Afrikan talousveturi nousee esiin

Kiina, Intia... Etelä-Afrikka? Afrikka mainitaan vain harvoin globaalia kauppaa hehkuttavissa otsikoissa.

Teksti: Juha Rudanko

PitkätTalousKauppaYhtiötAfrikkaEteläinen AfrikkaEtelä-Afrikka
MARK WALLER

veturi1.jpg

Koetaanko seuraava talousihme Afrikassa?

"Seuraavaksi on Afrikan vuoro", Anneli Virtanen sanoo. Hän on Suomen vientiä edistävän Finpron Etelä-Afrikan toimiston johtaja.

Suomen suurlähettiläs Heikki Tuunanen on varovaisesti samaa mieltä.

"Puhutaan Afrikan renessanssista. Suurimmassa osassa Afrikan maista on siirrytty enemmän tai vähemmän toimivaan kansanvaltaan. Myös hyvää hallintoa ja yritystoiminnalle suotuisia olosuhteita korostetaan. Renessanssista puhutaan erityisesti Etelä-Afrikassa - maalla onkin vahva imago uuden Afrikan suunnannäyttäjänä."

Samanlaista innostusta oli ilmassa 1990-luvun alussa kun apartheid loppui Etelä-Afrikassa ja kauppasaarto purettiin.

Alkuinnostuksesta tasaiseen kasvuun

Etelä-Afrikka on Suomen merkittävin kauppakumppani Afrikassa. Vaikka maan osuus Suomen kokonaiskaupasta jääkin alle prosentin, ovat sekä vienti että tuonti kasvussa. Tullin tilastoista ilmenee, että Suomen vienti Etelä-Afrikkaan kasvoi vuonna 2006 huimat 45 prosenttia edellisvuodesta. Kauppa onkin vahvasti ylijäämäistä. Etelä-Afrikkaan viedään paljon matkapuhelimia ja muita laitteita sekä paperia; sieltä tuodaan lähinnä hedelmiä, malmeja ja metalleja.

Suomi kumosi apartheidin aikaiset kauppapakotteet vuonna 1991. Tuolloin monet suomalaisyritykset kärkkyivät Etelä-Afrikan markkinoille. Ilmassa oli innostusta.

"Suomalaisyritykset innostuivat Etelä-Afrikasta 1990-luvulla. Yritykset löysivät nopeasti tiensä maahan: monet hankkivat edustajia Etelä-Afrikasta", kertoo projektineuvoja Johan Albäck Finpron Etelä-Afrikan toimistosta.

Miksi huuma ei sitten ole kantanut pitemmälle? Suomalaisyrityksiä toimii Etelä-Afrikassa tänä päivänä vain parisenkymmentä.

"Alkuinnostus ei varsinaisesti hiipunut, vaan Suomesta yksinkertaisesti loppuivat yritykset. Ne, joilla oli mahdollisuus tulla tänne, tulivat. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on muitakin mahdollisuuksia, kuten Kiina ja Intia", Albäck selventää.

"On kuitenkin kulunut jo 15 vuotta. Tilanne on yksinkertaisesti normalisoitunut", Heikki Tuunanen täsmentää.

Apartheidin perintö

Etelä-Afrikka on monella tavalla houkutteleva kohde liiketoiminnalle - infrastruktuuri on hyvä, englanti on liike-elämän kieli ja yrityksen perustaminenkin on suhteellisen helppoa.

Eikö apartheidin synkkä historia kuitenkin varjosta myös liike-elämän toimintaa maassa?

Albäck ja Virtanen eivät koe, että apartheid-historia vaikuttaisi merkittävästi suomalaisyritysten nykytoimintaan Etelä-Afrikassa. Niidenkin on tosin otettava huo-mioon Black Economic Empowerment (BEE) -lainsäädäntö, jonka perusteella mustien osuutta yritysten johdossa ja omistajina on lisätty kiintiöillä. Suomalaisyritysten pitää varmistaa, että heidän edustajansa Etelä-Afrikassa täyttävät BEE-kriteerit.

"BEE on aiheuttanut jonkin verran epävarmuutta, koska säännöt muuttuivat useana vuotena. Nyt pelisäännöt ovat selvät. BEE:n ei pitäisi olla tulevaisuudessa ongelma", Albäck täsmentää.

