Homovastaisuus on poliittinen ase Afrikassa

Homous on useissa Afrikan maissa laitonta. Sitä pidetään epäafrikkalaisena, ja osa mantereen poliitikoista kerää homovastaisuudellaan tukea länttä vastustavalle politiikalleen. Etelä-Afrikka kuitenkin sallii sekä homouden että homojen väliset avioliitot - ainakin toistaiseksi.

Teksti: Minttu-Maaria Partanen

PitkätIhmisoikeudetVähemmistötTasa-arvoAfrikkaEteläinen AfrikkaNamibia

"Homot ovat pervertikkoja, jotka käyttäytyvät huonommin kuin siat ja koirat", Zimbabwen presidentti Robert Mugabe lausui äskettäin.

Mugabe on hyökännyt viime vuosina seksuaalivähemmistöjä vastaan. Saman ovat tehneet useat muutkin eteläisen Afrikan johtajat.

"Seksuaalivähemmistöt ovat hyviä syntipukkeja. Kun poliitikko huomaa ongelman, hän voi aina syyttää siitä homoja", Namibian seksuaalivähemmistöjärjestön Rainbow projectin johtaja Madeleine Isaacks toteaa.

Mugabe on leimannut homoseksuaalisuuden länsimaiden ongelmaksi, jota ei haluta Afrikkaan.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin ja Kansainvälisen seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeuskomission vuonna 2003 julkaistu More than a Name -raportti toteaa, että vihamielisillä puheenvuoroillaan Mugabe on saanut kannatusta länsimaiden vastaiselle politiikalleen. Hän on voinut hyökätä maan valkoista vähemmistöä vastaan ja heikentää länsimaisten järjestöjen toimintamahdollisuuksia.

Human Rights Watchin raportin mukaan seksuaalivähemmistöjen edustajat ovat jatkuvassa vaarassa joutua pahoinpidellyiksi kaduilla ja kodeissaan. Myös poliisi vangitsee, pahoinpitelee ja uhkailee vähemmistöihin kuuluvia zimbabwelaisia.

Vain Etelä-Afrikka sallii homouden

"Joudumme jatkuvasti taistelemaan myyttiä vastaan, että homous on epäafrikkalaista", Madeleine Isaacks huokaa. Myytti elää, vaikka vanhat sukupolvet myöntävät ilmiön olleen aina olemassa.

Vuonna 2001 Namibian entinen presidentti Sam Nujoma uhkasi pidättää ja karkottaa homot Namibiasta. Lausunnon jälkeen presidentin alaiset puolisotilaalliset joukot keräsivät korvakoruja käyttävät miehet yhteen, solvasivat näitä ja vaativat luopumaan koruista. Hyökkäykset homoja vastaan lisääntyivät.

Rainbow project odottaa uuden presidentin Hifikepunye Pohamban kantaa seksuaalivähemmistöihin. "Ainakaan vielä hän ei ole hyökännyt meitä vastaan", Isaacks toteaa.

Etelä-Afrikka on Afrikan maista ainoa, joka sallii homoseksuaalisuuden ja takaa vähemmistölle samat oikeudet kuin muulle väestölle. Muun muassa Sambiassa, Botswanassa, Namibiassa ja Zimbabwessa homoseksuaalisuus ja homoseksuaalisiksi määritellyt teot ovat laittomia. Sambiassa ja Zimbabwessa seksuaalivähemmistöt on ajettu maan alle, ja Botswanassa poliitikot ovat kieltäneet seksuaalivähemmistöjen järjestön virallisen rekisteröitymisen.

Vain Botswanassa ja Namibiassa kansalaisyhteiskunta on noussut voimakkaasti vastustamaan vihanlietsontaa. Esimerkiksi Namibiassa ihmisoikeusjärjestöt ovat julistaneet, että seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat ihmisoikeuksia ja siten kansainvälisten lakien suojelemia.

Lesbot kohtaavat väkivaltaa

Etelä-Afrikassa lainsäädäntö on edistyksellinen, mutta homoseksuaalien elämä ei sielläkään ole helppoa. Köyhillä alueilla asuvat lesbot ovat erityisen suuressa vaarassa joutua joukkoraiskauksen uhreiksi.

"Miehet eivät voi sulattaa ajatusta mustasta lesbosta - naisesta, joka on heidän ulottumattomissaan. He raiskaavat saadakseen takaisin vallan tunteen", Isaacks sanoo.

