Mafia myy merkkivaatteita

Meillä kaikilla saattaa olla yhteys mafiaan - kuluttajina.

Teksti: Heta Muurinen

PitkätTalousKauppaKorruptioEurooppaLänsi-EurooppaItalia

"Suomessa ja muualla Skandinaviassa käydään hiljaista taistelua. Skandinaavit itse eivät huomaa sitä, sillä konkreettinen sota käydään kaukana täältä", sanoo Roberto Saviano.

Toimittaja ja mafiatutkija Roberto Savianon kirjoittama teos Gomorra kuvaa Italian ja varsinkin Napolin seudun järjestäytynyttä rikollisuutta camorraa ja sen lonkeroitumista osaksi kansainvälistä liiketoimintaa.

Ujonoloinen 28-vuotias esikoiskirjailija puhuu rauhallisesti. Kyseessä on bestseller-teoksen kirjoittaja, joka asuu maan alla mafian tappouhkausten takia.

“Venäläiset liigat ovat Euroopan tasolla alakynnessä italialaisiin nähden esimerkiksi kokaiinikaupassa. Suomi on kuitenkin venäläisten markkina-aluetta. Tänne tuodaan kokaiinia paljon enemmän kuin uskoisi", toteaa kirjailija.

Pahimpia taisteluja ei Savianon mukaan käydä Etelä-Amerikassa, jossa koka-kasvit viljellään, vaan Etelä- ja Itä-Euroopassa.

“Italialaista alkuperää oleva mafian jäsen Salvatore Mancuso, joka toimii Kolumbiassa puolisotilaallisten joukkojen johtajana on sanonut, että kokan lehdet kasvavat Etelä-Amerikassa, mutta sen juuret ovat Italiassa."

Euroopan huumemarkkinoilla italialainen mafia tekee yhteistyötä albanialaisten ja serbialaisten liigojen kanssa, mutta Venäjän klaanien kanssa välit eivät ole yhtä hyvät.

“Venäläinen mafia on enemmän raharyhmittymä kuin liikeyritys. Venäläinen harvainvaltaan perustuva, poliittinen rikollisuus on heikompaa kuin italialainen camorra, joka perustuu puhtaasti bisnekseen."

Perinteinen mafia niin Sisiliassa kuin Venäjälläkin on voidellut poliitikkoja ja ollut riippuvainen monimutkaisesta sisäisestä hierarkiasta. Camorralla ei ole moisia painolasteja, vaan sen toiminta perustuu joustavuuteen sekä kysynnän ja tarjonnan lakiin.

Savianon mukaan kuka tahansa voi Napolissa ryhtyä huumeiden välittäjäksi. Diilerin ei tarvitse ostaa tiettyä määrää huumetta, vaan sitä voi kaupata juuri sen verran kuin haluaa. Perheenäiti voi tehdä bisnestä kuukauden, pari ja vetäytyä; aina löytyy uusia tilalle, eikä näiden harrastelijoiden tarvitse olla missään tekemisissä itse mafian kanssa. Tässä piilee camorran nerous.

Napolin satama - koko Kiinan kaupan solmukohta

 

Siinä mielessä Saviano on aito napolilainen, ettei hän puhu lainkaan englantia. Ehkä osittain siksi ja kansainvälisen menestyksen myötä on levinnyt väärinkäsitys, jonka mukaan Saviano olisi tehnyt tutkimustyön kirjaansa varten soluttautumalla jäseneksi mafiaan.

“Saattaa näyttää siltä täältä käsin, mutta oikeastaan minä olen vain syntynyt sellaiseen paikkaan, jossa rikollisuus näkyy kaikkialla. Minun tarvitsi vain tarkkailla sitä. Missään vaiheessa en ole ollut osa järjestelmää."

Saviano pestautuu kirjansa alussa töihin Napolin sataman tuntumassa häärääville salakuljettajille. Hän tekee raskasta työtä vastineeksi pienestä huoneesta eräässä asunnossa. Se on jätetty muuten lähes purettuun asuintaloon, joka on muuttunut tavaravarastoksi.

Enää ei camorrasta puhuttaessa ole siis kyse vain huumekaupasta vaan huikeista määristä ihan tavallista tavaraa, jota saapuu Suomen perukoille asti.

Kirjan mukaan Napolin sataman läpi kulkee 70 prosenttia Euroopan markkinoille tulevista kiinalaistuotteista:

“Kaikki, mitä on, kulkee tästä. Napolin satamasta. Ei ole tavaraa, kangasta, muovinpalasta, lelua, vasaraa, kenkää, ruuvimeisseliä, pulttia, videopeliä, bleiseriä, housua, poraa, kelloa, joka ei kulkisi tämän sataman kautta. Napolin satama on haava. Pitkä haava. Kauppatavaroiden loputtoman pitkien taipaleiden vihoviimeinen etappi."

Savianon mukaan Napolin tulli vahvistaa, että epävirallisesti sataman halki todella menee kolmeneljäsosaa Kiinan kaupasta. “Tulli myöntää itsekin, ettei pysty valvomaan sitä valtavaa liikennettä, joka sataman läpi kulkee."

Kun tulleja ja veroja ei valvota eikä makseta, ovat tavarat halvempia. Italialaiset klaanit tuottavat valtavia voittoja välittämällä tavaraa halvemmalla kuin lailliset yritykset, jotka joutuvat pulittamaan maksut.