Suurlähettiläs Tuunanen on epäileväisempi. "On mahdotonta tietää, onko nykyinen lainsäädäntö vain alkusoittoa - kiristetäänkö tai höllennetäänkö sitä? Tämä on epävarmuustekijä."

Finpron maaraportissa ongelmana mainitaan BEE:n lisäksi apartheidin synnyttämät räikeät erot mustien ja valkoisten koulutus- ja tulotasoissa.

"Yksi suuri ongelma Etelä-Afrikassa on koulutetun työvoiman puute. Tämä on apartheidin perintöä. Apartheidin vääristynyt koulutusjärjestelmä johti siihen, että harvat mustat ovat koulutettuja", Heikki Tuunanen selventää.

Apartheidin synnyttämät jännitteet ovat edelleen merkittäviä. On kuitenkin vaikea arvioida, miten ne vaikuttavat käytännössä suomalaisyritysten toimintaan.

Jotain osviittaa antaa Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen toimeksiannosta tehty raportti Metso Mineralsin toiminnasta Etelä-Afrikassa. Raportti kertoo pääasiassa myönteistä työntekijöiden oloista. Osa vastaajista sanoi kuitenkin joutuneensa rasistisen syrjinnän kohteeksi ja koki, että valkoisilla työntekijöillä oli paremmat ylenemismahdollisuudet.

Näytön paikka 2010

Afrikka-innostus saanee muutaman vuoden päästä uutta pontta. Maailman suurin urheilutapahtuma, jalkapallon MM-kisat, saapuu Etelä-Afrikkaan vuonna 2010.

"Kisojen merkitys on valtava. Kansainvälisen jalkapalloliitto FIFA:n päätös antaa kisat Etelä-Afrikalle oli poliittinen. Viesti on selvä: nyt on Afrikan vuoro. Etelä-Afrikka saa mahdollisuuden osoittaa olevansa hyvä yhteistyökumppani. Koko maailma näkee, kuinka Etelä-Afrikka suoriutuu kisoista hienosti", Heikki Tuunanen hehkuttaa.

Toiveikkuutta on siis ilmassa, ja paljon odotuksia kohdistuu juuri Etelä-Afrikkaan. Yltiöoptimismi ei kuitenkaan ole suotavaa.

"Täytyy muistaa, että Afrikka lähtee kaukaa takaa verrattuna vaikka Aasiaan. Paljon riippuu Etelä-Afrikasta. Jos siellä tapahtuu myönteistä kehitystä, koko eteläinen Afrikka saa piristysruiskeen. Jos Etelä-Afrikka taantuu, myös muu Afrikka kärsii", toteaa Tuunanen.


Klikkaa kotiäidistä yrittäjä

Heta Muurinen

“90 eurolla koulutat 10 kotiäitiä pienyrittäjiksi", kertoo pirteä teksti afrikka.net-sivustolla.

Vuohien sijaan ostoskoriin saattoi tänä jouluna siis napata eteläafrikkalaisia kotiäitejä. Koulutettuja-osiossa entiset kotiäidit hymyilevät onnellisina yrittäjinä. Muodonmuutos tapahtuu helposti klikkaamalla oman pankin symbolia.

Kotiäitejä voi muuttaa pienyrittäjiksi Suomi-Etelä-Afrikka -seuran joulukampanjassa. Taustalla on mikroyrittäjyyden edistämishanke, jonka ohjausryhmässä ovat mukana myös Suomen Yrittäjät, Suomen lähetysseura ja Liikemiesten lähetysliitto. Suurimman osan rahoittaa ulkoministeriö.

Kampanja osoittaa suoraviivaisuudellaan, miten harmoniselta suomalaisen yritysmaailman suhde Etelä-Afrikkaan näyttää ulkopuolelta käsin - miltei tylsältä. Roturistiriidat tai vaikea menneisyys näkyvät korkeintaan siinä, että jotkut ihmiset ovat harmillisen köyhiä.

Kukaan Suomen ja Etelä-Afrikan välisen kaupan suomalaisista asiantuntijoista ei kokenut haastattelussa, että liiketoiminnassa olisi juuri mitään ongelmia.

Etelä-Afrikassa on ilmeisesti täysin mahdollista elää ilman, että rotujännitteet tai valtava elintasokuilu mitenkään haittaisivat arkea - ainakin, jos on valkoinen. Tai sitten rotuun liittyvät ongelmat ovat vieläkin aikamoinen tabu myös suomalaiselle yritysväelle.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 1/2008


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!