Taistelu maasta kiihtyy Intiassa.

Teksti: Aruna RoyTeksti: Nikhil Dey

AasiaEtelä-AasiaIntia

Intian kiivaan talouskasvun keskellä on käynnissä taistelu maasta ja luonnonvaroista. Siitä muistutti kuukauden kestänyt marssi, joka toi 25 000 köyhää talonpoikaa viime lokakuun lopulla pääkaupunkiin New Delhiin vaatimaan maareformia.

Kamppailuun vaikuttaa moni asia: Alkuperäisyhteisöt ovat nousseet vastustamaan kehityshankkeita ja kaivosyhtiöitä, jotka häätävät niitä mailtaan ja metsistään. Yhä useammat pientalonpojat menettävät maansa. Maaseudun nykyinen ahdinko ajaa pienten ja keskikokoisten tilojen omistajia jopa itsemurhiin.

Intian talous perustuu laajalti maatalouteen, ja valtaosa asukkaista elää kylissä maaseudulla. Yli miljardin asukkaan valtiossa arvioidaan 170 miljoonan olevan maattomia ja 250 miljoonan omistavan maata vähemmän kuin viidesosan hehtaarista. Noin 40 miljoonaa ihmistä on häädetty mailtaan pakkolunastusten takia.

Intian maanomistusta säätävät lait ovat jääneet pelkiksi papereiksi: yli puolet alkuperäisheimoille jaetuista maista on yhä suurmaanomistajien hallussa vastoin lakia.

Viljelykelpoista joutomaata on Intiassa noin 33 miljoonaa hehtaaria. Hallitus ei kuitenkaan jaa sitä köyhille ja maattomille vaan suosii biopolttoaineyhtiöiden jathropha-kasvin viljelmiä. Kaupunkeihin hakeutuvat maattomat joutuvat taistelemaan tilasta jopa slummeissa ja jalkakäytävillä saadakseen oikeuden elää ja työskennellä.

Intian johto myöntää, että maolaisia naksaliitti-kapinallisia toimii lähes kolmasosassa Intian yli 600 hallintoalueesta. Hallitus on uhrannut valtavasti rahaa lähettääkseen puolisotilaallisia joukkoja kukistamaan naksaliitteja, mutta näiden valta vain kasvaa maaseudun ahdingon myötä. Kehityksestä ja oikeudesta osattomiksi jääneet köyhät turvautuvat epätoivoissaan väkivaltaan. Monet talonpoikaismarssin osallistujat tulivatkin konfliktialueilta.

Valtaosa Delhin kasvavasta keskiluokasta ei kiinnitä huomiota mielenosoittajiin, elleivät nämä tuki liikennettä.

Hallitseva eliitti tunsi ennen tervettä kunnioitusta kansan liikehdintää kohtaan. Sittemmin demokraattisen toisinajattelun tila kutistui ja alkoi näyttää siltä, että hallitsijat onnistuvat pitämään ihmisten ahdingon ja tyytymättömyyden ilmaukset poissa yleisestä tietoisuudesta.

Päättäväisesti ja kurinalaisesti marssineet ihmiset, jotka kuuluvat Intian köyhimpiin ja haavoittuvimpiin, onnistuivat nyt kuitenkin ujuttamaan kunnioituksen ja epämukavuuden tunteita pääkaupungin kasvavaan kyynisyyteen ja välinpitämättömyyteen.

Marssia johti maaseudun köyhien parissa työskentelevä Ekta Parishad -ryhmä, joka uskoo gandhilaisiin väkivallattoman kansalaistottelemattomuuden oppeihin. Tukena oli muita köyhien maanomistusoikeutta puolustavia ryhmiä. Marssin vaatimukset kiteytettiin maauudistusluonnokseksi, joka luovutettiin pääministerille. Siinä vaaditaan maata maattomille, kehitys- ja teollisuushankkeista kärsivien talonpoikien oi-keuksien suojelua, maanomistusta rajoittavien lakien toimeenpanoa ja maanomistusoikeutta naisille.

Hallitus myöntyi valmistelemaan maauudistusta ja asetti tehtävään pääministerin johtaman neuvoston. Neuvostoon ja sen työtä tukevaan komiteaan tulee edustajia myös hallituksen ulkopuolelta ja maauudistusta vaativista liikkeistä. Tulokseksi odotetaan yksityiskohtaista suunnitelmaa maareformista, joka neuvoston on määrä toteuttaa.

Saavutusta on tarkasteltava yhteydessä hyökkäykseen, jonka nykyiset kehitys- ja talousmallit ovat kohdistaneet maauudistuksiin. Taloudellisen globalisaation ja talouskasvun vanavedessä ovat seuranneet hyökkäykset maaseudun köyhien maanomistusoikeutta vastaan. Kansalaisryhmät ovat jatkaneet sitkeää puolustustaistelua. Liki kolmen vuosikymmenen jälkeen maareformi on palannut politiikan keskiöön. Nyt Intian kansan on pakotettava hallitus pitämään lupauksensa.

Jos niin käy, lokakuun marssi muistetaan vuoroveden vaihtumisen hetkenä. Ilmapiiri on yhä äärimmäisen vihamielinen, ja menestys vaatii taistelun jatkamista. Ihmisten ensisijaisia tarpeita koskeva kysymys on joka tapauksessa nostettu pöydälle. Samalla maattomien marssi osoitti jälleen kerran väkivallattoman protestin voiman.


Julkaistu Kumppani-lehdessä 1/2008


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!