Aitoa väärää ja väärää aitoa muotia

Campaniaksi kutsutaan eteläitalialaista aluetta, johon myös Napoli kuuluu. Nimi juontaa juurensa roomalaisilta, jotka kutsuivat aluetta onnekkaaksi maaseuduksi (campania felix). Samat nimijuuret ovat myös Ranskan Champagnen alueella. Campaniassa valmistetaankin Italian luksusta eli huippumuotia - tosin nimeään vähemmän onnekkaissa puitteissa.

Camorra kutsuu itse itseään ‘systeemiksi’. Ja sitä se todella onkin. Sen liiketoimiin kuuluu muun muassa korkealaatuisen italialaisen muodin tuottaminen. Gomorrassa kuvataan, miten Napolin pohjoispuolella Las Vegasiksi kutsutulla alueella valmistetaan eräänlaisia aitoja väärennöksiä huippumuodista.

Saviano kuvaa kirjassaan, miten huippumuodin isot nimet eivät ainoastaan anna kaiken tapahtua, vaan ovat lianneet kätensä halpatyövoimaan itsekin:

“Merkkifirmat eivät luota siihen, että kaikki lähetettäisiin aliurakoitsijoille Kaukoitään. Tehtaita pannaan pystyyn kopperoihin portaikkojen alle, pitkien betonikolossien kellarikerroksiin."

Kuka tahansa voi pistää pystyyn tehtaan alueella ja kokeilla tienata rahaa halpatyövoimalla. Kouluttamattomat työntekijät värvätään ompelemaan vaatteita, käsilaukkuja ja kenkiä italialaisille, saksalaisille ja ranskalaisille huippumuotiyrityksille.

Saviano kuvaa omituisen kilpailutustilanteen. Muotiyritys kilpailuttaa tehtaita siten, että kaikki kilpailuun osallistuvat tehtaat saavat kankaat sekä ehdottavat aikatauluja ja hinnan tietyn vaatetilauksen valmistukseen. Näistä ehdotuksista muotitalo valitsee parhaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kyseisen ehdotuksen tehnyt tehdas saisi automaattisesti tilauksen, vaan kuka tahansa kilpailussa mukana olevista voi yrittää päihittää sovitun aikataulun. Voittaja on se, joka toimittaa vaatteet ensin.

Muut kilpailussa mukana olleet tehtaat saavat pitää kankaat. Ne voivat myydä yhtä laadukkaasti tehtyjä vaatteita huippukankaista camorralle, joka toimittaa näihin aitoihin väärennöksiin aidon merkin.

Taitavat ompelijat luovat huippulaatua kellareissaan kymmenen tunnin työpäivillä ja saavat 500-900 euroa kuussa käteen. “Täkäläiset tietävät tekevänsä huippulaatua ja saavansa ala-arvoista palkkaa." Vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole, ei suojaverkkoja eikä oikeuksia lomiin. Kaikki tehtaat ovat laittomia, muuten työ kallistuisi ja lähtisi Italiasta.

Saviano tutustuu Pasqualeen, kiinalaiseen räätäliin, joka on niin taitava, että muotiyhtiöt antavat hänen tilata itse kankaansa Kiinasta. Pasquale on monien kiinalaisten tavoin ottanut itselleen napolilaisen nimen.

Gomorrassa kuvataan, miten eräänä päivänä Pasquale näkee televisiosta amerikkalaisen Hollywood-näyttelijän Angelina Jolien Oscar-palkintogaalassa yllään valkoinen satiininen jakkupuku, jonka hän tietää itse tehneensä, valinneensa jopa kankaan itse:

“Ei hänen auttanut sanoa: ‘Tuon puvun olen tehnyt minä.’ Ei sitä kukaan olisi uskonut. Oscar-gaalailta, Angelina Jolie yllään Arzanossa tehty, Pasqualen ompelema puku. Suurin ja pienin. Miljoonia dollareita ja 600 euroa kuukaudessa."

Terveiden yhteisöjen menetelmä

Savianon mukaan italialaisella camorralla on lonkeronsa Suomessakin. Sen valmistamia piraattivaatteita on myyty myös Helsingissä.

Näyttää siis siltä, että suomalainen kuluttaja voi ostaa halpatyövoimalla tuotettua tavaraa, joka on saattanut tulla Eurooppaan salakuljetettuna ja mahdollisesti mafian välittämänä. Tai hän voi ostaa kallista huippumuotia, jonka on saattanut ommella laiton työntekijä Napolin seudulla.

Mutta kuinka suuri on todennäköisyys, että me kaikki pidämme yllämme vaatekappaleita, joissa on systeemin leima? “On se hyvinkin mahdollista", Saviano vastaa hymyillen vaisusti.

Hänellä on kuitenkin myös vastaus siihen, miten suomalaiset voivat toimia eettisesti - yhteisönä.

“Maissa, joissa on italialaisia maahanmuuttajia, on myös niin sanottuja ‘terveitä yhteisöjä’, jotka tuntevat oman maansa mafian ja niiden tavat toimia, eivätkä halua olla sen kanssa tekemisissä. Tällainen terve yhteisö esti Saksassa 1990-luvulla italialaista mafiaa ostamasta paikallisia pesuloita."

Suomessa suurempana vaarana on itämafia. “Suomalaisten kannattaa liittoutua sellaisten venäläisten liikemiesten kanssa, jotka eivät ole sekaantuneet järjestäytyneeseen rikollisuuteen. He voivat opastaa siinä, miten mafian lonkerot vältetään ja sen levittäytyminen estetään."


Julkaistu Kumppani-lehdessä 1/2008


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Heta Muurinen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.