Human Rights Watchin More than a Name -raportin mukaan monet afrikkalaisperheet jopa järjestävät lesboksi osoittautuneen tyttärensä raiskauksen, jotta tämä paranisi lesboudestaan. "Afrikkalaisessa kulttuurissa miehen kuuluu määrittää naisen paikka, vaikka väkivalloin."

Etelä-Afrikka sallii avioliiton samaa sukupuolta olevien kesken. Namibian lain mukaan Etelä-Afrikassa solmittu avioliitto on laillinen myös Namibiassa, ja Namibiaa odottaakin homoavioliitoista ennakko­tapausta.

"Parasta olisi, jos mustaakin mustempi lesbopari Pohjois-Namibiasta menisi naimisiin Etelä-Afrikassa ja vaatisi liiton tunnustamista Namibiassa", Madeleine Isaacks hymähtää. "Ainakin osoittaisimme, että homous on afrikkalaista."

Etelä-Afrikan poliittinen ilmapiiri saattaa kuitenkin muuttua nopeasti. Valtapuolue ANC:n puheenjohtaja Jacob Zuma, josta odotetaan maan seuraavaa presidenttiä, on hyökännyt homoseksuaaleja vastaan. Homojen, lesbojen ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajavan Behind the Mask -järjestön mukaan Zuma on todennut homo­avioliittojen olevan “häpeä Etelä-Afrikalle".

Homoilta kielletään oikeus terveydenhuoltoon

Afrikassa seksuaalivähemmistöjä ei ole syytetty aidsin levittämisestä, toisin kuin Euroopassa. Madeleine Isaacksin mukaan uhka on kuitenkin olemassa.

"Jos alamme voimakkaasti ajaa hiv-asiaa, meidät voidaan leimata syntipukeiksi tautiin", Isaacks sanoo.

Afrikassa on silti yleistä, että seksuaali­vähemmistöiltä kielletään asiallinen hiv/aids-tieto ja pääsy hoitoon. Seksuaali­vähemmistöt jätettiin pois esimerkiksi Namibian viime­vuotisesta kansallisesta hiv/aids-ohjelmasta.

“Homoseksuaaleja syytetään holtittomasta elämästä ja tautien levittämisestä, mutta tiedonsaanti ja hoitoonpääsy estetään", Isaacks moittii.

Kaapista ulostulo teki Jholer Timbosta perheen julkkiksen

Lapsena namibialainen Jholer Timbo halusi leikkiä ainoastaan nukeilla. Äiti kysyi yhä uudelleen, onko poika homo. Timbo kielsi, vaikka äiti vakuutti hyväksyvänsä asian.

"Kun vihdoin tunnustin olevani homo, äitini kauhistui ja sanoi vievänsä minut hormonihoitoihin. Ilmoitin ennemmin kuolevani." Nyt äiti on hyväksynyt asian.

Ulostulon jälkeen perhe on suhtautunut 23-vuotiaaseen Timboon uudella tavalla.

"Ihan kuin olisin julkkis. Kaikki haluavat jutella minulle ja viettää aikaa kanssani. Se on kummallista."

Seksuaalisen vähemmistön edustajana eläminen ei ole Namibiassa helppoa. Ilmapiiri pääkaupungissa Windhoekissa on suhteellisen suvaitsevainen, mutta sielläkin seksuaalivähemmistöt kohtaavat syrjintää ja väkivaltaa.

Muutama viikko sitten Timbo oli Windhoekissa odottamassa taksia, kun joukko miehiä saartoi hänet. Miehet kaatoivat hänet maahan, potkivat ja hakkasivat häntä. Poliisiasemalla poliisit ilmoittivat, ettei Timbo voi tehdä rikosilmoitusta, koska ei pystynyt nimeämään rikoksen tekijöitä. Paikallisessa sairaalassa Timboa ei suostuttu hoitamaan, koska henkilökunta väitti, ettei hän ole namibialainen - henkilökortistaan huolimatta.

Jholer Timbo myöntää, että töiden saaminen Namibiasta on hankalaa, jos haluaa olla avoimesti homo. Timbo joutui eroamaan kokin töistään sen jälkeen, kun pomo raivostui homoudesta.

"Toivon, että Namibia olisi enemmän kuin Eurooppa. Kaipaan vilkasta yöelämää ja suvaitsevampaa ilmapiiriä."

Julkaistu Kumppani-lehdessä 10/2008
 

 


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!